erityisesti viimeinen lause kannattaa lukea..
"Ruoan hinta ei ole pelkästään euroopan kalleinta meillä,- vaan maailman kalleinta tavalliselle kaupunkilaiselle veronmaksajalle, joka ruoan hinnan lisäksi maksaa vielä verotukea ruoan tuottajalle."
"Ruuan hinta on noussut merkittävästi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (Suomen Keskusta) ministeriaikana. Onkin hyvä kysyä, onko ministeri toiminut valansa velvoittamana koko kansan parhaaksi."
"Vuonna 2007 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (Suomen Keskusta) aloittaessa ministerinä suomalainen käytti n. 11 % ansioistaan ruuan hankintaan. Jos nyt on jouduttu tilanteeseen, jossa jo 15 % menee ruuan hankintaan, on todellakin vakavasti kysyttävä toteuttaako ministeri valassa lupaamaansa koko kansan edun ajamista."
"Myytti suomalaisen ruuan erinomaisuudesta on käytännössä todistettu valheeksi niin S-kaupan kuin
K-Kaupankin hyllyissä,"
"Sitä mukaa kun tuonti kasvaa, kansallisten maataloustukien oikeudettomuus käy yhä räikeämmin selväksi yhä useammalle äänestäjälle. Jo vuoden 2011 vaaleissa kansallinen maataloustuki tulee ottaakin agendalle siinä missä verotuskin."
"Hampaattoman louskutusta, epätoivosta sellaista, oli tuo naurettavuudessaan ennätyslukemiin yltänyt, voihan pelkele sentään, uhittelu. Suomalaisen talopojan ahneudelle on tulossa loppu. Sitä ei lahtarien veritekojen ihannoinnillakaan jauholakki-tukijussi pysty estämään. Sekös kismittää."
"Ruoan hinta ei ole pelkästään euroopan kalleinta meillä,- vaan maailman kalleinta tavalliselle kaupunkilaiselle veronmaksajalle, joka ruoan hinnan lisäksi maksaa vielä verotukea ruoan tuottajalle."
"Ruuan hinta on noussut merkittävästi maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (Suomen Keskusta) ministeriaikana. Onkin hyvä kysyä, onko ministeri toiminut valansa velvoittamana koko kansan parhaaksi."
"Vuonna 2007 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (Suomen Keskusta) aloittaessa ministerinä suomalainen käytti n. 11 % ansioistaan ruuan hankintaan. Jos nyt on jouduttu tilanteeseen, jossa jo 15 % menee ruuan hankintaan, on todellakin vakavasti kysyttävä toteuttaako ministeri valassa lupaamaansa koko kansan edun ajamista."
"Myytti suomalaisen ruuan erinomaisuudesta on käytännössä todistettu valheeksi niin S-kaupan kuin
K-Kaupankin hyllyissä,"
"Sitä mukaa kun tuonti kasvaa, kansallisten maataloustukien oikeudettomuus käy yhä räikeämmin selväksi yhä useammalle äänestäjälle. Jo vuoden 2011 vaaleissa kansallinen maataloustuki tulee ottaakin agendalle siinä missä verotuskin."
"Hampaattoman louskutusta, epätoivosta sellaista, oli tuo naurettavuudessaan ennätyslukemiin yltänyt, voihan pelkele sentään, uhittelu. Suomalaisen talopojan ahneudelle on tulossa loppu. Sitä ei lahtarien veritekojen ihannoinnillakaan jauholakki-tukijussi pysty estämään. Sekös kismittää."
Vastaukset 71
Vanhimmat
http://keskustelu.ess.fi/viewtopic.php?f=19&t=6059&start=0
Tuolla ainakin mistä tuo lainauksesikin oli, nimimerkillä tavallii.
Ilmeisesti kotoisin Hollolasta.
---
---
---
---
---
---
-
Noin tyhmäksi ei voi tekeytyä, mitä jovain on. Se on luonnon lahja.
-
---
-
-
-
-
-
-
"Kaupoista heitetään ruokaa roskiin vuosittain yli 65 miljoonaa kiloa "
"Maailmalaajuisesti roskiin heitetään 1,3 miljardia tonnia ruokaa"
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1355505/kaupoista-heitetaan-ruokaa-roskiin-vuosittain-yli-65-miljoonaa-kiloa
"Ruokaa roskiin puolen miljardin arvosta".
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20101250507
"Kansalliset tuet yhteensä 565,01".
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
Tuo ei taida paljon selittelyjä vaatia miksi nuo kaksi lainausta tänne laitoin, ovat muuten miltei sama summa kummassakin, mutta vain toisesta täällä kirjoitellaan. Toinen puolimiljardia euroa muutetaan ruoaksi toinen taas viedään kaatopaikalle. Mutta kuitenkis se puolimiljardia joka muutetaan ruoaksi koetaan suureksi vääryydeksi ja jopa kansantaloudemme tuhoksi, minusta melko käsittämätöntä logiikkaa.
"Toinen puolimiljardia euroa muutetaan ruoaksi toinen taas viedään kaatopaikalle. "
Nythän tuo kaatopaikalle päätyvä on laskettu kaupan hinnoilla. Jos lasketaan paljonko siinä on raaka-aineen osuutta niin kaatopäikalle päätyy max 50.000 euron arvosta raaka-ainetta.
Jäi pois kolme nollaa eli 50.000.000 eli 50 miljoonaan edestä raaka-ainetta.
Kummaa jäkerrystä kansallisista tuista. Joka EU maassa omat kansalliset tuet. Mutta vain Suomessa siitä itketään. Kyllä on kova usko maamme viljeliöiden ylivoimaisuuteen koko EU alueella ettei juuri Suomessa ole mitään tarvetta kansalliseen tukeen. " Tukekoot muut mutta kyllä Suomen viljeliät on niin taitavia ettei tukea tarvita " tuntuu olevan käsitys. Kiitos arskat, jo vainit ym kirjoittajat! Tuollaista ylistystä on mukava lukea kuukaudesta toiseen.
"Kummaa jäkerrystä kansallisista tuista. Joka EU maassa omat kansalliset tuet. Mutta vain Suomessa siitä itketään."
Ja miksiköhän Suomessa siitä itketään??? Onko yhtään käynyt mielessä että siihen voisi olla joku syykin?
Yleensä ottaen maataloustuista EU rahoittaa 80-99%. Vaikkapa Ruotsi, Viro, Tanska, kaikilla EU rahoittaa yli 95% tuista ja loppu pieni osa on kansallista tukea jos on.
Mites meillä? No, meillä EU rahoittaa tuista 40% eli 0,8 miljardia ja sitten vastaavasti kansallista rahoitusosuutta on 1,1 miljardia eli 60% tuista.
Mitäs luulet, vaikuttaisiko asiaan??? Kas kun EUn rahoitus tarkoittaa että saadaan osa EU-jäsenmaksusta takaisin ja se on kannatettavaa ja hyödyllistä. Näin kun tuota osuutta on 90% + niin ei ole tarvetta valittaa. Mutta jos EU rahoittaa vain 40% ja sen lisäksi revitään ylimääräistä maksua omien veronmaksajien lompakoista suoraan 1,1 miljardia vuodessa.
Niin että mahtaisiko tuolla pikku pikku erolla olla jotain tekemistä asian kanssa? Mitäpä luulisit, olisiko?
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
Puolenmiljardin arvosta ruokaa kaatopaikalle on minusta puolen miljardin arvosta, mitä siitä sitten. Puoli miljardia kansalaiset maksavat kansallisista tuesta veroina ja puoli miljardia heiltä on rahaa pois ostaessaan ruokaa joka viedään kaatopaikalle. Ainakin minä annan 1000€ vuodessa mieluummin ruoan tuottamisen kulujen kattamiseen ja tuottajille korvaukseksi heidän työstään kuin vien tuon rahan kaatopaikalle, mutta sinulle se taitaa olla aivan sama, vai mitä yriitit sanoa tuolla raaka-aineen osuudella kaatopaikalle vietävän ruoan hinnasta.
Jos minulla olisi vapaus valita niin en tekisi kumpaakaan? Vapaus tarkoittaisi sitä että tuet poistettaisiin ja sitten kaupan kassalla saisin itse päättää valitsenko kotimaisen vai ulkomaisen. Jos kotimaisen hinta/laatu on niin ylivoimainen kuin väitetään niin tuottajilla ei pitäisi olla mitään pelättävää eikä hädän päivää vaikka tuet poistettaisiin. Jostakin syystä vain tuota valintaa ei tunnuta uskallettavan antaa kuluttajan tehtäväksi? Miksi ei? Ja tuo ei kumpaakaan niin jokainen voi itse vaikuttaa siihen meneekö sitä ruokaa kaatopaikalle vain ei.
Maataloustukien vastineeksi syntyy kansallisia etuja; terveellistä ja turvallista sekä hinnaltaan edullista ruokaa, huoltovarmuutta ja työpaikkoja elintarvikeketjussa sekä viihtyisää maaseutumaisemaa.Tuen lopettaminen Suomessa on järkevää vain, jos samalla lopetetaan kaikkien teollistuneiden maiden maataloustuet. Maatalouden tuet ovat tukea kuluttajille, sillä ne alentavat olennaisesti kuluttajien ruokalaskua.
Kansalliset tuet
Vuonna 2010 kansallisen tukijärjestelmän keskeiset osat ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki sekä luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa. Lisäksi maksetaan eräitä muita kansallisia tukia, kuten perunantuotannon kansallista tukea. Vuoden 2010 tuotannolle kansallista tukea arvioidaan maksettavan yhteensä 565 miljoonaa euroa, joka jakautuu eri tukimuotojen kesken seuraavasti:
Tukimuoto milj. eur %
Etelä-Suomen kansallinen tuki 87,03 15
Pohjoinen tuki 335,8 59
Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa 119,25 21
Muut kansalliset tuet 22,93 4
Kansalliset tuet yhteensä 565,01 100
nämä EU tukien lisänä, onko oikeudenmukaista veronmaksajaa kohtaan?
Noiden lisäksi onko oikein veronmaksajaa kohtaan?
Noista
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/ymparistotuki_luonnonhaittakorvaus.html
tuista EU rahoittaa vain 28% kun suomalaisten veronmaksajien rahoitusosuus on 72%. Tuosta kertyy lisämaksua veronmaksajille toiset 550 miljoonaa euroa. Onko oikein veronmaksajaa kohtaan?
“Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.”
"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia."
Ja maksaisivat veroja sen 1,3 miljardia vaikka maataloutta ei olisi lainkaan. Vain 0,2 - 0,3 miljardia noista 1,5 miljardin veroista on peräisin maataloustuotannosta. Loppu on muualta, mm lääkärivaimon palkkatuloista.
ei maalla noin paljon lääkäreitä ole.
ei pe,,,,e voi olla totta, onko jusseilla takuu palkka viljelystä?
maatalous tuottaa tällä hetkellä tappiota..
tämä kaikki työelämän aikana, mutta paljonko tuleva eläke aikoinaan on. tulot kun ovat muodostuneet tuista.
noin puolet palkansaajan eläkkeistä n. 750 kun palkkapuolella eläkkeet ovat 1350 euroa.
Nimimerkki 'vielä työelämässä' tuossa ylempänå kyselee,
onko oikein veronmaksajaa kohtaan. Eipä tietenkään ole.
Muuten kansallisten tukiaisten määrä vuodessa on yhteensä
n. 1100 miljoonaa euroa, eikä 565 milj. €. Kun siihen
lisätään luonnonhaittakorvaus - samaa kansallista tukea sekin -
rasittaakin kansallinen tuki veronmaksajia liki 1500 milj. € vuodessa.
Se on paljon rahaa ja se on väärin.
Kansallinen tuki muodostuu:
- Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 559,165 milj. €
- Satovahinkojen korvaaminen 34 milj. €
- Maatalouden ympäristötuki 263,623 milj. €
- Luonnonhaittakorvaus 422,673 milj. €
- Luopumistuet 129,500 milj. €
- Korkotuki 41,100 milj. €.
[Lähde: Valtion talousarvioesitys v. 2011]
“Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.”
Kaikessa koruttomuudessaan ja enimmäkkseen turhana taakkana maatalouden
tukiaisluonteisiin maksuihin holvataan 2,153979 miljardia euroa.
Alla copy/paste valtion talousarvion sivuilta:
20. Maatalous 2.153.979.000, joka koostuu alioista:
-01.Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 907 000
-40.Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v) 559 165 000
-41.EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha) 555 400 000
-42.Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v) 3 400 000
-43.Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 2 v) 372 210 000
-44.Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v) 422 673 000
-45.Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v) 129 500 000
-46.Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 661 000
-47.Elintarvikeketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 513 000
-48.Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v) 1 610 000
-49.Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha) 41 100 000
-60.Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha) 1 000 000
-61.Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 2 v) 29 840 000
Nimimerkille 'vielä työelämässä' haluan lisäksi mainita, että
EI TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI.
-51.Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista 530.550.000
-54.Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista 16.100.000
-80.Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 218.740.000
maksajaa, tuki suoraan veronkamsajan taskuun..
“Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.”
Joo oliski hienoa että suomalaiselta viljelijältä poistettaisiin tuet ja ruuan hinta olisi kaupassa paljon korkeampi. Samaan syssyyn kaupassa myytäisiin ulkolaista halpaa ruokaa jota on tuettu ja sitä on tuotu Suomeen halvalla. Kumman valitsisit? No tietysti halvemman. Ja eikun työttömyys lisääntyisi vai vähenisikö se? Kyllä se mielestäni lisää työpaikkoja.
Kannatetaan joukolla tällaista systeemiä. Ihan kaikki tuet pois suomalaisilta ja ulkomailta halpaa ruokaa kauppaan. Olisi sitten myytäviä peltohehtaareja pilvin pimein. Voisi ulkomailta asti tulla viljelemään peltojamme. Saisi ulkolainen omistaja vielä EU-tuenkin päälle kun sitä maksetaan muualla. Ja koska pellon omistajahan ei ole suomalainen. Hyvä idis. Kannatetaan.
Paljon on maailmalla peltoja joita viljelee muun maan kansalainen. Ja todella hyväksi havaittu systeemi.
"Joo oliski hienoa että suomalaiselta viljelijältä poistettaisiin tuet ja ruuan hinta olisi kaupassa paljon korkeampi. Samaan syssyyn kaupassa myytäisiin ulkolaista halpaa ruokaa jota on tuettu ja sitä on tuotu Suomeen halvalla. Kumman valitsisit? "
Jos vaikka nyt ensi alkuun tosiasiat eli tuolta
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport 2010_18_Kostnader och intäkter.pdf
näkyy miten paljon enemmän meillä tuetaan kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Jos vaikka alkuun samalle viivalle eli EU-tukien varassa tuottamaan kuten Ruotsi / Tanska / Viro.
Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077
Maatakohti laskettuna..
1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million
"Tilaa kohti laskettuna..
1 Denmark €19 239
8 Sweden €8 802
10 Finland €7 077"
Niin. Siis Ruotsin ja Tanskan osaltahan tuet ovatkin tuossa. Kun heillä ei noita kansallisia ole. Meillä taas tuosta puuttuu kansalliset tuet joka on helppo todeta kun tiedämme että tuet noin 1,9 miljardia vuodessa ja tiloja noin 60.000. Noin 31.650 euroa vuodessa per tila. Reilusti korkeampi tuki kuin Tanskassa. Ja kuten todettua, Tanskan tuethan olivat sitten tuossa kun kansallisia ei tunneta.
maksetaan joka maassa, Suomessa kansallista tukea maksetaan lähinnä pohjoisena tukena n. 555 miljoonaa..
sinä puhut kokonaismäärästä, siitäkin vähätellen.
summa olikin 565 miljoonaa..
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maatalous/tuet/merkitys/kansallisettuet.html
EU:n liittumisneuvotteluissa sovittiin että suomalaiset viljelijät saavat luonnonhaittakorvausta. Huonnonhaittakorvauksen poisto tulee tietysti aiheelliseksi katsoa uudestaan jos sitä ei enää olisi. Ei ainakaan minusta meidän luonnonolosuhteet ole muutteet vuoden 1995 jälkeen miksikään.
On ruotsissa sellaistakin jota suomessa ei ole, esimerkiksi kun tila siirtyy sukupolvenvaihdoskaupoissa jatkajalle. Suomessa ehkä 60-70% tilan arvosta maksetaan vanhemmille, tuosta 30-40% maksetaan perintövero, ruotsissa ei taas ole perintöveroa rasittamassa sukupolven vaihdosta.
Samalle viivalle pääsemme kun peltomme tuottavat viljaa 7000kg hehtaari nykyisen vajaan 4000kg sijasta. Hehtaarin tuotantokustannukset ovat kuitenkin miltei samat mutta esimerkiksi ranskassa viljelijä saa hehtaarista 1694€, suomessa vastaavasti 780€.
http://www.maataloustilastot.fi/sites/default/files/viljojen_hintoja_eu-maissa_201120_20110530_161509.pdf
"Suomessa ehkä 60-70% tilan arvosta maksetaan vanhemmille, tuosta 30-40% maksetaan perintövero, ruotsissa ei taas ole perintöveroa rasittamassa sukupolven vaihdosta."
Täyttä kukkua! Ensinnäkin sukupolvenvaihdoksessa ei missään tilanteessa makseta perintöveroa. Lahjaveroa sen sijaan voidaan joutua maksamaan mutta ei lähellekään tuollaisia prosenttimääriä.
"Hehtaarin tuotantokustannukset ovat kuitenkin miltei samat"
Niin siis ab-alueen ja c-alueen hehtaarin tuotantokustannukset ovat siis samat? Ne eivät ole c-alueella korkeammat?
http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf
No jos se nyt on nimeltään lahjavero eikä perintövero niin mitä sen on väliä, vero joka tapauksessa olkoon nimi mikä hyvänsä.
Kirjoitin "Suomessa ehkä 60-70% tilan arvosta maksetaan vanhemmille, tuosta 30-40% maksetaan perintövero". SIIS 30-40€ tilan ARVOSTA maksetaan perinöveroa, ei 30-40€ veroa.
Jos nyt "väännetään rautalangasta" niin esimerkiksi tilan arvo on 500000€ josta 40% joka siis olisi lahjaa olisi josta verotetaan.
Miten lämpösummakartta osoittaa C-alueen korkeammat tuotantokustannukset ?
asiaa joka opetetaan jo alaluokalla..
"Vain vihreät kasvit ja vihreät levät voivat yhteyttää, koska reaktioon tarvitaan lehtivihreää eli klorofylliä. Lehtivihreää on kasvin kaikissa vihreissä osissa. Lehtivihreää ei yleensä muodostu, jos kasveja kasvatetaan pimeässä.
Yhteyttämisessä auringon säteilyenergian avulla hiilidioksidi ja vesi muuttuvat sokeriksi ja hapeksi."
Lisäkysymys, miten lämpösumma vaikuttaa, eräiden kaakkois-suomen kuntien viljelijöiden kustannusten kohoamiseen, kun ovat C-aluetta, ja kartta näyttää punaista, sensijaan pohjoisempana löytyy kunta joka on B-aluetta, ja kartta näyttää paljon vaaleampaa väriä ?
Viimeistään maamieskoulussa opetettiin varmasti myös ns minimitekijän laki kasvinvlijelyssä. Saharassahan on kovat lämpösummat? Miksi Sahara ei olekaan maapallon vilja-aitta?
Jos luki tämän päivän Maaseudun Tulevaisuuden takasivun niin siitä jo tyhmemmänkin pitäisi ymmärtää että pelkkä lämpösumma ei oikein riitä näissä hommissa. Vesi kun puuttuu niin sato jää auttamatta pieneksi.
siinä roudasta ja jäästä mitään ???.
Saharassa lumi ja routa estävät siis huippusadot? Lämpösummasta huolimatta eivät pahus pääse huippusatoihin kun lumi ja routa kiusaavat?
älä hulluja puhu, routaa ja jäätä on vain täällä pohjoisessa.
Se ne Saharan huippusadot sitten estää? Lämpösummasta kun ei tule puutetta niin luulis tulevan automaattisesti huippusadot?
ruosteessa, satoikohan Saharassa viimeksi, oliko se nyt 1550 tai sinne päin.
Eikös se Saharassa pelkkä lämpösumma riitäkään huippusatoihin? Niinkuin täällä meillä? Pelkällä lämpösummalla kasvaa etelän huippusadot, vettä ei tarvita? Miksi se ei Saharassa sitten toimikaan?
kaasuttajaan, siirrä sytytystä aikaisemmalle niin kyllä se siitä.
HÄ, mieti hyvä nainen kumpaansuuntaan.
röödit sekottu, nykii ajatus näin aamulla
Tuollakinko?
http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Politiikka/ketju/6038192/?page=1&perPage=20
Minusta taas siellä on erittäin asiallisia kirjoituksia siitä miksi tukia ei tarvittaisi?
on keksinyt, viljelijöitä lyötiin pampulla kun vastustivat tukitalouteen siirtymistä..
EU tuntuu tällä palstalla syyn saavan, kasvotonta
Oletko siitä tietoinen että tuottajahinnat eivät ole nousseet. Ruuan hinnasta on kiittäminen kauppaa, kesko ja SOK rakentavat kilpaa palatsejaan, millä ne maksetaan?
Tuotantokustannukset ovat kylläkin kasvaneet, teollisten rehujen hinnat ovat nousseet, viljan hinta on noussut ja polttoaineen hinta on lähes kaksinkertaistunut. Mutta tulopuoli ei ole parantunut. Nyt vielä on tulossa korkojen nousu, eli koska tuottajahinnat nousevat 20-30%?
Kommenttisi perustuu vain tietämättömyyteen ja välinpitämättöm,yyteen tiedonhankinnassa.
---