IS:

vastaistakin!

vastaan niin miksei T.Soinia sitten totella?

EUn mukkaa kaikk hoitavat ite talloutesa.

Tuo Wahlroosin näkemys pohjautuu ehkä siihen, että yritysmaailma on riippuvainen pankkirahoituksesta., EU:ssa enemmän kuin esim. Amerikassa, jossa se on vain 25 % kun EU:ssa taas 75 %.

Markkinatalous on monimutkainen talousjärjestelmä. Euroopan Investointipankin omistaa 27 jäsenmaata, jotka yrittävät sitä vakauttaa, jotta rattaat pyörivät.

Jäin vielä miettimään Nalle Wahlroosin lausetta, missä hän toteaa:
" Yritysten velvollisuus on pelkästään tuottaa voittoa osakkailleen"

Tosi on,--- mutta kun ennen yritysten omistajasuvut huolehtivat työntekijöidensä hyvinvoinnista, ollaan nyt tilanteessa, jossa osakkaat noteeraavat pörssilukemia, ja minimoivat kustannukset maksimaalisen voiton saavuttaakseen.

Eettisyydelle ei jää sijaa pelkissä numeroissa. Markkinataloudessa politiikotkin ovat markkinoiden työkaluja, eivätkä kansalaisten puolustajia. Kansalaisia kyllä tarvitaan paikkaamaan markkinatalouden virhearviointeja veronmaksajina.

Ja kuitenkin verrataan markkinataloutta demokratiaan. Vapaus on tietenkin myyjän voidessa sanella hinnan tuotteelleen, ja ostajan vapaus valita ostaako hän.

Vapautta lienee osallistuminen kulutusjuhlaankin, mutta toisten maiden kulutusjuhlien maksumiehenä toimiminen ei pitkällä tähtäimellä voi onnistua.

Tuntuu kuin pankkimaailma ja pieni eliitti, olisi pyörittämässä EU:n taloutta.

väestökirjanpitokin on jälkeenjäänyttä.
Kun joku kuolee, sitä ei ilmoiteta. Eläkkeet virtaavat vainajille.

EU oli todella huono vaihtoehto suomalaisille. Muistan, miten Paavo Väyrynen juuri siitä varoitteli ennen liittymistämme.
Hän ei olisi siihen vienyt.

Mutta Koivistot, LIpposet ja muut kovanaamat jyräsivät hänet.

Sitä saa, mitä tilaa!

"...toisten maiden kulutusjuhlien maksumiehenä toimiminen ei pitkällä tähtäimellä voi onnistua."

Varmaan onnistuu miten kauan vain, jos vain kansa siihen suostuu, mutta onneksi nyt tuli Halla-aho ja Soini ja muut, joilla oli rohkeutta nousta 'rähmällään-makuu-asennosta' ylös,
ja ajatella omilla Luojan antamilla aivoillaan.

vastaistakin!

Soini tapasi hallitustunnustelija Jyrki Kataisen (kok.) keskiviikkona. EU-kannat hiertävät edelleen.

Soini luetteli A-studiossa kolme kipukohtaa – jo varsin tutuiksi tulleita sellaisia.

- Käytiin asia läpi perusteellisesti ja se tarkoittaa, että nämä kolme isoa kipukysymystä ovat Kreikan lainat, pitääkö Suomen ylipäätään enää lainoittaa. Toinen on nämä väliaikaisen vakausvälineen takaukset ja vakuudet ja kolmas on tämä pysyvä vakausmekanismi.

Soini on siinä käsityksessä Katais-keskustelun jälkeen, että Suomi lähtee tukemaan Kreikkaa. Perussuomalaiset ei aio äänestää lainojen puolesta.

- Nyt täytyy sitten katsoa, onko enemmistöhallitus mahdollinen, jossa perussuomalaiset voi olla mukana, Soini sanoi.

Soinin kommenteista oli silti aistittavissa myös sovittelevia sävyjä. Hänen mukaansa jokaisen on nyt pohdittava, mitä kompromissinsietokyky on.

En usko. että pelkkä ilmoittamatta jättäminen, vaan käytäntö on ollut turvata sillä muodoin lesken elinmahdollisuus.
Haastattaelin kerran Kreikkalaista hotellinomistaja vanhapoikaa, jonka isän kuoltua hänen ei sallittu avioitua ennenkuin kaikki nuoremmat sisaret olivat aviossa. Hän astui siis isän asemaan perheenpäänä.

Tuo pohjautuu hyvin perhekeskeisiin velvotteihin muinoin, näinollen eläkkeen jatkuminen on ollut määrätynlainen sosiaaliturva.

Nythän se on poistettu, enään ei eläke jatku kuoleman jälkeen, mikä lisää köyhyyttä maassa, jossa naisten osuus työelämässä vanhemmilla ikäpolvilla on vähäistä, lukuunottamatta perheviljelmiä.

Nuo vuostuhansien vanhat perinteet Välmeren ja Lähi-idän maissa istuvat lujasti kansariveissä ja moraalissa, vaikea on uskoa nopeaan muutokseen siellä, levottomuudet ja mielenosoitukset puhuvat omaa kieltään.

Mielenkiintoista on nähdä mihin suuntaan nyt hallituksemme kallistuu:)

noista niin täysin erilaisista yhteiskuntajärjestelmistyä johtuen,
olisi ollut viisasta edes EMU:sta pysytellä erossa.

Paavo Lipposen aikana mentiin vielä siihenkin.

Ja sitä saadaan nyt sitten, mitä silloin tilattiin.

Perussuomalaiset pitävät yhä hallitustyöskentelyn avainkysymyksenä EU-tukipakettia. Jos siitä päästään sopuun hallitusneuvottelija Jyrki Kataisen (kok) kanssa, muista puolueelle tärkeistä asioista on helpompi neuvotella.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä pidetään niin hallitus- kuin oppositioratkaisua mahdollisina.

"Hallitusvastuuhan olisi ihan positiivista, mutta ei millä tahansa ehdoilla. Avainasia on edelleen suhtautuminen EU-politiikkaan", sanoo Maria Tolppanen.

"EU-tukipaketti oli yksi tärkeimmistä vaaliteemoistamme", vahvistaa Lea Mäkipää.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten neuvotteluista ei odoteta helppoja. Puolueet edustavat lähes vastakkaisia EU-kantoja.

Puolueen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Jussi Niinistön mukaan EU-kanta on "aika lailla" kiveen hakattu. Siitä ei tingitä eikä sitä vaihdeta myönnytykseksi johonkin toiseen asiakokonaisuuteen.

"Se oli vaaleissa keskeinen kysymys, emme voi siitä pakittaa. Jos siihen ei löydetä ratkaisua, niin sitten jäädään pois. Kyllä meille sopii oppositiokin", Niinistö sanoo.

Hän on silti toiveikas myönteisen ratkaisun löytämiseksi.

"Meidät halutaan nähdä hallituksessa, joten luotan siihen, että joku luova ratkaisu löytyy. Näyttää siltä, että hallitusta ei synny ilman meitä."

häviäjä oli VIHREÄT, joilta meni 1/ 3 paikoista, 15 - 5 = 10.

Vaalien ainoa voittaja oli perussuomalaiset: 5 34 = 39 paikkaa.