Maatalouskauna on vuosikymmeniä ylläpidetty "kansanhuvi" puoluepolitiikassa ja mediassa. Seuraavaksi muutama numero suhteellisuustajun palauttamiseksi tukikritiikkiin, tilastoinnit laahaa jäljessä mutta suuruusluokat ovat oikein. Lopussa hyvä kommentti Heinäluomasta.
"Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10 mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain runsas kaksi miljardia. Elintarvikeomavaraisuutemme on harkitusti pidetty varsin korkeana. Eero Heinäluoma yritti pari vuotta sitten syyttää "välikäsiä" elintarvikkeidemme korkeista hinnoista. Lopetti arvostelun lyhyeen kun huomasi, että suurin osa välikäsistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun summa, 17 miljardiakin löytyy myös MTT:n vuosijulkaisusta. Siellä on myös numerot elintarviketalouden rahavirroista, vienti ja tuonti mukaan lukien Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta."
"Tilastokeskuksen (v. 2005) mukaan Suomen kansan kokonaisruokalasku oli 17,1 miljardia euroa jakaantuen eri osapuolille siten, että maataloustuottajat saivat maataloustulona 0, 9 mrd euroa, valtio rahastaa ruuan alv- ja alkoholiverona 4 mrd, tuontielintarvikkeiden osuus noin 2 mrd ja ruokaketjun muille osapuolille kuluu runsas 10 mrd euroa. Valtio ja muut kotimaiset osapuolet ottavat ruokaketjusta siis 83 prosenttia. Elintarvikkeiden perustuottaja, viljelijä saa työpanokselleen ja yritykseensä sijoittamalleen omalle pääomalleen yhteensä vain 5 prosentin siivun.
Valtion tuella on ruokalaskua kevennetty runsaalla miljardilla eli 6 prosentin verran. Ovatko nämä kaksi faktaa, 5% maataloustuloon ja 6 % verorasitusta valtiolle liian suuri hinta kansallisesta elintarvikkeiden riittävyys- ja laatuturvasta?
Viljelijä saa elintarvikeketjun rahavirroista vajaan miljardin. Elintarvikeketjun muut kotimaiset osapuolet lohkaisevat 14 miljardia. Tuontielintarvikkeiden ostoon kuluu vain runsas kaksi miljardia. Elintarvikeomavaraisuutemme on harkitusti pidetty varsin korkeana. Eero Heinäluoma yritti pari vuotta sitten syyttää "välikäsiä" elintarvikkeidemme korkeista hinnoista. Lopetti arvostelun lyhyeen kun huomasi, että suurin osa välikäsistä on SAK:n jäseniä. Ruokalaskun summa, 17 miljardiakin löytyy myös MTT:n vuosijulkaisusta. Siellä on myös numerot elintarviketalouden rahavirroista, vienti ja tuonti mukaan lukien Rahavirrat olivat v. 2005 yhteensä 20,5 miljardia euroa. Tässä huoltovarmuuden lisäksi toinen syy, miksi maataloutemme alasajoa esittäneet kansantalousteoreetikot eivät ole saaneet kannatusta."
Vastaukset 9
Vanhimmat
muuttunut, vanhasta muistista mediassa on vieläkin vakiosolvaukset kuten viljelijöiden epärehellisyys ta Nallen maataloustuet mutta esim. viime vaaleissa viljelijät jätettiin jo rauhaan..
"Maatalouskauna on vuosikymmeniä ylläpidetty "kansanhuvi" puoluepolitiikassa ja mediassa."
Voi siihen jotain syitäkin löytyä...
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2011/02/01/kun-kansa-naki-nalkaa/
"Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti.
Viranomaiset eivät juuri puuttuneet maanviljelijöiden harjoittamaan salakauppaan, sillä syytteet olisi pitänyt nostaa satojatuhansia viljelijöitä vastaan. Maalaisliittolaiset kansanhuoltoministeritkin taistelivat viljelijöiden etujen puolesta, vaikka se merkitsi muille nälkää.
Kun tänä päivänä vaaditaan, että Suomen maatalouden pitää olla niin laaja, että se pystyy kriisioloissa ruokkimaan kansan, herää epäluulo, että ahneet maanviljelijät eivät kuitenkaan toimita tuotteitaan kansalle tai armeijalle, jos musta pörssi tuottaa enemmän."
Naiset ja lapset kyntivät ja ruokkivat viisi vuotta Suomen kansan ja kehtaat rääpiä tuolla tavalla, jopa siemenvilja luovutettiin kansakunnan ruokkimiseen HÄPEÄ !!!.
"Suomalaisten kestävyyttä koeteltiin sotavuosina ankarasti. Pitkät vuodet olivat työntäyteisiä ja pulaa oli kaikesta. Kansa joutui koville yrittäessään kerätä kaikille ravitsevaa syötävää ja vaatetta sekä samalla pitää yhteiskunnan rakenteet pystyssä. Monesta asiasta jouduttiin tinkimään. Aina oli töitä, jotka oli poikkeusoloissakin hoidettava, ja tekijät piti jostakin löytää. Lapset ja nuoret tekivät kotirntamalla ansiokasta työtä aikuisten rinnalla. Heidän panostaan pidettiin sotavuosina itsestään selvänä - työt teki se joka jaksoi ja ehti.
Sotavuosien ilonhetket tulivat yhdessäolosta. Kaikki olivat toistensa kohtalotovereita ja jokaisella oli yhtä vaikeaa. Elinvoimaa sai arkipäivän pienistä hetkistä. Sotavuosina laulettiin paljon yhdessä virsiä, jotka helpottivat yhteistä surua."
En ole koko kirjaa lukenut mutta vaikkapa tuolta
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=3449&p=17570
löytyy lainaus itse kirjasta että
"Katkelma Utrion päiväkirjasta 18.4.1943:
Toinen syy on ahneus. Tuottajille luvattiin seuraavalle satokaudelle yhden markan tuotantopalkkio. Nyt viljanviljelijät panttaavat edellissyksyn viljaa varastoissaan, kunnes saavat jaossa tuon ylimääräisen markan palkkion."
Ja tuolta
http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=48064:kansanhuoltoministerioe-taisteli-naelkaeae-ja-puutetta-vastaan-&catid=29:kotimaa&Itemid=31
löytyy että:
"Untamo Utrion tytär kirjailija Kaari Utrio muistaa isänsä kantaneen aina kaunaa salakauppiaita kohtaan. -Hän tunsi vastenmielisyyttä myös niitä maanviljelijöitä kohtaan, jotka piilottivat viljaa hinnannousua odottaessaan."
Että ei se Loka-Laitinen nyt ihan yksin tässä taida olla?
viljaa ei voinut pantata, sen täytyi luovuttaa kulutukseen käytännössä ilmaiseksi. Lopeta nuo paskajutut, ne on samaa tasoa kuin Marskin homous, miehellä jolla oli kaksi lasta ja useita naissuhteita kirjaan asti.
"Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun...".
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2011/02/01/kun-kansa-naki-nalkaa/
Juttu on tunnetun maatalousvihajan, Aarno Laitisen käsialaa. siis hänen mielipiteensä asiasta. Ei olisi ensimmäinen kerta hänen kirjoituksensa olisivat vailla todellisuuspohjaa. Vuonna 2003 Laitinen sai kunnianloukkaussyytteen pakinasta, joka oli julkaistu Iltalehdessä vuonna 2000. Kirjoituksessa hän oli väittänyt verotarkastajan antaneen salassa pidettävää aineistoa tiedotusvälineille.[5] Turun hovioikeus tuomitsi hänet vuonna 2005 törkeästä kunnianloukkauksesta 2780 euron sakkoihin sekä maksamaan korvauksia 7500 euroa. Korkeimmassa oikeudessa rikosnimike aleni tavalliseen kunnianloukkaukseen.".
Tuossa vastakommentti laitisen juttuun:
"Loka se jaksaa. Kepu petti jo Tali-Ihantalassa. Viljelijät oli ahneita roistoja kaikki.
NO, ensinnäkin suurin osa viljelijöistä oli sotatöissä, ei heinähommissa. Maata viljelivät naiset, lapset ja vanhukset. Eli he olivat Lokan mielestä suurimmat roistot.
Harmi, että Lokan jutut on niin lapsellisia, ettei niista saa kunnon riitaa aikaa".
Jos ei Laitiseen luoteta niin vaikkapa tuolta
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/61805/ruokahuo.pdf?sequence=1
löytyy tutkittua tietoa että
"Talven 1942 raporteissa ilmenee kaupunkilaisten huoli kärjistyneestä elintarviketilanteesta, ”kädestä suuhun” eläminen. Helsingissä tehdyt havainnot osoittivat, että vain harvassa perheessä, jossa oli taloudellisia edellytyksiä, tyydyttiin elintarvikekortilla saataviin annoksiin. Tuon vuoden maaliskuun mielialaraportissa ilmaistiin vakava huoli siitä, että kaupun-geissa ei enää käytetty sanaa ”pula”, vaan ”puute”. Havainnot maaseudulta viittasivat sitä vastoin siihen, ettei kaikin paikoin tiedetty elintarvikkeiden niukkuudesta mitään. Siellä ilmeni sen sijaan yleistä väsymystä, kun isännän työtehtävät ottaneet naiset uupuivat säännöstelymääräysten, työvoimapulan, puolustuslaitoksen pakko-ottojen, eläimistä huolehtimisen, tuotantopanosten niukkuuden ja muiden ongelmien vuoksi."
maatilat luovutti siemenviljansa kulutukseen kun viljalaivat makasivat jäissä Gotlannin luona, mistä ihmeesta nuo punasilmä apinat keksii noita paskajuttuja.
Kyllä tuo "loka" Laitisen ja Kaija Rautavirran juttu aikalailla erilainen. siinä oli myös "isännän työtehtävät ottaneet naiset uupuivat säännöstelymääräysten, työvoimapulan, puolustuslaitoksen pakko-ottojen, eläimistä huolehtimisen, tuotantopanosten niukkuuden ja muiden ongelmien".
Otan tahän myös lainauksen eräästä kirjoituksesta, on toisenlaisiakin mielipiteitä:
PULA-AIKA KOETTELI MAAN ASUKKAITA
Säännöstelyn aikana joutuivat maanviljelijät luovuttamaan merkittävän osan tuotannosta kansanhuollon jaettavaksi. Luovutuspakko koski kaikkea viljaa, lihaa, maitoa, kananmunia ja villaa. Väliin oli pula myös perunasta ja niin joutuivat viljelijät luovuttamaan myös osan perunasadostaan kansanhuollolle.
Viljelijät joutuivat ilmoittamaan satonsa määrän ja viljelystä koskevat tiedot. Paperisota olikin melkoinen ja väliin saattoi joku väsynyt viljelijä laiminlyödä ilmoitusvelvollisuutensa. Laiminlyönnistä huomautettiin viljelijää kirjeellä. Jos laiminlyönti jäi korjaamatta muistutuskirjeen saannin haastettiin viljelijä käräjille.
Kerrotaan kuinka eräs leskiemäntä sai muistutuskirjeen, jossa häneltä karhuttiin 2000 grammaan, eli 2 kiloa, villoja. Heikosti näkevä emäntä hermostui kun hän luuli, että häneltä karhutaan 2000 kiloa villoja. Suuttunut emäntä tarttui kynään ja seurauksena oli sisällöltään seuraavanlainen kirje:
"Mistä perkeleestä teille niitä villoja kun ne tarvitaan omiksi vaatteiksi. Ja mistä minä saan ne kaksituhatta kiloa villoja kun minulla on vain kaksi lammasta, niistäkö teille perkeleille pitäisi olla kaksituhatta kiloa villoja. Jo on tämä maailma saatanoiden vallassa voi perkeleen perkele"…….jatkuu kirje saman tyylisenä.