Kiljuvat kakarat!!!!

Tuollaisia vastuuttomia, itsekkäitä vanhempia sattuu löytymään ehkä sieltä sun täältä, mutta et voi puhua asiasta ajankohtaisena, sillä aina on ollut ja aina tulee olemaan ihmisiä, jotka tekevät kaiken vain itsensä parhaaksi ja lapsiakin vain huomion takia. Itse tosin en ole vielä ikinä törmännyt lapsiin, jotka kiusaavat koiria tuolla tavoin, joten yleistä tuollainen käytös ei ole. Käske niiden lasten vanhempia pitämään kakaransa erossa koirastanne. Jos vanhemmat eivät tottele, voit ilmoittaa poliisille asiasta.

Minä kiusasin kerran koiraa kun tuli haukkumaan: levitin kädet isolla levälleen ja karjaisin sille... lähti karkuun se koira ja omista torui että ei saisi pelotella tuolla tavoin, voi tulla traumoja koiralle.

... mitäs tuli haukkumaan minua...

Ihan alkuun sinuna korjaisin hieman omaakin asennetta..

Olen joskus itsekin törmännyt lapsiin, jotka huutelee ja haukkuu koiralle heitä ohitettaessa. Eihän se fiksua käytöstä heiltä ole, mutta en ole siitä sen enempä jaksanut stressata. Eivät ne kauaa jaksa huudella, kun vain kulkee ohi niinkuin ei lapsia olisi olemassakaan.. Oletko koskaan kuullut sanontaa, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan? Niin se menee tässäkin tapauksessa, lapset huutelevat sinulle ja koiralle, sinä karjut takaisin ja siitäkös ne sitten innostuvat moista jatkamaan.. Huomioimattomuus tepsisi huomattavasti paremmin. Tai vaihtoehtoisesti voit myös pysähtyä ja ystävällisesti heille selittää miksi moinen huutelu ja koiralle haukkuminen ei ole fiksua. Joko he ymmärtävät ja korjaavat käytöstään tai sitten eivät, mutta oletpahan ainakin yrittänyt..

Edelleenkin jaksan ihmetellä miten kenenkään koiran luokse pääsee lapset juoksemaan huomaamatta ja ilman, että sitä pystyy estämään?! Kyllä meillä päin ainakin on ihan jokaiselle mennyt sana perille kun on sanonut (ei ole tarvinnut edes huutaa saati karjua), että ei saa tulla lähemmäksi. Jos annan lasten tulla silittämään koiraa, se on tapahtunut ja tapahtuu aina vasta kun olen luvan antanut (ja suurin osa lapsista on kyllä osannut esimerkillisesti kysyäkin "saako silittää?") ja kertonut miten koiran kanssa pitää käyttäytyä. Ikinä ei ole ongelmia ollut. Totta kai olisi mukavaa, jos vanhemmat olisivat jo valmiiksi lapsilleen opettaneet miten vieraisiin koiriin (tai koiriin ylipäänsä) suhtaudutaan, mutta ymmärrän kyllä vaikkei tätä olisi tehtykään. Ei se välttämättä tule vanhemmilla mieleen (varsinkin jos kotona ei ole koiraa), tai sitten on kyllä kerrottu mutta lapsi on sen unohtanut (usein kun moiset asiat unohtuu ennen kuin niitä useamman kerran käytännössä harjoittelee). Eikä se nyt niin iso vaiva minusta ole vieraillekaan lapsille näitä asioita kertoa, saavatpahan samalla mukavan kokemuksen koirasta ja ehkä sitä oppiakin sinne päähän tarttuu :)

"Tekisi mieli joskus "vahingossa" päästää koirani ainakin hyppäämään pyöräileviä, kiljuvia ja haukkuvia kakaroita vasten.."

Silmä silmästä, niinkö? Silläkö ne asiat sitten paremmiksi muuttuis?

Vituttaa myös. Kakaroita pitäisi kouluttaa!

Minä mulkaisen kakaroita erittäin vittumaisella ilmeellä. Ovat alkaneet pysyä kaukana. Suosisttelen, koska eivät ne muuten mitään tajua.

Kerro ihmeessä missä päin tälläista ilmenee, itse en ole ainakaan vastaavan törmännyt. Varmaan riippuu vähän omistajasta ja koirastakin, että uskaltaako penskat tai kuka vaan tulla hyppimään silmille.

Koira muuten vaistoaa sun skitsoilut, sillä voi olla isompi vaikutus kuin niillä hälisevillä lapsilla!

Mut joo... Kaikkeen kasvatettu täysikasvuinen koira ei pienistä kiljumisista piittaa.

Vituttaa minuakin jotkut kakarat. Joillakin, yleensä pojilla, on tapana heilua keppien kanssa. Olen opetellut näissä tilanteissa sanomaan kakaroille että annas minun koirani olla. Yleensä tällä on pärjätty. Omistajan velvollisuus on pitää koirastaan huolta.

MM:ÄLLE

Sanoinko jossakin vaiheessa että olen huutanut lapsille?
EN todellakaan ole, olen vain mulkaissut ohi mennessäni.
Kyllä osaan pitää myös koirani puolen ja se ärsyttää että jos kuljen esim kaupan pihassa koirani kanssa, vieden postilaatikkoon kirjeen yms.
Samassa kun auto pysähtyy ja kakarat pääsevät ulos ryntäävät ne minua kohti! >:/
Olen vain mulkaissut päälle ja tehnyt u-käännöksen.

MUILLE:
Koirani koulutuksessa ei ole mitään vikaa ja sitä on varmasti viety kaiken sääntöjen ja muiden mukaan ehkä ylikin pentuna joka ikiseen paikkaan...
Se on vain siitä huolimatta arka eikä hermorakenteessakaan ole kehumista.
Tämä yhtälö liitettynä kiljuviin lapsiin on vallan mainio.
Enää se ei välitä niistä mutta ärsyttää silti se miten ajattelemattomia lapset ovat, eivät ne sitä toki tiedä että koirani on ollut arka, ihan sama niiden pitäisi osata kunnioitaa ihmisiä ja eläimiä ja jättää kiusaamatta!

pentuna on ollut läheltä piti tilanteita koiran kanssa jota kakarat olivat käyneet kiusaamassakoiraa häkkiin. Kun se koira pääsi irti kävi se kahdesti melkein minuun kiinni vaikka en ikinä ole tehnyt sille mitään pahaa...
Lopulta se oli pakko lopettaa koska pää ei pysynyt kasassa lasten lähellä...
Surullista, koiran emo asui naapurissa koko lapsuuteni ja oli mitä kiltein ja ihanin koira.

Koirani ei pidä lapsista eikä minulla ole mitään tarvetta opettaa sitä pitämäänkään niistä. Kun koirani pystyy ohittamaan ne niistä mitenkään piittaamatta se riittää minulle, koiraani ei tule yksikään ipana lääppimään, koskaan.
Kun lapset kiusaavat koiraa noin ja joku joskus tahtoisi tulla silittämään koiraani, on elukalla jo valmiiksi ajatus että kohta taas tapahtuu jotakin erikoista/ikävää, mitä jos se siinä vaiheessa vaikka puree?
Tottakai syytetään omistajaa ja haukutaan kun ei ole osannut koiraa kunnolla kasvattaa... Ei ajatella ollenkaan sitä että lapset kiusaavat koiran vihaiseksi!

Pitää se koira kersoista tai ei. Aivan sama. Tärkeintä on koiran oikeus liikkua rauhassa.

Kakarat voi karjaista vit...uun.

Keskustele lapsien vanhempien kanssa, mikäli näet heidät/tiedät missä muksut asuvat. Lapsena keksii kaikkea jäynää ym, mutta ei tule miettineeksi mitä omat toimet aiheuttavat.. Vanhemmat ehkä saavat sanottua asian niin, että järki löytää tiensä päähän :)

Kerran patistin lapsia sanoilla MENKÄÄ JO!
Koska koirani alkoi oikeasti käymään siinä vaiheessa sellaisilla kierroksilla
että oli työ saada rauhoittumaan se.
Kerran siis ärähdin en muulloin.

Yleensä lapset kulkevat pyörillä ja luulen että jos heitä kehottaisi pysähtymään
paineltaisiin karkuun kovaa vauhtia.
Olisiko hyvä jos niille sanoisi että koiraa ei saa tahallaan ärsyttää.
Voisin ehkä päästää heitä katsomaan koiraani jos lupaisivat että he olisivat kunnolla eivätkä enää härnäisi koiraani.
Tyydyttäisikö tämä MM:än mielen? :)

Siis mitä? Onko aloittajalla jo toinen koira, joka ei pidä lapsista? Ensimmäinen jouduttiin lopettamaan vihaisuuden takia? Alkaa olla oikein jännityskertomus. Suosittelen ajan varaamista mielenterveystoimistosta. Koira olisi hyvä antaa asiantuntevaan hoitoon, tasapainoisemmalle omistajalle.

Hyvä ketjun aloittaja! Mistä näitä kaltaisiasi ihmisiä tulee? Et tosiaan vaikuta miltään sivistyneeltä ihmiseltä. Sen sijaan oma aggressiosi kannattaisi saada kuriin.

Kun asut taajamassa (oletko harkinnut muuttoa korpeen????), pitää sinun ja koiriesi tulla toimeen ympäröivien ihmisten kanssa. Näin se kuule vain menee. Jos sinun koirallasi on ongelma, se on yksin sinun vaikeutesi. Ei muiden. Hae ihmeessä apua koirallesi ennen kuin jotain oikeasti tapahtuu.

Kysymys myös kuuluu, mitä olet tehnyt/sanonut lapsille, että he ärsyttävät sinua? Minulla on ollut 7 koiraa elämäni aikana, eikä yksikään lapsi ole koskaan tullut kiusaamaan niitä. Mieti ensin ihan omaa käytöstäsi! Lapset ovat myös tuntevia ihmisä, joille kuuluu puhua asiallisesti. Oletko oikeasti selittänyt heille koirastasi niin, että olet
varmasti tullut ymmärretyksi?

Lapsivihaajat (kuten sinä tämän kirjoituksesi perusteella) ovat mielestäni ihan yhtää säälittävää porukkaa kuin eläinrääkkääjät. Rauhoitu ja ala miettiä todellisia ongelmia, koska niitäkin tässä maailmassa riittää!

Älä leimaa lastenvihaajaksi, jos et tunne.

Ihmisillä on muutakin tekemistä kuin yrittää opettaa jokaisen kakaroita.

Terveisin yksi erittäin kyrsiintynyt.