Minä en halua lapsia!Se on ehdoton ei kakaroille.
Oon kohta kolmelymmentä, enkä koskaan ole tuntenut mitään äidillisiä tunteita.Mielestäni nukkuvat vauvat on söpöjä, siinä missä koiranpennutkin.Tulen toimeen lasten kanssa ja joskus sisarieni lapset ovat hoidossa luonani.En siis vihaa lapsia tai mitään sellaista, mutta en myöskään tunne sellaista rakkautta lapsia kohtaan, että oman lapsen haluaisin.
Nyt rakas naiseni on jonkinnäköisessä vauvakuumeessa.Hän on aina halunnut lapsia, mutta nyt kuume on erittäin paha.
Hän yrittää tartuttaa sitä minuunkin, onnistumatta.
En tiedä voiko suhteemme jatkua.En näe sille enää onnistumisen mahdollisuutta.En taida olla oikea nainen naiselleni.Rakastan häntä hyvin paljon, mutta en pysty muuttamaan tunteitani lapsia kohtaan.
Haluatteko lapsia!
16
442
Vastaukset
- Kahden kauppa
Jos olet ehdoton mielipiteessäsi, ettet omaa lasta halua, ja naisesi taas haluaa, niin ongelmahan siinä on. Koska jos lapsen hankkii, niin kyllä siinä täytyy molempien osapuolten olla täysillä mukana. Lapsi on niin kokonaisvaltainen juttu, ettei lasta jaksa kasvattaa, jollei siinä ole mukana koko sydämellään. Vauvakuume ei useinkaan poistu ennenkö se saa täyttymyksensä... taidatte haluta naisenne kanssa elämiltänne nyt niin eri asioita, että valinnan paikka se teille on.
- oma vapaus
Voi pahus...kyllä tuo olisi pitänyt ottaa puheeksi jo alkumetreillä. Itse puhuin exälleni...hmm olisko ollu muutaman kk jälkeen etten lapsia todellakaan halua ja jos hänelle ne olisivat ehdoton juttu niin nyt on sitten oikea hetki erota.
Itsellä tasan samat fiilikset kuin sinulla. Tulen lasten kanssa toimeen kyllä, tarvittaessa ja hieman mukelosta riippuen, mutta missään nimessä itselleni en lasta halua. Useimmiten lapset herättävät minussa vain negatiivisia tunteita. Minun perheeseeni riittää kumppani ja lemmikit. Ikää 25v, joten ehtiihän mieli muuttua toki, mutta olen ollut prisiis samoissa fiiliksissä teinistä asti ja epäilen suuresti tokkopa tämä tästä mihinkään muuttuisi kun tämä ajatus vain vahvistunut iän myötä.- Riiina29
Kerroin kyllä naiselleni heti alussa kun aloimme seurustelemaan, etten lapsia koskaan tahdo.Naiseni kyllä sanoi silloin jo, että joskus haluaisi lapsia kun opiskelut ovat ohi ja työpaikka varma.Minunhan silloin olisi pitänyt katkaista suhde heti alkuunsa, mutta minkäs teet kun olet korviasi myöten ihastunut toiseen.......
Ajattelin myös tyhmänä, että hänelle riittäisi sisaruksieni ja hänen ystävien vauvat.Pieniä vauvoja on tälläkin hetkellä ystävillämme ja veljeni vauvalle olemme kummeja.
Olimme silloin tavatessa vielä nuoria, noin parikymppisiä, nyt siis ikää on molemmilla jo lähes kolmekymmentä.Suhteemme on noin muuten kunnossa.Suhde on mielestäni tasapainoinen ja terve.Raha- ja työhuolia ei ole.Muutenkin elämämme on antoisaa ja ihanaa.Keskinäinen suhteemme toisiimme on vahva ja avoin.
Tämä vauva-asia huolettaa minua kovasti.Huomasin myös, että olen alkanut karttamaan vauvoja ja en ole mieleissäni jos niistä minulle puhutaan.Pelkään käydä "vauva"ystävillämme joilla on pieniä taaperoita, uskon sen ruokkivan naiseni halua saada oma lapsi.
En koskaan ole ajatellutkaan, että sanoisin hänelle niin, että hän voisi hankkia lapsen itsekseen.Tiedän että lesboperheeseen lapsen hankkiminen on iso ja vaativa projekti.Naiseni tarvitsisi tukea ja turvaa minulta.
Lapsi myös kasvettuaan, voisi huomata etten häntä ole koskaan halunnutkaan.En missään nimessä voi luottaa siihen että vanhemmuuden tunne tulisi lapsen kasvaessa.
Viikonloppuna kuitenkin unohdin kokonaan mieltäni vaivanneen vauva-asian.Olimme veljelläni jossa eri-ikäisiä pikkupilttejä riittää.Konttaamis-iässä oleva vauva konttasi luokseni ja nousi seisomaan pitäen polvistani kiinni.Kävelytin häntä nurmikolla ja ottipa hän jopa ensiaskeleita.
Kun käännyin katsomaan naistani, sydämeni oli särkyä.Hänen katseessaan oli niin paljon hellyyttä!
Vaikea kuvailla miltä hän näytti, mutta voitte varmaan jokainen kuvitella miltä näyttää nainen joka haluaisi vauvan.
Asia vaivaa mieltäni paljon ja pohdittavaa riittää miten tästä selviämme.
- kohtalotoveri
Jokaisella naisella on tarve tuntea itsensä rakestetuksi, myös sillä toisella tavalla, eli rakastetuksi äitinä. Mikään muu ei ole yhtä ihanaa kuin oman lapsen hymy tai onnistuminen. Olen sitä mieltä, että elämänkumppanillasi on oikeus tulla äidiksi, eikä sinulla ole oikeutta estää häntä. Kirjoitat hänestä niin kauniisti, että uskon sinun ymmärtävän kuinka tärkeää tämä hänelle on. Jos elämänkumppanisi todella haluaa lapsen, ja sinä et voisi koskaan kuvitella hankkivasi sellaista, on teidän parempi erota. Niin raalta kuin se kuulostaakin, liittonne ei tule loppupeleissä kestämään sitä, että rakkastasi ei tullut koskaan äitiä ja kaatuu sitten myöhemmällä iällä.
Voimia!- brains ???
minulla ei ole tarvetta tulla rakastetuksi äitinä, joten älä yleistä. Minä en edes pidä lapsista, enkä tule koskaan katumaan sitä, etten ole ''tehnyt'' lapsia. Joten lopeta yleistäminen, kun et toisten ajatuksista mitään tiedä. Miten joku voi olla noin putkiaivo ja päästää suustansa jotain tuollaista :
''Jokaisella naisella on tarve tuntea itsensä rakestetuksi, myös sillä toisella tavalla, eli rakastetuksi äitinä. Mikään muu ei ole yhtä ihanaa kuin oman lapsen hymy tai onnistuminen''
Jos se on sinun mielipiteesi, niin älä nyt ihmeessä mene luulemaan, että joakainen nainen ajattelee noin. - ö
brains ??? kirjoitti:
minulla ei ole tarvetta tulla rakastetuksi äitinä, joten älä yleistä. Minä en edes pidä lapsista, enkä tule koskaan katumaan sitä, etten ole ''tehnyt'' lapsia. Joten lopeta yleistäminen, kun et toisten ajatuksista mitään tiedä. Miten joku voi olla noin putkiaivo ja päästää suustansa jotain tuollaista :
''Jokaisella naisella on tarve tuntea itsensä rakestetuksi, myös sillä toisella tavalla, eli rakastetuksi äitinä. Mikään muu ei ole yhtä ihanaa kuin oman lapsen hymy tai onnistuminen''
Jos se on sinun mielipiteesi, niin älä nyt ihmeessä mene luulemaan, että joakainen nainen ajattelee noin.Ei jokainen nainen varmastikaan ajattele noin. Mutta olen siinä samaa mieltä kohtalotoverin kanssa, että on parempi nyt vakavasti harkita eroa, koska jos se lapsi jää hankkimatta, voi tyttöystävä/puoliso olla myöhemmin todella katkera.
- Riiina29
Niinkuin joku jo tuossa totesikin, ei pidä paikkaansa että kaikilla naisilla olisi tarve tulla rakastetuksi äitinä.Minä olen yksi heistä naisista, jolla ei ole mitään tarvetta siihen.
Kun en tunne äidillisiä tunteita lapsia kohtaan, en edes ymmärrä mistä puhut?
En koe olevani vajavainen tai tunne-elämältäni puutteellinen.
Toki tunnen suojelunhalua pieniä lapsia kohtaan ja esimerkiksi veljeni vauvaa haluan hoitaa tarvittaessa.Lapset pitävät minusta ja "minusta lapset ovat mukavia kun ne eivät ole omia".
Se ei olisi poissuljettu vaihtoehto ja vakavasti harkittavissa josku myöhemmin, että adoptoisin hieman vanhemman lapsen, 6-7 ikävuodesta ylöpäin olevan.Lapsen joka on elänyt vaikeissa oloissa, köyhyydessä ja huonoissa perheolosuhteissa, tai ulkomailla sodan jaloissa.Tyttöystäväni taas haluaa synnyttää ja kasvattaa oman lapsen, omaa "lihaa ja verta".
Tiedä ettei minulla ole oikeutta viedä ja kieltää tätä osaa hänen elämästään.Mutta hän on ollut alusta asti tietoinen etten halua lapsia.Minusta hänen on mietittävä jatkaako kanssani vai etsiikö itselleen kumppanin joka haluaa lapsia.Vaikeaa tämä hänellekin on, koska rakastamme toisiamme hyvin paljon ja elämämme on nivoutunut yhteen.Olen surullinen hänen puolestaan, mutta ongelma on liian vakava, että edes harkitsisin periksi antamista hänen vuoksi tai pelastaakseni suhteemme.
Kun hän elättelee toiveitaan suuntaani, sanon hänelle ettei hän saa luottaa siihen että mieleni muuttuisi myöhemmin.En itsekkään voi sitä tietää, mutta epäilen suuresti. - järjet hei
Riiina29 kirjoitti:
Niinkuin joku jo tuossa totesikin, ei pidä paikkaansa että kaikilla naisilla olisi tarve tulla rakastetuksi äitinä.Minä olen yksi heistä naisista, jolla ei ole mitään tarvetta siihen.
Kun en tunne äidillisiä tunteita lapsia kohtaan, en edes ymmärrä mistä puhut?
En koe olevani vajavainen tai tunne-elämältäni puutteellinen.
Toki tunnen suojelunhalua pieniä lapsia kohtaan ja esimerkiksi veljeni vauvaa haluan hoitaa tarvittaessa.Lapset pitävät minusta ja "minusta lapset ovat mukavia kun ne eivät ole omia".
Se ei olisi poissuljettu vaihtoehto ja vakavasti harkittavissa josku myöhemmin, että adoptoisin hieman vanhemman lapsen, 6-7 ikävuodesta ylöpäin olevan.Lapsen joka on elänyt vaikeissa oloissa, köyhyydessä ja huonoissa perheolosuhteissa, tai ulkomailla sodan jaloissa.Tyttöystäväni taas haluaa synnyttää ja kasvattaa oman lapsen, omaa "lihaa ja verta".
Tiedä ettei minulla ole oikeutta viedä ja kieltää tätä osaa hänen elämästään.Mutta hän on ollut alusta asti tietoinen etten halua lapsia.Minusta hänen on mietittävä jatkaako kanssani vai etsiikö itselleen kumppanin joka haluaa lapsia.Vaikeaa tämä hänellekin on, koska rakastamme toisiamme hyvin paljon ja elämämme on nivoutunut yhteen.Olen surullinen hänen puolestaan, mutta ongelma on liian vakava, että edes harkitsisin periksi antamista hänen vuoksi tai pelastaakseni suhteemme.
Kun hän elättelee toiveitaan suuntaani, sanon hänelle ettei hän saa luottaa siihen että mieleni muuttuisi myöhemmin.En itsekkään voi sitä tietää, mutta epäilen suuresti.sanoit ettei sinulla ole äidillisiä tunteita lapsia kohtaan, silti horiset adoptiolapsista! Adoptiolapset vasta tarvitsevatkin kodin, jossa on heille nimenomaan äidillistä rakkautta. Kodin jossa pystytään rakastamaan vieraan lasta, kuin omaa.
- närä
Riiina29 kirjoitti:
Niinkuin joku jo tuossa totesikin, ei pidä paikkaansa että kaikilla naisilla olisi tarve tulla rakastetuksi äitinä.Minä olen yksi heistä naisista, jolla ei ole mitään tarvetta siihen.
Kun en tunne äidillisiä tunteita lapsia kohtaan, en edes ymmärrä mistä puhut?
En koe olevani vajavainen tai tunne-elämältäni puutteellinen.
Toki tunnen suojelunhalua pieniä lapsia kohtaan ja esimerkiksi veljeni vauvaa haluan hoitaa tarvittaessa.Lapset pitävät minusta ja "minusta lapset ovat mukavia kun ne eivät ole omia".
Se ei olisi poissuljettu vaihtoehto ja vakavasti harkittavissa josku myöhemmin, että adoptoisin hieman vanhemman lapsen, 6-7 ikävuodesta ylöpäin olevan.Lapsen joka on elänyt vaikeissa oloissa, köyhyydessä ja huonoissa perheolosuhteissa, tai ulkomailla sodan jaloissa.Tyttöystäväni taas haluaa synnyttää ja kasvattaa oman lapsen, omaa "lihaa ja verta".
Tiedä ettei minulla ole oikeutta viedä ja kieltää tätä osaa hänen elämästään.Mutta hän on ollut alusta asti tietoinen etten halua lapsia.Minusta hänen on mietittävä jatkaako kanssani vai etsiikö itselleen kumppanin joka haluaa lapsia.Vaikeaa tämä hänellekin on, koska rakastamme toisiamme hyvin paljon ja elämämme on nivoutunut yhteen.Olen surullinen hänen puolestaan, mutta ongelma on liian vakava, että edes harkitsisin periksi antamista hänen vuoksi tai pelastaakseni suhteemme.
Kun hän elättelee toiveitaan suuntaani, sanon hänelle ettei hän saa luottaa siihen että mieleni muuttuisi myöhemmin.En itsekkään voi sitä tietää, mutta epäilen suuresti.Kyllä oli taas niin pöljää tekstiä että! Ensin sanotaan ettei haluta lapsia ja sitten sanotaan että voisi adoptoida! Voi Luoja mitä yksinkertaisuutta.
- 15+16
Mä olen myös kolmissakymmenissä eikä ole koskaan ollut vauvakuumetta. En inhoa lapsia, mutta en erityisemmin välitäkään niistä. Tykkään rauhallisuudesta ja vapaudesta elämässäni. Olen myös tehnyt tämän tapailemilleni ihmisille selväksi. Ihanne parisuhteeni kun on sellainen jossa yhdessä voidaan vapaasti tehdä mitä mieleen juolahtaa.
En myöskään lähtisi suhteeseen yksinhuoltajan kanssa.
Tiedän parin joka erosi syystä jonka kanssa sinäkin nyt painiskelet. Tuo vauvakuume kun taitaa olla sen verran vahva tunne, ettei sen yli pääse ellei saa sitä lasta eteensä.
Rakkaus kun ei aina riitä.- -
Mä tiedän myös parin joka erosi saman syyn vuoksi.
Nyt he ovat jälleen vuosien jälkeen yhdessä, perheessä lapsi :)
Kyllä se mieli saattaa muuttua, ehkä aika ei ole vielä kypsä.
- keskustelu auttaa
Ongelmanne on sen verran suuri, että sen ei kannata antaa odottaa. Nyt kissa pöydälle ja keskustelette asian halki. Jos ette pääse asiasta yhteisymmärrykseen, niin ero on ainoa oikea vaihtoehto. Siten kumpikin teistä voi olla vielä joskus onnellinen ja elää sellaista elämää kuin itse haluaa.
- Puhu sille
Tän ongelman puiminen täällä palstalla ei todellakaan ratkaise asioitanne. Mitäpä jos käyttäisit tänne kirjoittelun sijasta aikasi tyttiksesi kanssa keskusteluun. Saattaisi asia ratketa nopeastikin.
- Ja tää sanoo...
Puhu sille kirjoitti:
Tän ongelman puiminen täällä palstalla ei todellakaan ratkaise asioitanne. Mitäpä jos käyttäisit tänne kirjoittelun sijasta aikasi tyttiksesi kanssa keskusteluun. Saattaisi asia ratketa nopeastikin.
tästä, että jos tänne ei sais purkaa ongelmiaan, mielipahaa tai ihan mitä vaan muuta mikä vaivaa mieltä parisuhteessa tai muuten elämässä...tää palsta olis ihan turha!
Ainakin tosi "pinnallinen" ja yhdentekevä.
Sun mielestä pitäis jatkaa keskustelua pelkästään aiheista kuten, "miten harrastetaan seksiä naisten kanssa" tai "miltä lesbon pitäisi näyttää" ja "missä kullakin paikkakunnlla lesbot liikkuu" sekä "alkaako ihastuksen nimi tai paikkakunta missä asuu, millä kirjaimella?".
Mutta auta armias jos sulla on joku ongelma tyttiksen kanssa.SIITÄ EI SAA AVAUTUA TÄÄLLÄ!SE ON VAIN SALLITTUA KOTONA TYTTIKSEN KANSSA!
Hyi teitä kaikkia joilla on ongelmia ja puhutte niistä täällä! Paha tyttö, paha!
:D - ja mää sanon
Ja tää sanoo... kirjoitti:
tästä, että jos tänne ei sais purkaa ongelmiaan, mielipahaa tai ihan mitä vaan muuta mikä vaivaa mieltä parisuhteessa tai muuten elämässä...tää palsta olis ihan turha!
Ainakin tosi "pinnallinen" ja yhdentekevä.
Sun mielestä pitäis jatkaa keskustelua pelkästään aiheista kuten, "miten harrastetaan seksiä naisten kanssa" tai "miltä lesbon pitäisi näyttää" ja "missä kullakin paikkakunnlla lesbot liikkuu" sekä "alkaako ihastuksen nimi tai paikkakunta missä asuu, millä kirjaimella?".
Mutta auta armias jos sulla on joku ongelma tyttiksen kanssa.SIITÄ EI SAA AVAUTUA TÄÄLLÄ!SE ON VAIN SALLITTUA KOTONA TYTTIKSEN KANSSA!
Hyi teitä kaikkia joilla on ongelmia ja puhutte niistä täällä! Paha tyttö, paha!
:DMikä sä olet sanomaan mistä täällä MUN mielestä sais keskustella. Jorise mun puolesta vaikka loppuikäs täällä palstalla. Tällä tietsikan näpläämisellähän se aika kuluu. GET A LIFE!!!!!!!
- Aloittajalle
Minä ymmärsin kyllä, tai ainakin luulen ymmärtäneeni, mitä aloittaja ajoi takaa vanhemman lapsen adoptoimisella. Pienet lapset eivät tunnu omilta, mutta suuremman kanssa keksii erilaista tekemistä, ja toisaalta kodin antaminen sitä tarvitsevalla voi tuntua tärkeältä.
Pidän itseäni lapsirakkaana, mutta pienistä lapsista en ole koskaan erityisemmin välittänyt. Toki välillä on vauvakuume vaivannut, mutta parhaiten viihdyn yli kolmevuotiaiden kanssa: puhuvien ja tekevien. En ole koskaan ollut niitä tyyppejä, jotka pistävät päänsä vieraiden ihmisten lastenvaunuihin ja heijailevat tuttavien vauvoja. Ei minulla mitään vauvojakaan vastaan ole, ja vauvatkin ovat omilla tavoillaan ihania, mutta enemmän minua kiinnostaa yhdessä tekeminen vanhempien lasten kanssa, joille voi esimerkiksi opettaa erilaisia asioita. Tähän tietenkin joku vastaa, että oppivathan vauvatkin. No, sitä en nyt tarkoita...
Aloittajalle haluaisin sanoa, että lapset kasvavat hirveän nopeasti, minkä jo varmaan tiedätkin. Vaikka ajatus ihan pienestä lapsesta ei tunnukaan omalta, isomman kanssa on jo erilaista. Usein isätkin pääsevät eri tavoin mukaan lapsen kanssa tekemiseen silloin, kun lapset kasvavat vähän vanhemmiksi. Pienet vauvat ovat usein kovin kiinni äideissään.
Adoptoiminen sinänsä on erittäin vaativaa. Vanhempien lasten mahdollisuudet sopeutua ovat yleensä heikommat, kuin nuorempien. Adoptiolapsi, etenkään vanhempana adoptoitu, ei esimerkiksi opi välttämättä koskaan puhumaan täydellistä suomea. Oppimisvaikeudet ovat yleisiä. Vanhemmilla lapsilla on usein takanaan enemmän traumatisoivia kokemuksia, mikä tekee heistä usein hyvin haasteellisia. Lisäksi he voivat olla monin eri tavoin jäljessä ikäistensä kehitystä täällä Suomessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1026508
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h844954Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1073218Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p303062Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262265Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191636Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?961231Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3391222Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311136- 48904