Yhä useampi pikkulapsi on päivähoidossa - myös silloin, kun vanhempi on kotona
Kuva: Colourbox Päivi Pekkalin, Aamulehti
Lapsella on oikeus päivähoitoon – ja se näkyy hoitolasten määrässä. Suomalaiset 2–6-vuotiaat ovat nyt päivähoidossa yleisemmin kuin 2000-luvun alussa. Vauvaikäisiä joukossa on aiempaa vähemmän.
Tutkimuspäällikkö Minna Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytää kehityksen takaa asennemuutoksia, perhevapaita ja työmarkkinatilanteita.
– Suomalaiset lapset saivat subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan jo vuonna 1996, mutta ilmeisesti vasta 2000-luvulla se on alkanut näkyä, Salmi arvelee.
Nykyisin lapsi saatetaan viedä päiväkotiin silloinkin, kun äiti on kotona vaikkapa perheen uutta vauvaa hoitamassa tai kun vanhemmat ovat työttöminä. Aiemmin lapsikin oli silloin yleensä kotona. Lapsi voi olla hoidossa myös siksi, että vanhemmat hakevat töitä.
Salmen mukaan työmarkkinoillakin on vaikutuksensa, sillä 3–6-vuotiaiden äideistä 82 prosenttia on työelämässä. Naisten työttömyys ei lisääntynyt dramaattisesti edes taantuman aikana. Perheellisten naisten työllisyysaste laski vain pari prosenttiyksikköä.
– Päivähoitotilastoissa näkyy myös perhevapaiden vaikutus. Vauvan syntymän jälkeen äidit ovat kotona nyt keskimäärin 1,5–2 vuotta.
Alle yksivuotiaista päivähoidossa onkin enää prosentti.
Myös 7-vuotiaiden päivähoito on vähentynyt. Viime vuonna heistä oli päivähoidossa alle kolme prosenttia, kymmenen vuotta aiemmin lähes 12 prosenttia.
Ota kantaa: Minkä ikäisenä lapsi kannattaa viedä hoitoon?
Aiheesta enemmän maanantain Aamulehdestä.
Kuva: Colourbox Päivi Pekkalin, Aamulehti
Lapsella on oikeus päivähoitoon – ja se näkyy hoitolasten määrässä. Suomalaiset 2–6-vuotiaat ovat nyt päivähoidossa yleisemmin kuin 2000-luvun alussa. Vauvaikäisiä joukossa on aiempaa vähemmän.
Tutkimuspäällikkö Minna Salmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta löytää kehityksen takaa asennemuutoksia, perhevapaita ja työmarkkinatilanteita.
– Suomalaiset lapset saivat subjektiivisen oikeuden päivähoitopaikkaan jo vuonna 1996, mutta ilmeisesti vasta 2000-luvulla se on alkanut näkyä, Salmi arvelee.
Nykyisin lapsi saatetaan viedä päiväkotiin silloinkin, kun äiti on kotona vaikkapa perheen uutta vauvaa hoitamassa tai kun vanhemmat ovat työttöminä. Aiemmin lapsikin oli silloin yleensä kotona. Lapsi voi olla hoidossa myös siksi, että vanhemmat hakevat töitä.
Salmen mukaan työmarkkinoillakin on vaikutuksensa, sillä 3–6-vuotiaiden äideistä 82 prosenttia on työelämässä. Naisten työttömyys ei lisääntynyt dramaattisesti edes taantuman aikana. Perheellisten naisten työllisyysaste laski vain pari prosenttiyksikköä.
– Päivähoitotilastoissa näkyy myös perhevapaiden vaikutus. Vauvan syntymän jälkeen äidit ovat kotona nyt keskimäärin 1,5–2 vuotta.
Alle yksivuotiaista päivähoidossa onkin enää prosentti.
Myös 7-vuotiaiden päivähoito on vähentynyt. Viime vuonna heistä oli päivähoidossa alle kolme prosenttia, kymmenen vuotta aiemmin lähes 12 prosenttia.
Ota kantaa: Minkä ikäisenä lapsi kannattaa viedä hoitoon?
Aiheesta enemmän maanantain Aamulehdestä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kannattavuus lapsen hoitoon viemisessä onkin mutkikkaampi juttu.
Välittömän taloudellisen kannatavuuden pystyy laskemaan:paljonko käteen jää rahaa.
Taludellinen kannattavuus täytyy jättää sivuseikaksi. Lapsen kasvu edellyttä äidin hoivaa, sitä ei saa rahalla.
Kannattavaa ja kokaisen vanemman velvollisuus on huolehtia omasta lapsestaan, kannattaa se tai ei.
Jos vanhemmat eivät siihen pysty, apua on tarjolla.
Hoitakaa äidit lapsi kotona! Se palkitaan ihan takuulla.
Olkaa tehtävienne tasalla ja hoitakaa pieni lapsi kotona niin kauan kuin pystytte.
Työt ja omaisuuden hankkiminen tulee sitten myöhemmin ajakohtaiseksi.
Ei pikkulapsi tarvitse kovin paljoa materiaalia ympärilleen, asunnoksi lapselle kelpaa ihan tavallinen.
Malttakaa äidit odottaa.
Lapsi ei pysty.Päivät erossa lapselle ovat harmillisia, äidin kanssa kivoja, josku tylsiä, joskus huippuja.