Millainen paikka se on vankilana?
Herra Syyttäjä ja Hänen veljensä selittivät sen olevan jo ihan normaali vankila.
Se oli tosi noloo, heillä ei työllisyyden takia yksinkertaisesti ollut muuta paikkaa mihin sijoittaa. Kartonkinukkekodissa asui useiden erilaisten sosiaaliryhmien edustajia: Oli ulosottomies, raha ja pankki huoltaja J-P.H ja sitten oli varavouti P.A, he nyt ainakin näyttivät apinoilta.
Kartonkinnukkekoti oli muuten tosi hyvä paikka asua ja elää, vaikka vankilanakin, mutta se oli liian floristinen. Siellä oli tosi paljon kysymyksiä joihin piti vastailla ja rahaa meni paljon. Kalusteet olivat hirmu kalliita. Myös serkkuni ja pikkusiskoni kävi sitä mielisairaalapäissään katselemassa. He olivat tosi pieniä tekijöitä, mä en halunnut häiritä heitä. Herra Syyttäjän ja hänen Veljensä mielestä he eivät olisi saaneet sillä tavalla erityishuomioida kartonkinukkekotia siivoillen yhdessä.
Kartonkinukkekoti oli kuin kummitustalo. Sen seinätkin puhuivat. Mutta mitään suuria tunteita se ei ala-asteikäisen tytön mielessä kyennyt herättämään. Nukkekodissa oli yläkerta eli ullakko ja alakerrassa kaksi erillistä huonetta, joista sai rakennettua tupakeittiön ja kaksi makuuhuonetta. Mun kartonkinukkekoti oli jäänyt pölysaneeratuksi. Siellä ei ollut mattoja, vaan paljon vaaleanpunaisia kalusteita. Mihin huoneeseen voisin mennä ja kuinka järjestäisin olosuhteesta vähän vähemmän laitoksen? Sitten oli lisäksi vain heidän tyttärensä, hemmoteltu prinsessa, nimetön. Kartonkinukkekoti pelotti mua vallankauheasti, mitä jos en pärjäisikään nimettömälle tai joku talon asukkaista olisi aikuisten oikeasti, vaikka suuttunut tai mustasukkainen. Suuttuisi mustasukkaisuuttaan.... Kuin kummitusjuttu. kaapista nousseesta palaneesta nukesta.
Herra Syyttäjä ja Hänen veljensä selittivät sen olevan jo ihan normaali vankila.
Se oli tosi noloo, heillä ei työllisyyden takia yksinkertaisesti ollut muuta paikkaa mihin sijoittaa. Kartonkinukkekodissa asui useiden erilaisten sosiaaliryhmien edustajia: Oli ulosottomies, raha ja pankki huoltaja J-P.H ja sitten oli varavouti P.A, he nyt ainakin näyttivät apinoilta.
Kartonkinnukkekoti oli muuten tosi hyvä paikka asua ja elää, vaikka vankilanakin, mutta se oli liian floristinen. Siellä oli tosi paljon kysymyksiä joihin piti vastailla ja rahaa meni paljon. Kalusteet olivat hirmu kalliita. Myös serkkuni ja pikkusiskoni kävi sitä mielisairaalapäissään katselemassa. He olivat tosi pieniä tekijöitä, mä en halunnut häiritä heitä. Herra Syyttäjän ja hänen Veljensä mielestä he eivät olisi saaneet sillä tavalla erityishuomioida kartonkinukkekotia siivoillen yhdessä.
Kartonkinukkekoti oli kuin kummitustalo. Sen seinätkin puhuivat. Mutta mitään suuria tunteita se ei ala-asteikäisen tytön mielessä kyennyt herättämään. Nukkekodissa oli yläkerta eli ullakko ja alakerrassa kaksi erillistä huonetta, joista sai rakennettua tupakeittiön ja kaksi makuuhuonetta. Mun kartonkinukkekoti oli jäänyt pölysaneeratuksi. Siellä ei ollut mattoja, vaan paljon vaaleanpunaisia kalusteita. Mihin huoneeseen voisin mennä ja kuinka järjestäisin olosuhteesta vähän vähemmän laitoksen? Sitten oli lisäksi vain heidän tyttärensä, hemmoteltu prinsessa, nimetön. Kartonkinukkekoti pelotti mua vallankauheasti, mitä jos en pärjäisikään nimettömälle tai joku talon asukkaista olisi aikuisten oikeasti, vaikka suuttunut tai mustasukkainen. Suuttuisi mustasukkaisuuttaan.... Kuin kummitusjuttu. kaapista nousseesta palaneesta nukesta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.