13v ei suostu tekemään läksyjä

Kysy että miksi hän ei halua tehdä läksyjä niinkuin muutkin.
Riitely ei auta asiassa yhtään.

Saattaa ollu joku jakso että nyt tekee mieli tasitella vastaan.

Minua koulukiusattiin juuri luokalle jäämisen takia, se oli kamalaa.
En voinut täyttää ystäväkirjoja, juhlia synttäreitäni muiden lasten kanssa...

ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ ANNA ISÄN TEHDÄ LAPSEN LÄKSYJÄ - lapsi oppii että niin voi tehdä tulevaisuudessakin ja sitten te hyvät vanhemmat olette kusessa niinkuin myös lapsenne. Auttaa voi läksyissä, mutta niitä ei vanhempi saa tehdä.

Ei isä läksyjä tehnyt, isä pakotti hänet ne tekemään.
isä printtasi kaiken ja isä piti huolen et muksu teki sen.
Tappelua tappelua
Olen jo monta kertaa luovuttanut. Vienyt sen yksityistunneillekin jne
tyhmä se ei ole joten erikoisluokka ei auttaisi.

Jos hän ei suostu tekemään läksyjä, niin ei sitten tee. Hyvin yksinkertainen juttu. Saakoon itse miettiä mitä tekee tulevaisuudessa, kun peruskoulussa perusasiat eivät ole hanskassa.

Omakohtainen vastaukseni sinulle "HuonoMamma" (vaikka et huono olekaan). Itse olin aivan samanlainen jukuripää tuossa iässä. En tehnyt läksyjä. Keskiarvoni oli hädin tuskin kuutosta. Joulutodistuksessa minulla oli useimpia nelosia, jotka sain nostettua kevääseen mennessä viitosiksi. Parina vuonna sain ehdot ja ne sain rimaa hipoen läpi. Peruskoulun päästötodistukseni keskiarvo oli niin huono, ettei sillä päässyt lukioon eikä ammattikouluun, joten pyrin ei-ylioppilaiden kiintiössä suoraan yliopistoon. Se oli ensimmäinen kerta kun luin "läksyni" eli pääsykoekirjat...

Olet huolestunut ja ymmärrän sen, koska itselläni on myös kouluikäinen lapsi, jonka koulutyötä seuraan todella tiiviisti.

Mutta silti en olisi hirveän huolissani tilanteesta, koska lapsesi ei ole tyhmä vaan tällä hetkellä haluton opiskelemaan syistä, jotka vain hän itse tietää. Elämä ei ole pilalla, vaikka koulu menisi huonosti, sillä jatkokoulutusmahdollisuudet tänä päivänä ovat niin monimuotoiset, että varmasti siinä vaiheessa kun lapsellesi selviää mitä hän aikoo ryhtyä opiskelemaan ja mikä kiinnostaa niin hän alkaa panostaa opiskeluun.

Eli KAIKKI tiet ovat hänelle yhä avoimia halusipa hän lukioon, ammattikouluuun, ammattikorkeakouluun, yliopistoon tai mitä kouluja nykyään onkaan.

Tietysti harmittaa, että lapsi ei tuo potentiaaliaan esille nyt. Tai oikeastaan se ainoa harmituksen aihe on miten hänen itsetuntonsa kehittyy. Itselläni on surkea itsetunto, mutta en tiedä johtuuko se heikosta koulumenestyksestäni - ehkä osaltaan johtuu. Myöhemmin opinnoissani pärjäsin "aika" hyvin.

Kaikki on kiinni motivaatiosta.

Hmph..

Vai pyrit yliopistoon suoraan peruskoulusta? Eipä ole kuules mahdollista.

Vastaan tähän. Virkistän hieman muistiasi.

Menin todellakin suoraan peruskoulusta (silloisesta keskikoulusta) yliopistoon ja jätin lukion väliin. Tämä tapahtui 1970-luvun puolivälissä. Siihen aikaan Tampereen yliopistossa oli neljä opetusjaostoa, joihin myös ei-ylioppilaat saattoivat pyrkiä. Yhteiskunnalliseen opetusjaostoon otettiin 90 opiskelijaa, joista 45 suoraan lukion päästötodistusten perusteella ja loput 45 paikkaa oli kiintiöity ei-ylioppilaille ja niille ylioppilaille, jotka eivät suoraan papereiden perusteella päässeet sisään.

Pääsykokeeseen tuli lukea tietyt kolme kirjaa ja lisäksi koetilaisuudessa kirjoitettiin essee. Myönnän, että nimenomaan essee-osiossa sain hyvät pisteet, koska tekninen kirjoitustaitoni oli harrastuksen myötä kehittynyt. Kirjatentti sen sijaan meni heikommin, mutta yhteispisteissä nousin niiden 45:n joukkoon, jotka saivat opiskelupaikan. Ei siellä minun lisäkseni monta 16-vuotiasta ollut päässeiden joukossa - taisin olla ainoa.

Opetusjaostosta oli mahdollisuus päästä jatkamaan opintojaan tiedekuntaan, jos tietyt lukion kurssit ja kieliopinnot oli suoritettu. Ne suoritin yksityisesti kotikuntani lukioon samaan aikaan kun opiskelin yliopistossa.

Opetusjaostot, joista valmistuneet saivat tittelikseen "sosionomi", lakkautettiin muistaakseni v. 1978 tai v.1979, joten tätä väylää ei ole olemassa enää yliopisto-opintoihin, mutta edelleen ei-ylioppilas voi suorittaa avoimessa korkeakoulussa arvosanoja ja edetä opinnoissaan sitä kautta tai sitten suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon jne.

En tosiaankaan päässyt ammattikouluun aikoinaan, koska syyslukukauden todistuksessani oli niin paljon nelosia (ammattikouluun pyrittiin keväällä ennen kuin päästötodistuksia oli saatu) ja lukioon olisi vaadittu parempi keskiarvo.