Maitotalous suojattu ammatti

Tarkoitus olisi ostaa kiintiöt niin kuin muutkin tekevät. Suunniteltu määrä olisi 62 lypsävää.

viljanviljelijä edel kirjoitti:

Tarkoitus olisi ostaa kiintiöt niin kuin muutkin tekevät. Suunniteltu määrä olisi 62 lypsävää.

ootko edes ollut navetassa töissä tai lomittajana aikaisemmin..

???????????? kirjoitti:

ootko edes ollut navetassa töissä tai lomittajana aikaisemmin..

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin sedän navetassa ollut töissä koko pienen iän aina kun on ollut mahdollista. Ja sekä vaimoni että minä, olemme molemmat agrologeja. Ikä molemmilla kolmenkympin paikkeilla.
Koti tilallani ei siis ole ollut mitään eläimiä, koska vanhempani ja erityisesti äitini on aina inhonnut kaikkia eläimiä. Minä olen taas ihan vastakohta, pidän kaikista eläimistä ja erityisesti lehmistä.

viljanviljelijä edel kirjoitti:

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin sedän navetassa ollut töissä koko pienen iän aina kun on ollut mahdollista. Ja sekä vaimoni että minä, olemme molemmat agrologeja. Ikä molemmilla kolmenkympin paikkeilla.
Koti tilallani ei siis ole ollut mitään eläimiä, koska vanhempani ja erityisesti äitini on aina inhonnut kaikkia eläimiä. Minä olen taas ihan vastakohta, pidän kaikista eläimistä ja erityisesti lehmistä.

Lue lisää

kannattavuudesta, miten voit olla lähes velaton, epäilen koko juttuasi.

Mitä likvi näyttää kirjoitti:

kannattavuudesta, miten voit olla lähes velaton, epäilen koko juttuasi.

Mikäs ihme se on, ettei pahemmin ole velkaa. Sukupolvenvaihdos lainat meillä on kymmenen vuoden lainoja ja sukupolvenvaihdoksesta on aikaa seitsemän vuotta. Tarpeettomiin koneisiin ja laitteisiin meillä ei ole ollut tapana tuhlata ja mitä uusia vehkeitä on tullut hankittua, niin ne on hankittu tulorahoituksella, ei siis laina rahalla.
Tuli muuten tuossa mieleen yksi monesti ihmetystä aiheuttanut asia. Siis se, että suurin osa tuntemistani viljelijöistä huollattaa ja korjauttaa vehkeensä firmoilla. Itse en ole senttiäkään kuluttanut kyseisiin hommiin. Itse korjaan ja huollan kaikki vehkeet.
Likwi näyttää plussan puolta. Mutta proagrian ja pankin mielestä liian vähän. Tosin yksi kaveri kehoitti soveltamaan likwiä, elikä paperilla työllistää ainoastaan toisen puolison ja tehty palkatulla työntekijällä ja toinen hyvä keino on teettää kaikki urakoitsijalla. Mutta siitä huolimatta....

viljanviljelijä edel kirjoitti:

Mikäs ihme se on, ettei pahemmin ole velkaa. Sukupolvenvaihdos lainat meillä on kymmenen vuoden lainoja ja sukupolvenvaihdoksesta on aikaa seitsemän vuotta. Tarpeettomiin koneisiin ja laitteisiin meillä ei ole ollut tapana tuhlata ja mitä uusia vehkeitä on tullut hankittua, niin ne on hankittu tulorahoituksella, ei siis laina rahalla.
Tuli muuten tuossa mieleen yksi monesti ihmetystä aiheuttanut asia. Siis se, että suurin osa tuntemistani viljelijöistä huollattaa ja korjauttaa vehkeensä firmoilla. Itse en ole senttiäkään kuluttanut kyseisiin hommiin. Itse korjaan ja huollan kaikki vehkeet.
Likwi näyttää plussan puolta. Mutta proagrian ja pankin mielestä liian vähän. Tosin yksi kaveri kehoitti soveltamaan likwiä, elikä paperilla työllistää ainoastaan toisen puolison ja tehty palkatulla työntekijällä ja toinen hyvä keino on teettää kaikki urakoitsijalla. Mutta siitä huolimatta....

Lue lisää

vedättäjä, viljapuolella nyt tulorahoituksella ole hoidettu mitään oikeastaan vuosikymmeniin.

Kuten arvelinkin kirjoitti:

vedättäjä, viljapuolella nyt tulorahoituksella ole hoidettu mitään oikeastaan vuosikymmeniin.

Mikäs maitomafian poliisi sinä olet!
Uskomatonta että sinunlaisillesi ihmisille jotka eivät tajua mitään rahan päälle pankki syytää rahaa uusiin navetoihin. Vai oletko juuri niitä joista aiemmin kirjoitin, elikä 12ha omaa ja 100 vuokralla. Ei ole ihme jos ei rahat riitä, kun pilaat täysin kannattavuuden järjettömillä vuokrilla. Opettele nyt edes hiukan matematiikkaa. Meilläpäin ha vuokrat ovat 450€/ha paikkeilla. Elikä jos meilläkin olisi kaikki vuokramaita, niin siihen uppoaisi jo miltei 42000€ vuodessa. Mietippä nyt ihan hiljaa siellä omassa päässäsi, miksi jotkut viljatilat pärjäävät paremmin kuin muut.
Noista vuokrista vielä sen verran, että tunnen useamman maitotilallisen setäni mukaan lukien, joka maksa noita 150- 350€/ha hintoja pelkistä rehuista ja pellon omistaja pitää tuet itse.

Mutta siitä rahan käytöstä. Se ei ole minun ongelmani, jos sinä et osaa käyttää rahaa. Meillä ainakin on aina eletty sen periaatteen mukaan ettei turhia tuhlailla. Tärkeintä on ensimmäisenä maksaa lainat nopeasti pois ja elää omalla rahalla.

Tässä kun tätä sinunkin purkaustasi miettii, niin ei voi kun ihmetellä minkätakia kaltaisesi ihmiset ovat viljelijöinä, jos ei kerran homma kiinnosta, eikä rahan käyttö ole hanskassa.

Kuten arvelinkin kirjoitti:

vedättäjä, viljapuolella nyt tulorahoituksella ole hoidettu mitään oikeastaan vuosikymmeniin.

"viljapuolella nyt tulorahoituksella ole hoidettu mitään oikeastaan vuosikymmeniin. "

Minä myös vanhan 1500-luvulta peräisin olevan sukutilan isäntänä ihmettelen tätä kun sanotaan että viljatilalla ei voi tehdä tulosta? Tosin valitettavasti pinta-ala on pienentynyt vuosien myötä sellaiseksi että eihän tästä elantoa saa, palkkatöissä pitää käydä. Mutta olen pitänyt tarkasti huolta siitä että palkkatyöllä en rahoita maataloutta, maatalouden pitää itsessään kannattaa. Ja rajana on myös se että kun saisin ulos vuokraamalla 500 euroa hehtaari tuottoa niin sen verran on vähintään omallakin viljelyllä saatava viivan alle verotettavaa.

Ihmettelen? kirjoitti:

"viljapuolella nyt tulorahoituksella ole hoidettu mitään oikeastaan vuosikymmeniin. "

Minä myös vanhan 1500-luvulta peräisin olevan sukutilan isäntänä ihmettelen tätä kun sanotaan että viljatilalla ei voi tehdä tulosta? Tosin valitettavasti pinta-ala on pienentynyt vuosien myötä sellaiseksi että eihän tästä elantoa saa, palkkatöissä pitää käydä. Mutta olen pitänyt tarkasti huolta siitä että palkkatyöllä en rahoita maataloutta, maatalouden pitää itsessään kannattaa. Ja rajana on myös se että kun saisin ulos vuokraamalla 500 euroa hehtaari tuottoa niin sen verran on vähintään omallakin viljelyllä saatava viivan alle verotettavaa.

Lue lisää

Yhdyn täysin näihin kahteen edellä kirjoittajaan. Kyllä sillä viljatilalla pystyy kohtuullisen hyvää tulosta tekemään, varsinkin jos on luomussa.
Ja jos ei itse omaa tyhmyyttään ulosmittaa sitä järjettömillä vuokrilla ja pelloista maksetuilla hinnoilla.

samaa mieltä kirjoitti:

Yhdyn täysin näihin kahteen edellä kirjoittajaan. Kyllä sillä viljatilalla pystyy kohtuullisen hyvää tulosta tekemään, varsinkin jos on luomussa.
Ja jos ei itse omaa tyhmyyttään ulosmittaa sitä järjettömillä vuokrilla ja pelloista maksetuilla hinnoilla.

Lue lisää

Eikä ylikoneistuksella. Se pelto ja siihen kylvetty jyvä orastuu ihan yhtä hyvin 3 vuotta vanhalla Fentillä tai 30 vuotta vanhalla Massikalla. Kustannus per satokilo taas on ihan eri. Tietysti isännällä ei ole niin mukavaa siellä hytissä ja naapureiltakin voi saada enemmän sääliä kuin kateutta? Mutta pankkitili kiittää?

Kustannusjahti? kirjoitti:

Eikä ylikoneistuksella. Se pelto ja siihen kylvetty jyvä orastuu ihan yhtä hyvin 3 vuotta vanhalla Fentillä tai 30 vuotta vanhalla Massikalla. Kustannus per satokilo taas on ihan eri. Tietysti isännällä ei ole niin mukavaa siellä hytissä ja naapureiltakin voi saada enemmän sääliä kuin kateutta? Mutta pankkitili kiittää?

Lue lisää

mitä vaihdelaatikko remontti maksaa siihen 30 vanhaan Ferkkuun jos nyt yleensä on enää edes korjattavissa.

Miksi ihmeessä lähes kirjoitti:

Mikäs maitomafian poliisi sinä olet!
Uskomatonta että sinunlaisillesi ihmisille jotka eivät tajua mitään rahan päälle pankki syytää rahaa uusiin navetoihin. Vai oletko juuri niitä joista aiemmin kirjoitin, elikä 12ha omaa ja 100 vuokralla. Ei ole ihme jos ei rahat riitä, kun pilaat täysin kannattavuuden järjettömillä vuokrilla. Opettele nyt edes hiukan matematiikkaa. Meilläpäin ha vuokrat ovat 450€/ha paikkeilla. Elikä jos meilläkin olisi kaikki vuokramaita, niin siihen uppoaisi jo miltei 42000€ vuodessa. Mietippä nyt ihan hiljaa siellä omassa päässäsi, miksi jotkut viljatilat pärjäävät paremmin kuin muut.
Noista vuokrista vielä sen verran, että tunnen useamman maitotilallisen setäni mukaan lukien, joka maksa noita 150- 350€/ha hintoja pelkistä rehuista ja pellon omistaja pitää tuet itse.

Mutta siitä rahan käytöstä. Se ei ole minun ongelmani, jos sinä et osaa käyttää rahaa. Meillä ainakin on aina eletty sen periaatteen mukaan ettei turhia tuhlailla. Tärkeintä on ensimmäisenä maksaa lainat nopeasti pois ja elää omalla rahalla.

Tässä kun tätä sinunkin purkaustasi miettii, niin ei voi kun ihmetellä minkätakia kaltaisesi ihmiset ovat viljelijöinä, jos ei kerran homma kiinnosta, eikä rahan käyttö ole hanskassa.

Lue lisää

tai osoita mitä viljantuottajalle on jäänyt käteen viime vuosin.

Oletko tietoinen kirjoitti:

mitä vaihdelaatikko remontti maksaa siihen 30 vanhaan Ferkkuun jos nyt yleensä on enää edes korjattavissa.

Yleensä nuo vanhemmat traktorit tehtiin kestävämmiksi ja yli mitoitettiin tehoon nähden.

Et ilmeisesti itse ole tietoinen, että esimerkiksi 100 heppaisen natikan vaihdelaatikko remontti maksaa noin viides osan siitä, mitä maksaa minkätahansa vastaavan teholuokan nykyaikaisen traktorin laatikko remontti.

natikan laatikko rem kirjoitti:

Yleensä nuo vanhemmat traktorit tehtiin kestävämmiksi ja yli mitoitettiin tehoon nähden.

Et ilmeisesti itse ole tietoinen, että esimerkiksi 100 heppaisen natikan vaihdelaatikko remontti maksaa noin viides osan siitä, mitä maksaa minkätahansa vastaavan teholuokan nykyaikaisen traktorin laatikko remontti.

Lue lisää

kirjan noista "kestävistä" vaihdelaatikoista, yleisin syy korjauksiin on ollut öljyn puute, käyttäjät eivät edes tiedä mistä oljyä lisätään, no onhan tuo tuonut leivän pöytään.

Voisin kirjoittaa kirjoitti:

kirjan noista "kestävistä" vaihdelaatikoista, yleisin syy korjauksiin on ollut öljyn puute, käyttäjät eivät edes tiedä mistä oljyä lisätään, no onhan tuo tuonut leivän pöytään.

Lue lisää

Niin tarkoitin edellisessä kirjoituksessa sitä, että venhoissa traktoreissa ei juurikaan ole vikaa. Itsellä neljä traktoria, joista kaksi joka päiväisessä käytössä. Toinen apevaunun edessä ja toinen nostelemässä tavaraa kyytiin. Kolme koneistä 70-luvulta ja uusin on vuodelta 80. Viat mitä meidän traktoreissa on ollut, ovat olleet vähäisiä. Suurin vika on ollut ikkunan hajoaminen 844 natikasta.

edellinen kirjoitti:

Niin tarkoitin edellisessä kirjoituksessa sitä, että venhoissa traktoreissa ei juurikaan ole vikaa. Itsellä neljä traktoria, joista kaksi joka päiväisessä käytössä. Toinen apevaunun edessä ja toinen nostelemässä tavaraa kyytiin. Kolme koneistä 70-luvulta ja uusin on vuodelta 80. Viat mitä meidän traktoreissa on ollut, ovat olleet vähäisiä. Suurin vika on ollut ikkunan hajoaminen 844 natikasta.

Lue lisää

aina, olisitpa nähnyt turveurakoitsijan ilmeen kun hänen kolmatta Valmettia hinattiin korjaamolle ja alapuolelta tippui rattaita asfaltille, pikkukäytössä kestävyys on tietysti parempi.

Niin aina, niin kirjoitti:

aina, olisitpa nähnyt turveurakoitsijan ilmeen kun hänen kolmatta Valmettia hinattiin korjaamolle ja alapuolelta tippui rattaita asfaltille, pikkukäytössä kestävyys on tietysti parempi.

Lue lisää

Urakointi turvesuolla onkin ihän eriäsia, kuin käyttö tavallisessä maataloustyössä.

edellinen kirjoitti:

Urakointi turvesuolla onkin ihän eriäsia, kuin käyttö tavallisessä maataloustyössä.

oli vain referoida että vanhassa kalustossa on odotettavissa suuren luokan korjauksia ja niihin "säästö" hukkuu helposti, puhumattakaan siitä miten konerikot syö miestä kun koneet seisoo parhaana puinti tai kylvöpäivänä.

Kuten arvelinkin kirjoitti:

vedättäjä, viljapuolella nyt tulorahoituksella ole hoidettu mitään oikeastaan vuosikymmeniin.

Kyllä jos ei investoi paljoa ja tyytyy ajamaan vanhemmilla koneilla ja osaa
vähän edes viljellä ja maat ovat kasvukunnossa.

viljanviljelijä edel kirjoitti:

Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin sedän navetassa ollut töissä koko pienen iän aina kun on ollut mahdollista. Ja sekä vaimoni että minä, olemme molemmat agrologeja. Ikä molemmilla kolmenkympin paikkeilla.
Koti tilallani ei siis ole ollut mitään eläimiä, koska vanhempani ja erityisesti äitini on aina inhonnut kaikkia eläimiä. Minä olen taas ihan vastakohta, pidän kaikista eläimistä ja erityisesti lehmistä.

Lue lisää

Unohda Valio ja muut meijjerit.Luo oma markkinointi ja markkinat.Kierrä veroja minkä voit sillä liian rehellinen yrittäjä ei pärjää.Esim suurissa kaupungeissa on ulkomaalaisväestö jonka kanssa voit luoda minkälaiset markkinat tahansa.Suomalaiset eivät pysty siihen.kun tiputat maidon hinnan tarpeeksi alas ,esim 35centtiä litra ,kaikki menee kaupan.Tukimaatalous on tullut tiensä päähän ja vain talonpoikaisjärjellä toimiva yrittäminen tulee selviämään kun järjestelmä romahtaa ja tukien merkitys on jo pienentynyt osittain melkein olemattomaksi.Olet siinä onnellisessa tilanteessa että olet melkein omillasi eli velaton.älä mene halpaan ja suuriin investointeihin ,sillä ne eivät maksa itseään ikinä takaisin.

auringossa se ei sovi kaikille.

omistat se tilan, alan kyllä epailemään koko juttuasi, miten esim. voit olla lähes velaton.

Kai nyt kirjoitti:

omistat se tilan, alan kyllä epailemään koko juttuasi, miten esim. voit olla lähes velaton.

Tuossa jo aikaisemmin kirjoitin asiasta. Selitäppä mitä ihmeellistä on pienissä veloissa? Meillä kun ei ole tapana ollut hankkia mitään turhaa, eikä ainakaan velaksi.
Eikä myöskään ole ollut tapana hummailla eikä käydä lomamatkoilla, eikä ulkona syömässä. En eläessä ole käynyt ulkomailla enkä mene, eikä ole vaimokaan, enkä myöskään ole koskaan käynyt ravintolassa, enkä halua myös sitäkään. Kaiken ajan sekä työ että vapaa-ajan olemme kotona, emmekä edes halua missään muualla olla. Elikä emme todellakaan ole mitään tuhlareita.

viljanviljelijä edel kirjoitti:

Tuossa jo aikaisemmin kirjoitin asiasta. Selitäppä mitä ihmeellistä on pienissä veloissa? Meillä kun ei ole tapana ollut hankkia mitään turhaa, eikä ainakaan velaksi.
Eikä myöskään ole ollut tapana hummailla eikä käydä lomamatkoilla, eikä ulkona syömässä. En eläessä ole käynyt ulkomailla enkä mene, eikä ole vaimokaan, enkä myöskään ole koskaan käynyt ravintolassa, enkä halua myös sitäkään. Kaiken ajan sekä työ että vapaa-ajan olemme kotona, emmekä edes halua missään muualla olla. Elikä emme todellakaan ole mitään tuhlareita.

Lue lisää

Miksi ihmeessä lähes velattomana haluaa sitoa itsensä kymmeniksi vuosiksi. Jos noin kova hinku on lehmiä hoitaa niin perusta vaikka lomitus tai muuta sijaisapua karjatiloille tarjoava yritys. Siinä hankit rahaa sekä kokemusta eläimistä. Nii ja sitten voit 10 vuoden päästä laittaa sen oman navetan jos viellä on hinkua...

Ihan oikein pankinjohtajalta vaatia riittävää ammattitaitoa, ainakin minusta.

Pimeetä kirjoitti:

Miksi ihmeessä lähes velattomana haluaa sitoa itsensä kymmeniksi vuosiksi. Jos noin kova hinku on lehmiä hoitaa niin perusta vaikka lomitus tai muuta sijaisapua karjatiloille tarjoava yritys. Siinä hankit rahaa sekä kokemusta eläimistä. Nii ja sitten voit 10 vuoden päästä laittaa sen oman navetan jos viellä on hinkua...

Ihan oikein pankinjohtajalta vaatia riittävää ammattitaitoa, ainakin minusta.

Lue lisää

vedättäjä ei sen kummempaa.

Pimeetä kirjoitti:

Miksi ihmeessä lähes velattomana haluaa sitoa itsensä kymmeniksi vuosiksi. Jos noin kova hinku on lehmiä hoitaa niin perusta vaikka lomitus tai muuta sijaisapua karjatiloille tarjoava yritys. Siinä hankit rahaa sekä kokemusta eläimistä. Nii ja sitten voit 10 vuoden päästä laittaa sen oman navetan jos viellä on hinkua...

Ihan oikein pankinjohtajalta vaatia riittävää ammattitaitoa, ainakin minusta.

Lue lisää

Ja taas täälä alkaa maitotalouden suojeluskunta nnostamaan päätään.
Kuten jo aikaisemmin olen useamman kerran maininnut, niin olen ollut setäni navetassa hoitamassa lehmiä koko pienen ikäni. Muummoassa olen hoitanut siellä kaikki lomitukset 15 vuotiaasta asti ja nyt ikää on tarkasti sanoen 32v ja koulutukseni on edelleen agrologi.
Voitko siis kertoa minulle mikä on se riittävä ammattitaito, jos ei minun ammattitaitoni riitä.

Kirjoitit: " Miksi ihmeessä lähes velattomana haluaa sitoa itsensä kymmeniksi vuosiksi. Jos noin kova hinku on lehmiä hoitaa niin perusta vaikka lomitus tai muuta sijaisapua karjatiloille tarjoava yritys."
Täytyy sanoa että tuo tyhmimpiä kysymyksiä mitä onkaan. Mietippä itse miksi joku haluaa tehdä jotain tiettyä työtä. Miksi ihmiset harrastavat seksiä! Eiköhän siksi, koska nautitaan siitä mitä tehdään.

Sinulta on aika outo veto tuokin, kun sanot että ala lomittajaksi tai tarjoa sijaisapua. Miksi hemmetissä tekisin niin? En halua muitten rengiksi kun en ole koskaan ollut. Ja jos lukisit tarkemmin aikaisempia kirjoituksia, niin minä satun viljelemään kotitilaani jossa on viljelyksessä tarkemmin sanoen 93ha ja kaikki on omaa. Elikä miksi hemmetissä tekisin töitä muille?

Mikset itse lopeta karjaasi ja ala lomittajaksi?

Meillä taas on päinvastoin, minä haluan laittaa lehmät pois ja siirtyä kasvitilaksi, vanha patu sanoo että jos lehmät lähtee, lähdet sinäkin.

vaihdetaanko?

viljanviljelijä edel kirjoitti:

Ja taas täälä alkaa maitotalouden suojeluskunta nnostamaan päätään.
Kuten jo aikaisemmin olen useamman kerran maininnut, niin olen ollut setäni navetassa hoitamassa lehmiä koko pienen ikäni. Muummoassa olen hoitanut siellä kaikki lomitukset 15 vuotiaasta asti ja nyt ikää on tarkasti sanoen 32v ja koulutukseni on edelleen agrologi.
Voitko siis kertoa minulle mikä on se riittävä ammattitaito, jos ei minun ammattitaitoni riitä.

Kirjoitit: " Miksi ihmeessä lähes velattomana haluaa sitoa itsensä kymmeniksi vuosiksi. Jos noin kova hinku on lehmiä hoitaa niin perusta vaikka lomitus tai muuta sijaisapua karjatiloille tarjoava yritys."
Täytyy sanoa että tuo tyhmimpiä kysymyksiä mitä onkaan. Mietippä itse miksi joku haluaa tehdä jotain tiettyä työtä. Miksi ihmiset harrastavat seksiä! Eiköhän siksi, koska nautitaan siitä mitä tehdään.

Sinulta on aika outo veto tuokin, kun sanot että ala lomittajaksi tai tarjoa sijaisapua. Miksi hemmetissä tekisin niin? En halua muitten rengiksi kun en ole koskaan ollut. Ja jos lukisit tarkemmin aikaisempia kirjoituksia, niin minä satun viljelemään kotitilaani jossa on viljelyksessä tarkemmin sanoen 93ha ja kaikki on omaa. Elikä miksi hemmetissä tekisin töitä muille?

Mikset itse lopeta karjaasi ja ala lomittajaksi?

Lue lisää

jatkuu.

viljanviljelijä edel kirjoitti:

Ja taas täälä alkaa maitotalouden suojeluskunta nnostamaan päätään.
Kuten jo aikaisemmin olen useamman kerran maininnut, niin olen ollut setäni navetassa hoitamassa lehmiä koko pienen ikäni. Muummoassa olen hoitanut siellä kaikki lomitukset 15 vuotiaasta asti ja nyt ikää on tarkasti sanoen 32v ja koulutukseni on edelleen agrologi.
Voitko siis kertoa minulle mikä on se riittävä ammattitaito, jos ei minun ammattitaitoni riitä.

Kirjoitit: " Miksi ihmeessä lähes velattomana haluaa sitoa itsensä kymmeniksi vuosiksi. Jos noin kova hinku on lehmiä hoitaa niin perusta vaikka lomitus tai muuta sijaisapua karjatiloille tarjoava yritys."
Täytyy sanoa että tuo tyhmimpiä kysymyksiä mitä onkaan. Mietippä itse miksi joku haluaa tehdä jotain tiettyä työtä. Miksi ihmiset harrastavat seksiä! Eiköhän siksi, koska nautitaan siitä mitä tehdään.

Sinulta on aika outo veto tuokin, kun sanot että ala lomittajaksi tai tarjoa sijaisapua. Miksi hemmetissä tekisin niin? En halua muitten rengiksi kun en ole koskaan ollut. Ja jos lukisit tarkemmin aikaisempia kirjoituksia, niin minä satun viljelemään kotitilaani jossa on viljelyksessä tarkemmin sanoen 93ha ja kaikki on omaa. Elikä miksi hemmetissä tekisin töitä muille?

Mikset itse lopeta karjaasi ja ala lomittajaksi?

Lue lisää

tarvitsen vain numerosi niin laitetaan bisnes pyörimään.Jos tuotat vaikka 500litraa päivässä eikä kaupunkini pysty ostamaan tuota määrää ,niin viedään loput helsinkiin.helsingissä on valtava ulkomaalaisväestö joka ostaa joka litrasi jonka pystyt perheinesi tuottamaan noista 100hehtaarin heinämaista.luo oma markkinointi ja asiakaskuntasi.On aika hankkia maitohinkit takaisin ja kauppa se on joka kannattaa.

Karjakoosta sen verran, että onneksi laitoimme sen 20. lehmän pois, ja voimme 19 lehmällä olla kahdestaan töissä.

Saksassa keskilehmäluku on samaa luokkaa kuin Suomessa ja Itävallassa selkeästi em. maita pienempi.

Maakiintiötä ei saada täyteen johtuen kahdesta syystä. Toinen että kiintiötä on kasvatettu rajusti kun poistoa valmistellaan. Ja toinen että etelän tuotanto hiipuu. Sen sijaan pohjoisessa laajennetaan rajusti. Keskilehmä luku onneksi nousee kun pienet tilat lopettavat ja jatkavat laajentavat, olemme silti vielä rajusti jäljessä Ruotsista ja Tanskasta joissa keskilehmäluku merkittävästi suurempi.

Taidat olla maataloudesta ulkona kuin lumiukko. Maitotalous on ollut jo vuosia ainoa maatalouden tuotantosuunta joka on kannattavaa. Myöskin jos olisit alaa lähellä, niin tietäisit sen että lopettamisiin on monia. Kannattavuus ongelmat on niistä pienin. Yleensä syynä on joko se, että ei ole lapsia jatkajiksi tai lapset on kouluttautunut kova palkkaisiin ammatteihin, eivätkä enää halua tehdä tällaisia töitä.
Yhtenä syynä on laajentamisen mahdottomuus pellon saatavuuden vuoksi ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on se, että rahoitusta ei irtoa. Tunnen monta maidontuotannon lopettajaa. Pelkästään tuosta ikunasta ulos katsomalla näen kuusi tilaa, joista lehmien pito on lopetettu 2000-luvun aikana. Kukaan heistä ei olisi halunnut lopettaa lehmien pitoa. Mutta näistä edellä mainituista syistä kaikki ovat joutuneet lopettamaan.

Toinen asia mistä puhut paskaa on nuo maakiintiöt. Otappa pikkuisen asioista selvää. Maakiintiöitä on kohotettu rajusti maitokiintiöiden tulevan poistumisen takia. Toinen syyn on tästä meidän tukipolitiikasta johtuva etelän tuotannon raju väheneminen. Ei siis ihme, että maakiintiö ei ylity.

Sitten vielä tuosta mafiasta. On tunnettu tosiasia, että kepu päättää kuka saa rahoituksen ja kuka ei, että kyllä se on äärimmäisen vaikeaa saada rahoitusta maatalouteen, jos olet sdp:n miehiä. Tuossa joku aikaisemmin kirjoittikin näistä pankkien edustajistoista ja kyllä se vielä edelleenkin jossain päin suomea pitää paikkansa, että isot isännät pystyvät estämään toisia saamasta lainaa, vaikka kaikki lainan myöntämis perusteet täyttyisivät ja pankinjohtaja esittelisi asian kannatettavana asiana.

Maakiintiö kirjoitti:

Maakiintiötä ei saada täyteen johtuen kahdesta syystä. Toinen että kiintiötä on kasvatettu rajusti kun poistoa valmistellaan. Ja toinen että etelän tuotanto hiipuu. Sen sijaan pohjoisessa laajennetaan rajusti. Keskilehmä luku onneksi nousee kun pienet tilat lopettavat ja jatkavat laajentavat, olemme silti vielä rajusti jäljessä Ruotsista ja Tanskasta joissa keskilehmäluku merkittävästi suurempi.

Lue lisää

mitä merkitystä kiintiön "kasvattamisella" on sitän ei saada edes täyteen, tuotanto on hiipunut koko maassa ja pohjoisessa mitenkään laajenneta "rajusti" nippa nappa ttuotannon lasku onsaatu pysähtymään. Ruotsin maidontuotantoa kannata mainita ja Tanskassa on aivan eri tuotantomahdollisuudet kuin meillä. LOPETA VALEHTELU.

keskustamafia kirjoitti:

Taidat olla maataloudesta ulkona kuin lumiukko. Maitotalous on ollut jo vuosia ainoa maatalouden tuotantosuunta joka on kannattavaa. Myöskin jos olisit alaa lähellä, niin tietäisit sen että lopettamisiin on monia. Kannattavuus ongelmat on niistä pienin. Yleensä syynä on joko se, että ei ole lapsia jatkajiksi tai lapset on kouluttautunut kova palkkaisiin ammatteihin, eivätkä enää halua tehdä tällaisia töitä.
Yhtenä syynä on laajentamisen mahdottomuus pellon saatavuuden vuoksi ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on se, että rahoitusta ei irtoa. Tunnen monta maidontuotannon lopettajaa. Pelkästään tuosta ikunasta ulos katsomalla näen kuusi tilaa, joista lehmien pito on lopetettu 2000-luvun aikana. Kukaan heistä ei olisi halunnut lopettaa lehmien pitoa. Mutta näistä edellä mainituista syistä kaikki ovat joutuneet lopettamaan.

Toinen asia mistä puhut paskaa on nuo maakiintiöt. Otappa pikkuisen asioista selvää. Maakiintiöitä on kohotettu rajusti maitokiintiöiden tulevan poistumisen takia. Toinen syyn on tästä meidän tukipolitiikasta johtuva etelän tuotannon raju väheneminen. Ei siis ihme, että maakiintiö ei ylity.

Sitten vielä tuosta mafiasta. On tunnettu tosiasia, että kepu päättää kuka saa rahoituksen ja kuka ei, että kyllä se on äärimmäisen vaikeaa saada rahoitusta maatalouteen, jos olet sdp:n miehiä. Tuossa joku aikaisemmin kirjoittikin näistä pankkien edustajistoista ja kyllä se vielä edelleenkin jossain päin suomea pitää paikkansa, että isot isännät pystyvät estämään toisia saamasta lainaa, vaikka kaikki lainan myöntämis perusteet täyttyisivät ja pankinjohtaja esittelisi asian kannatettavana asiana.

Lue lisää

maitotalous on syöksykierteessä huonon kannattavuuden tähden kai nyt siitä olet tietoinen, mistä ihmeen maaakiintiön nostosta puhut ja tukipolitiikalla ei ole mitään tekemistä tuotannon vähenemisen kansa. Rahaa saa pankista niin paljon kuin haluaa jos vakuudet on kunnossa, ellei ensimmäisestä niin toisesta LOPETA NUO PASKAJUTUTUT.

Mielenkiinnolla tässä olen tätä ketjua lukenut ja täytyyhän siihen itsekin vähän kommentoida.
Minkäs takia sitä kukaan lainaa ottaisi, jos olisi omaa rahaa. Vakuusarvo juuri on monilla tiloilla estänyt maitopuolen laajentamisen. Pellon/metsän tai muun kiinteän omaisuuden ostossahan se ostaminen tavallaan lisää vakuusarvoa toisin kuin navetanrakentamisessa. Vähän sama asia on siinä timpurin lainassakin. Sen valmiin talon vakuusarvo varsinkin lähellä jotain isoa kaupunkia on ihan toista kuin eläinten pitoon rakennetun navetan vakuusarvo.
Tuota lopettavan maitotilan ostamista kanssa ehdottaisin. Siinähän tulisi navetta vähän kuin kaupanpäälisenä.
Olin tuossa jokin aika sitten eräässä tilaisuudessa, jossa erään pankin maatalousjohtaja puhui juurikin näistä maatilojen ja varsinkin maitotilojen lainoituksista ja niiden ongelmista. Yhtenä näkökohtana oli se, että jos pankki antaa liian tiukoille lasketulle investoinnille rahoituksen, niin se aiheuttaa pankille taas sen, että se joutuu antamaan tilalle väkisin lisärahoitustakin vaikkeivät vakuudet enää riittäisikään, joka taas lisää rahoittajan riskiä entisestäänkin.
Myöskin yksi yllättävä tieto oli, että tänäkin vuonna on mennyt konkurssiin neljä suurta maitotilaa(yli65 lypsävää) ja kuusi lihakarjatilaa. Kun tätä ihmetellen kyselin, että miksei missään ole ollut näitä konkurssitiloja myytävänä näitä paria eniten puhuttua lukuunottamatta, niin hän sanoi, että yleensä kaupat maatilojen konkurssien kohdalla hoidetaan kaikessa hiljaisuudessa.
Hän kertoi vielä lisäksi erään mielenkiintoisen asian. Pankit(ei ainakaan heidän pankkinsa) eivät aio rahoittaa enää yhtään AB-alueelle suunniteltuja maito/lihatalouden hankketta, jotka tulevat tämän kevään jälkeen vireille. Syynä on se, että pankit odottavat mitä tukimuutos merkitsee AB-alueella. Sen jälkeen rahoitus alkaa uudestaan. Elikä tässä tulee uusien hankkeiden osalta siis vuoden parin lisä odotus. C-alueeseenhan tällä tietenkään ei ole mitään vaikutusta, vaan siellä rahoitetaan edelleen, joskin sielläkin esimerkiksi palkkavaatimuksen ja yrittäjätulon vaatimukset tiukentuvat jossain määrin. Tälläkin tavalla saadaan taas aikaan sitä rakennemuutosta, kun laajennuksien pitää olla entistä suurempia ja entistä harvemmalla riittää siihen rahkeet. Elikä tästä seuraa taas se, että maitosektorikin keskittyy entistä enemmän.

mies pellonreunalta kirjoitti:

Mielenkiinnolla tässä olen tätä ketjua lukenut ja täytyyhän siihen itsekin vähän kommentoida.
Minkäs takia sitä kukaan lainaa ottaisi, jos olisi omaa rahaa. Vakuusarvo juuri on monilla tiloilla estänyt maitopuolen laajentamisen. Pellon/metsän tai muun kiinteän omaisuuden ostossahan se ostaminen tavallaan lisää vakuusarvoa toisin kuin navetanrakentamisessa. Vähän sama asia on siinä timpurin lainassakin. Sen valmiin talon vakuusarvo varsinkin lähellä jotain isoa kaupunkia on ihan toista kuin eläinten pitoon rakennetun navetan vakuusarvo.
Tuota lopettavan maitotilan ostamista kanssa ehdottaisin. Siinähän tulisi navetta vähän kuin kaupanpäälisenä.
Olin tuossa jokin aika sitten eräässä tilaisuudessa, jossa erään pankin maatalousjohtaja puhui juurikin näistä maatilojen ja varsinkin maitotilojen lainoituksista ja niiden ongelmista. Yhtenä näkökohtana oli se, että jos pankki antaa liian tiukoille lasketulle investoinnille rahoituksen, niin se aiheuttaa pankille taas sen, että se joutuu antamaan tilalle väkisin lisärahoitustakin vaikkeivät vakuudet enää riittäisikään, joka taas lisää rahoittajan riskiä entisestäänkin.
Myöskin yksi yllättävä tieto oli, että tänäkin vuonna on mennyt konkurssiin neljä suurta maitotilaa(yli65 lypsävää) ja kuusi lihakarjatilaa. Kun tätä ihmetellen kyselin, että miksei missään ole ollut näitä konkurssitiloja myytävänä näitä paria eniten puhuttua lukuunottamatta, niin hän sanoi, että yleensä kaupat maatilojen konkurssien kohdalla hoidetaan kaikessa hiljaisuudessa.
Hän kertoi vielä lisäksi erään mielenkiintoisen asian. Pankit(ei ainakaan heidän pankkinsa) eivät aio rahoittaa enää yhtään AB-alueelle suunniteltuja maito/lihatalouden hankketta, jotka tulevat tämän kevään jälkeen vireille. Syynä on se, että pankit odottavat mitä tukimuutos merkitsee AB-alueella. Sen jälkeen rahoitus alkaa uudestaan. Elikä tässä tulee uusien hankkeiden osalta siis vuoden parin lisä odotus. C-alueeseenhan tällä tietenkään ei ole mitään vaikutusta, vaan siellä rahoitetaan edelleen, joskin sielläkin esimerkiksi palkkavaatimuksen ja yrittäjätulon vaatimukset tiukentuvat jossain määrin. Tälläkin tavalla saadaan taas aikaan sitä rakennemuutosta, kun laajennuksien pitää olla entistä suurempia ja entistä harvemmalla riittää siihen rahkeet. Elikä tästä seuraa taas se, että maitosektorikin keskittyy entistä enemmän.

Lue lisää

lainoituksen saannille ei ole eroa tukialueiden kesken, esitätte jatkuvasti väitteitä totena , jotain kättä pitempää kaivattaisiin noiden väitteiden tueksi. Rahoitus on nihkeätä tuotantorakennuksille maidontuotannon huonon kannattavuuden takia koko maassa.

mies pellonreunalta kirjoitti:

Mielenkiinnolla tässä olen tätä ketjua lukenut ja täytyyhän siihen itsekin vähän kommentoida.
Minkäs takia sitä kukaan lainaa ottaisi, jos olisi omaa rahaa. Vakuusarvo juuri on monilla tiloilla estänyt maitopuolen laajentamisen. Pellon/metsän tai muun kiinteän omaisuuden ostossahan se ostaminen tavallaan lisää vakuusarvoa toisin kuin navetanrakentamisessa. Vähän sama asia on siinä timpurin lainassakin. Sen valmiin talon vakuusarvo varsinkin lähellä jotain isoa kaupunkia on ihan toista kuin eläinten pitoon rakennetun navetan vakuusarvo.
Tuota lopettavan maitotilan ostamista kanssa ehdottaisin. Siinähän tulisi navetta vähän kuin kaupanpäälisenä.
Olin tuossa jokin aika sitten eräässä tilaisuudessa, jossa erään pankin maatalousjohtaja puhui juurikin näistä maatilojen ja varsinkin maitotilojen lainoituksista ja niiden ongelmista. Yhtenä näkökohtana oli se, että jos pankki antaa liian tiukoille lasketulle investoinnille rahoituksen, niin se aiheuttaa pankille taas sen, että se joutuu antamaan tilalle väkisin lisärahoitustakin vaikkeivät vakuudet enää riittäisikään, joka taas lisää rahoittajan riskiä entisestäänkin.
Myöskin yksi yllättävä tieto oli, että tänäkin vuonna on mennyt konkurssiin neljä suurta maitotilaa(yli65 lypsävää) ja kuusi lihakarjatilaa. Kun tätä ihmetellen kyselin, että miksei missään ole ollut näitä konkurssitiloja myytävänä näitä paria eniten puhuttua lukuunottamatta, niin hän sanoi, että yleensä kaupat maatilojen konkurssien kohdalla hoidetaan kaikessa hiljaisuudessa.
Hän kertoi vielä lisäksi erään mielenkiintoisen asian. Pankit(ei ainakaan heidän pankkinsa) eivät aio rahoittaa enää yhtään AB-alueelle suunniteltuja maito/lihatalouden hankketta, jotka tulevat tämän kevään jälkeen vireille. Syynä on se, että pankit odottavat mitä tukimuutos merkitsee AB-alueella. Sen jälkeen rahoitus alkaa uudestaan. Elikä tässä tulee uusien hankkeiden osalta siis vuoden parin lisä odotus. C-alueeseenhan tällä tietenkään ei ole mitään vaikutusta, vaan siellä rahoitetaan edelleen, joskin sielläkin esimerkiksi palkkavaatimuksen ja yrittäjätulon vaatimukset tiukentuvat jossain määrin. Tälläkin tavalla saadaan taas aikaan sitä rakennemuutosta, kun laajennuksien pitää olla entistä suurempia ja entistä harvemmalla riittää siihen rahkeet. Elikä tästä seuraa taas se, että maitosektorikin keskittyy entistä enemmän.

Lue lisää

"Hän kertoi vielä lisäksi erään mielenkiintoisen asian. Pankit(ei ainakaan heidän pankkinsa) eivät aio rahoittaa enää yhtään AB-alueelle suunniteltuja maito/lihatalouden hankketta, jotka tulevat tämän kevään jälkeen vireille. Syynä on se, että pankit odottavat mitä tukimuutos merkitsee AB-alueella. Sen jälkeen rahoitus alkaa uudestaan."

Noinhan se on. Kas kun vaikka meille yritetään 141-tuesta kovasti muuta kertoa niin uskoisin että EU-neuvottelijoiden mielestä edellisten neuvottelujen lopputulos 141-tuesta oli se että tuki on 0 euroa vuonna 2014 eli vuosi 2013 on viimeinen kun tuota tukea maksetaan. Ja näyttää siltä että myös pankeilla on sama käsitys asiasta. Tämä vaikeuttaa ab-alueen kotieläintilojen asemaa entisestään. Jos haluaa saada esimerkiksi maitotilalle rahoitusta niin laskelman pitää näyttää tulosta sellaisilla reunaehdoilla että 141-tuki on nolla euroa ja maidon hinta keskimäärin EU-keskihinnan tasoa joka on noin 6 c/l meidän tasoamme alempi. Jos noilla reunaehdoilla laskelman mukaan pärjätään niin saattaa saada rahoitusta, muuten ei.

Vakuuksista muuten sen verran kun tuossa joku kirjoitti että "lainaa saa kun vakuudet ovat kunnossa" niin että jos minulla olisi antaa vakuuksia 1.5 miljoonalle eurolle niin keksisin niille parempaakin käyttöä kun navetan rakentaminen. Navetta itsessäänhän on aika lailla arvoton, sitä ei juurikaan saa käypään hintaan myytyä eli sen vakuusarvo on mitätön.

Valehtelet, kirjoitti:

lainoituksen saannille ei ole eroa tukialueiden kesken, esitätte jatkuvasti väitteitä totena , jotain kättä pitempää kaivattaisiin noiden väitteiden tueksi. Rahoitus on nihkeätä tuotantorakennuksille maidontuotannon huonon kannattavuuden takia koko maassa.

Lue lisää

"lainoituksen saannille ei ole eroa tukialueiden kesken, esitätte jatkuvasti väitteitä totena , jotain kättä pitempää kaivattaisiin noiden väitteiden tueksi. "

Ero tuleekin niistä laskelmista joilla sitä lainaa yritetään pankista saada. Kun käytännössä menopuoli on lähes sama koko maassa niin vaikkapa kahden robon yksikössä se kummasti vaikutttaa siihen mitä jää viivan alle kun ero tulopuolella on noin 50.000 euroa joka on noin 10-15% tulopuolesta.

Lainan saanti kirjoitti:

"lainoituksen saannille ei ole eroa tukialueiden kesken, esitätte jatkuvasti väitteitä totena , jotain kättä pitempää kaivattaisiin noiden väitteiden tueksi. "

Ero tuleekin niistä laskelmista joilla sitä lainaa yritetään pankista saada. Kun käytännössä menopuoli on lähes sama koko maassa niin vaikkapa kahden robon yksikössä se kummasti vaikutttaa siihen mitä jää viivan alle kun ero tulopuolella on noin 50.000 euroa joka on noin 10-15% tulopuolesta.

Lue lisää

menopuoli on luonnollisesti suurempi C alueella ja laskennallisesti maidontuotanto on KANNATTAVAMPAA etelässä viimeisen tukinoston ansiosta.

Hankkeiden rahoitus kirjoitti:

"Hän kertoi vielä lisäksi erään mielenkiintoisen asian. Pankit(ei ainakaan heidän pankkinsa) eivät aio rahoittaa enää yhtään AB-alueelle suunniteltuja maito/lihatalouden hankketta, jotka tulevat tämän kevään jälkeen vireille. Syynä on se, että pankit odottavat mitä tukimuutos merkitsee AB-alueella. Sen jälkeen rahoitus alkaa uudestaan."

Noinhan se on. Kas kun vaikka meille yritetään 141-tuesta kovasti muuta kertoa niin uskoisin että EU-neuvottelijoiden mielestä edellisten neuvottelujen lopputulos 141-tuesta oli se että tuki on 0 euroa vuonna 2014 eli vuosi 2013 on viimeinen kun tuota tukea maksetaan. Ja näyttää siltä että myös pankeilla on sama käsitys asiasta. Tämä vaikeuttaa ab-alueen kotieläintilojen asemaa entisestään. Jos haluaa saada esimerkiksi maitotilalle rahoitusta niin laskelman pitää näyttää tulosta sellaisilla reunaehdoilla että 141-tuki on nolla euroa ja maidon hinta keskimäärin EU-keskihinnan tasoa joka on noin 6 c/l meidän tasoamme alempi. Jos noilla reunaehdoilla laskelman mukaan pärjätään niin saattaa saada rahoitusta, muuten ei.

Vakuuksista muuten sen verran kun tuossa joku kirjoitti että "lainaa saa kun vakuudet ovat kunnossa" niin että jos minulla olisi antaa vakuuksia 1.5 miljoonalle eurolle niin keksisin niille parempaakin käyttöä kun navetan rakentaminen. Navetta itsessäänhän on aika lailla arvoton, sitä ei juurikaan saa käypään hintaan myytyä eli sen vakuusarvo on mitätön.

Lue lisää

vaahtoatte, maidontuotantohan on kannattavampaa etelässä ja 141 tuki minnekään poistu, sen olisi pitänyt poistua jo 10 vuotta sitten mutta minne vakavat vaikeudet tuotannossa Suomesta poistuu.

Valehtelet, kirjoitti:

menopuoli on luonnollisesti suurempi C alueella ja laskennallisesti maidontuotanto on KANNATTAVAMPAA etelässä viimeisen tukinoston ansiosta.

Perustele ja selitä täydellisesti väitteesi.

Niten muuten on mahdollista, että ainoastaan sinä löydät eroja kustannuksista, kun niitä ei löydä ketkään tutkijatkaan. Jopa teidän keskustamafiannekin on myöntänyt, että pohjoinen tuki lukuunottamatta olun pohjois puolta on perusteeton ja sanovat että se on poliittisesti vaan ollut vedettävä johonkin. Myöskin mtk pitää näistä pohjoisista tuista kiinni kynsin hampain, mutta on useiden henkilöiden suulla (muummoassa marttilan) myöntänyt, että pohjoinentuki on perusteeton.

Miten siis sinä olet ainoa, joka mielestä siihen on todelliset perusteet.

Tiedät varmasti myös sen, että esimerkiksi pohjanmaalla ja esimerkiksi nivalassa saadaan suomen suurimmat ja laadultaan parhaimmaty sadot. Mikä siis on se olosuhde haitta etelään nähden joka siellä on? Selitä, kun sinä olet suomessa ainoana tätä mieltä.

Perustele myös se, että miten tuotanto on etelässä kannattavampaa!!!!
Äläkä taas laita perusteeksi sitä tutkimusta, jossa vertaillaan etelän 100ha ja 50 lehmän karjaa pohjoisen 50ha ja 25 lehmän karjaan.

etelä vs pohjoinen kirjoitti:

Perustele ja selitä täydellisesti väitteesi.

Niten muuten on mahdollista, että ainoastaan sinä löydät eroja kustannuksista, kun niitä ei löydä ketkään tutkijatkaan. Jopa teidän keskustamafiannekin on myöntänyt, että pohjoinen tuki lukuunottamatta olun pohjois puolta on perusteeton ja sanovat että se on poliittisesti vaan ollut vedettävä johonkin. Myöskin mtk pitää näistä pohjoisista tuista kiinni kynsin hampain, mutta on useiden henkilöiden suulla (muummoassa marttilan) myöntänyt, että pohjoinentuki on perusteeton.

Miten siis sinä olet ainoa, joka mielestä siihen on todelliset perusteet.

Tiedät varmasti myös sen, että esimerkiksi pohjanmaalla ja esimerkiksi nivalassa saadaan suomen suurimmat ja laadultaan parhaimmaty sadot. Mikä siis on se olosuhde haitta etelään nähden joka siellä on? Selitä, kun sinä olet suomessa ainoana tätä mieltä.

Perustele myös se, että miten tuotanto on etelässä kannattavampaa!!!!
Äläkä taas laita perusteeksi sitä tutkimusta, jossa vertaillaan etelän 100ha ja 50 lehmän karjaa pohjoisen 50ha ja 25 lehmän karjaan.

Lue lisää

päivästä toiseen, aivopesu perustuu toistamisen, musta on valkoista, musta on valkoista ja sähköiskuja jos vastaa väärin. Oletko joka politrukki joka mahti käskyllä muuttaa luonnon olosuhteita toiseksi, tutustu lämpösummakarttaan ja selvitä itsellesi mitä yli 10 päivän terminen kasvukauden ero tarkoittaa maanviljelyn kannalta katsoen.

Samat fraasit kirjoitti:

päivästä toiseen, aivopesu perustuu toistamisen, musta on valkoista, musta on valkoista ja sähköiskuja jos vastaa väärin. Oletko joka politrukki joka mahti käskyllä muuttaa luonnon olosuhteita toiseksi, tutustu lämpösummakarttaan ja selvitä itsellesi mitä yli 10 päivän terminen kasvukauden ero tarkoittaa maanviljelyn kannalta katsoen.

Lue lisää

Miten olet päässyt vapaaksi sieltä niuvanniemestä vai pitkässäniemessäkö olit. Ilmeeisesti sinun mielisairautesi on sitä laatua, jota ei lääkkeilläkään saa hoidettua.


Et ole kertaakaan perustellut mitään väitettäsi, etkä ole kertaakaan vastannut mihinkään asiallisesti.
Myöskin väitätkaikessa vastaan, vaikka tiedät olevasi väärässä.

Tiedät varmasti itsekin sen, että tuolla lämpösummakartallasi ei ole mitään todellista merkitystä. Sen ainoa merkitys on se, että etelämpänä viljat valmistuvat hiukan ennemmin. Suurin merkitys viljasatoihin ja laatuun on maanlaadulla ja sen kunnolla. Ja siellä pohjoisempana nyt vaan sattuu olemaan maat viljavampia ja paremmin viljelyyn sopivia. Tietenkin ihan etelä rannikkoa lukuunottamatta.
Ja jälleen kerran eri asia on sitten siellä oulun pohjois puolella. Kuten yleensä, niin nytkin puhutaan lähinnä pohjanmaasta eli suomen vilja-aitasta, joka olosuhteidensa perusteella kuuluisi a-tukialueeseen.

Ennen kun alat taas mantrasi, niin ole hyvä ja lue maaseuduntulevaisuutta ja vaikka käytännön maamiestä. Niissä molemmissa on usein juttua näistä asioista. Esimerkiksi juuri selailin km 3/2011, jossa oli juttua siitä, että pohjanmaalla saadaan suomen suurimmat ja laadukkaimmat rypsi/rapsi sadot.

mene hoitoon kirjoitti:

Miten olet päässyt vapaaksi sieltä niuvanniemestä vai pitkässäniemessäkö olit. Ilmeeisesti sinun mielisairautesi on sitä laatua, jota ei lääkkeilläkään saa hoidettua.


Et ole kertaakaan perustellut mitään väitettäsi, etkä ole kertaakaan vastannut mihinkään asiallisesti.
Myöskin väitätkaikessa vastaan, vaikka tiedät olevasi väärässä.

Tiedät varmasti itsekin sen, että tuolla lämpösummakartallasi ei ole mitään todellista merkitystä. Sen ainoa merkitys on se, että etelämpänä viljat valmistuvat hiukan ennemmin. Suurin merkitys viljasatoihin ja laatuun on maanlaadulla ja sen kunnolla. Ja siellä pohjoisempana nyt vaan sattuu olemaan maat viljavampia ja paremmin viljelyyn sopivia. Tietenkin ihan etelä rannikkoa lukuunottamatta.
Ja jälleen kerran eri asia on sitten siellä oulun pohjois puolella. Kuten yleensä, niin nytkin puhutaan lähinnä pohjanmaasta eli suomen vilja-aitasta, joka olosuhteidensa perusteella kuuluisi a-tukialueeseen.

Ennen kun alat taas mantrasi, niin ole hyvä ja lue maaseuduntulevaisuutta ja vaikka käytännön maamiestä. Niissä molemmissa on usein juttua näistä asioista. Esimerkiksi juuri selailin km 3/2011, jossa oli juttua siitä, että pohjanmaalla saadaan suomen suurimmat ja laadukkaimmat rypsi/rapsi sadot.

Lue lisää

maan laadusta, siinä paikassa missä talon vanha isäntä kävi kusella kasvusto oli sankkaa vielä monta vuotta, vaikka aika oli jo vanhan isännän jättänyt ja maa sillä kohtaa oli miltei pelkkää hiekkaa, tämä nyt kevennykseksi mutta kerro miten vehnä kasvaa siellä Nivalassa tai sokerijuurikas niin jatketaan sitten keskustelua.

Mitä ihmettä kirjoitti:

vaahtoatte, maidontuotantohan on kannattavampaa etelässä ja 141 tuki minnekään poistu, sen olisi pitänyt poistua jo 10 vuotta sitten mutta minne vakavat vaikeudet tuotannossa Suomesta poistuu.

Lue lisää

141 tuella ei ole pahemmin merkitystä maitotiloille oikeastaan ainoa merkitys on se 2,8c/l mutta 142 vasta mukava tuki onkin heti c1-alueelta lähtien tuki onkin jo 7,7c/l eli heti c1-alueelta lähtien keskimääräisellä 8500L lypsävää lehmää kohti ero on 416,5€ c1-alueen hyväksi ja sitä ei etelässä maksettava 123€/lehmä lehmätuki tasoita lähellekkään eroa jää silti c-alueen hyväksi 293,5€ lehmää kohti eli 60 lypsävän kokoisella tilalla ero c-alueen hyväksi repeää 17610€ c-alueen hyväksi

taas satuilit kirjoitti:

141 tuella ei ole pahemmin merkitystä maitotiloille oikeastaan ainoa merkitys on se 2,8c/l mutta 142 vasta mukava tuki onkin heti c1-alueelta lähtien tuki onkin jo 7,7c/l eli heti c1-alueelta lähtien keskimääräisellä 8500L lypsävää lehmää kohti ero on 416,5€ c1-alueen hyväksi ja sitä ei etelässä maksettava 123€/lehmä lehmätuki tasoita lähellekkään eroa jää silti c-alueen hyväksi 293,5€ lehmää kohti eli 60 lypsävän kokoisella tilalla ero c-alueen hyväksi repeää 17610€ c-alueen hyväksi

Lue lisää

miksi et laske muita pohjoisesta aiheutuvia kuluja, vaikka nyt miltei kuukautta lyhyempi laidun ja kasvukausi.

Tiedä häntä kirjoitti:

maan laadusta, siinä paikassa missä talon vanha isäntä kävi kusella kasvusto oli sankkaa vielä monta vuotta, vaikka aika oli jo vanhan isännän jättänyt ja maa sillä kohtaa oli miltei pelkkää hiekkaa, tämä nyt kevennykseksi mutta kerro miten vehnä kasvaa siellä Nivalassa tai sokerijuurikas niin jatketaan sitten keskustelua.

Lue lisää

Hei kuule! Sokerijuurikasta ei ole viljelty suomessa kuin ihan etelässä. Esimerkiksi täällä meidän pohjoisella b-alueellakaan ei koskaan ole viljelty sokerijuurikasta.

Tuossa nyt on linkki Nivalan kaupungin maatalous sivulle. Siellä mainitaan, että kevätvehnää viljellään nivalassa.http://www.nivala.fi/maatalous

Mutta minua ihmetyttää mitä tekemistä vehnän ja sokerijuurikkaan viljelyllä on maitotalouden pohjoisten olosuhteiden kanssa? Emme me, eikä ketkään muutkaan täällä etelässä syötä vehnää eikä sokerijuurikasta lehmille. Meillä täällä etelässä lehmille syötetään kauraa ja vähenevässä määrin ohraa. Poikkeus tietenkin on sellaiset tilat, jotka käyttävät täysrehuja, mutta eivät nekään tilat sitä itse viljele. Lisäksi vielä sellainen, että täällä etelässä todella harva maitotila viljelee viljaa muuten kuin nurmen suojaviljana.
Yleensä ottaen täällä etelässä tiivisteet ja täysrehutkin ovat kalliimpia kuin pohjoisessa. Eli jo siinäkin on yksi asia, miksi täällä tuotantokustannukset ovat korkeampia kuin pohjoisempana. Tässä muuten on yksi syy, miksi etelässä todella harvat tilat käyttävät täysrehuja ja tiivisteitä. Meilläkään ei syötetä lehmille mitään muuta ostettua, kuin kivennäistä ja naapurilta ostettavaa kaura. Tästä huolimatta lehmien keskituotos meillä on 9400 vuodessa. Että enemmin se on siitä lehmästä kuin ruokinnasta kiinni paljonko se lypsää.
Eli voitko selittää mitä tekemistä peltotuilla on helvetin korkeitten pohjoisen eläintukien kanssa!!!??? Eiköhän myöskin b ja c1 alueilla ole pinta-ala tuet miltei samat, mutta eläin puolella ne ovat vähintaan kaksi ja puli kertaiset.

mitä yhteistä kirjoitti:

Hei kuule! Sokerijuurikasta ei ole viljelty suomessa kuin ihan etelässä. Esimerkiksi täällä meidän pohjoisella b-alueellakaan ei koskaan ole viljelty sokerijuurikasta.

Tuossa nyt on linkki Nivalan kaupungin maatalous sivulle. Siellä mainitaan, että kevätvehnää viljellään nivalassa.http://www.nivala.fi/maatalous

Mutta minua ihmetyttää mitä tekemistä vehnän ja sokerijuurikkaan viljelyllä on maitotalouden pohjoisten olosuhteiden kanssa? Emme me, eikä ketkään muutkaan täällä etelässä syötä vehnää eikä sokerijuurikasta lehmille. Meillä täällä etelässä lehmille syötetään kauraa ja vähenevässä määrin ohraa. Poikkeus tietenkin on sellaiset tilat, jotka käyttävät täysrehuja, mutta eivät nekään tilat sitä itse viljele. Lisäksi vielä sellainen, että täällä etelässä todella harva maitotila viljelee viljaa muuten kuin nurmen suojaviljana.
Yleensä ottaen täällä etelässä tiivisteet ja täysrehutkin ovat kalliimpia kuin pohjoisessa. Eli jo siinäkin on yksi asia, miksi täällä tuotantokustannukset ovat korkeampia kuin pohjoisempana. Tässä muuten on yksi syy, miksi etelässä todella harvat tilat käyttävät täysrehuja ja tiivisteitä. Meilläkään ei syötetä lehmille mitään muuta ostettua, kuin kivennäistä ja naapurilta ostettavaa kaura. Tästä huolimatta lehmien keskituotos meillä on 9400 vuodessa. Että enemmin se on siitä lehmästä kuin ruokinnasta kiinni paljonko se lypsää.
Eli voitko selittää mitä tekemistä peltotuilla on helvetin korkeitten pohjoisen eläintukien kanssa!!!??? Eiköhän myöskin b ja c1 alueilla ole pinta-ala tuet miltei samat, mutta eläin puolella ne ovat vähintaan kaksi ja puli kertaiset.

Lue lisää

jatkaa viileämpänä päivänä ei tunnu jakeluun menevän pohjoisen huonommat tuotanto olosuhteet, lyhyesti sanottuna, tonni viljassa, yksi tuorerehusato vähemmän ja miltei kuukautta pidempi sisäruokintakausi, Lämpösummakartasta voi katsella mistä tämä johtuu.

http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf

Pitääköhän juttua kirjoitti:

jatkaa viileämpänä päivänä ei tunnu jakeluun menevän pohjoisen huonommat tuotanto olosuhteet, lyhyesti sanottuna, tonni viljassa, yksi tuorerehusato vähemmän ja miltei kuukautta pidempi sisäruokintakausi, Lämpösummakartasta voi katsella mistä tämä johtuu.

http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf

Lue lisää

Mielestäsi siis etelässä rehun kalliimpi hinta ei siis nosta kustannuksia, miten selität sen. Tuo rehun kalliimpi hinta on sitten faktaa, sen kalleuden takia meilläkään ei syötetä lehmille muuta ostettua kuin kivennäistä ja naapurilta ostettua kauraa.
Nämä tämän seudun kuivat savimaat eivät todellakaan tuota tonnia enempää viljaa, eikä täällä käytyännöllisesti katsoen koskaan saa tehtyä kolmea satoa nurmesta pienestä sademäärästä johtuen, toisin kuin pohjanmaalla, jossa joka vuosi saa tehtyä nurmesta kolme satoa. Ja selaileppas niitä vanhoja käytännön maamiehiä ja maaseudun tulevaisuuksia, parhaat ja suurimmat nurmisadot saadaan juuri c-alueella. Vai väitätkö nyt sitten vielä sitäkin, että maaseudun tulevaisuus ja käytännönmaamies lehdet valehtelevat.
Vai sisäruokintakausi kuukauttapidempi. Missä pihatossa lehmät päästetään laitumelle? Lehmiä ei laidunneta kuin pienissä parsinavetta karjoissa, joita ei enää pahemmin ole edes pohjanmaalla. Meillä lehmiä ruokitaan ihan samalla tavalla kesällä kuin talvellakin, joten laidunkauden pituudella ei edes ole mitään merkitystä.
Mutta niitä parempia satoja alkaa tulemaan kun mennään tästä reilut 405 kilometriä pohjoisemmaksi. Siellä sade määrät ovat suuremmat ja maanlaatu on parempaa. Eikä tulla läpösummalla ole taulukkosikaan mitään eroa. Mutta silti tuo paremman kasvun alue kuuluu c1-tukialueeseen. Tarkemmin sanoen c-alueen raja menee meidän metsän rajalta, noin viiden kilometrin päässä talosta.

mutta ei mitään, mennääs käymään lypsyllä välillä, niin jatketaan sitten illemmalla.

näkökulmia kirjoitti:

Mielestäsi siis etelässä rehun kalliimpi hinta ei siis nosta kustannuksia, miten selität sen. Tuo rehun kalliimpi hinta on sitten faktaa, sen kalleuden takia meilläkään ei syötetä lehmille muuta ostettua kuin kivennäistä ja naapurilta ostettua kauraa.
Nämä tämän seudun kuivat savimaat eivät todellakaan tuota tonnia enempää viljaa, eikä täällä käytyännöllisesti katsoen koskaan saa tehtyä kolmea satoa nurmesta pienestä sademäärästä johtuen, toisin kuin pohjanmaalla, jossa joka vuosi saa tehtyä nurmesta kolme satoa. Ja selaileppas niitä vanhoja käytännön maamiehiä ja maaseudun tulevaisuuksia, parhaat ja suurimmat nurmisadot saadaan juuri c-alueella. Vai väitätkö nyt sitten vielä sitäkin, että maaseudun tulevaisuus ja käytännönmaamies lehdet valehtelevat.
Vai sisäruokintakausi kuukauttapidempi. Missä pihatossa lehmät päästetään laitumelle? Lehmiä ei laidunneta kuin pienissä parsinavetta karjoissa, joita ei enää pahemmin ole edes pohjanmaalla. Meillä lehmiä ruokitaan ihan samalla tavalla kesällä kuin talvellakin, joten laidunkauden pituudella ei edes ole mitään merkitystä.
Mutta niitä parempia satoja alkaa tulemaan kun mennään tästä reilut 405 kilometriä pohjoisemmaksi. Siellä sade määrät ovat suuremmat ja maanlaatu on parempaa. Eikä tulla läpösummalla ole taulukkosikaan mitään eroa. Mutta silti tuo paremman kasvun alue kuuluu c1-tukialueeseen. Tarkemmin sanoen c-alueen raja menee meidän metsän rajalta, noin viiden kilometrin päässä talosta.

mutta ei mitään, mennääs käymään lypsyllä välillä, niin jatketaan sitten illemmalla.

Lue lisää

siellä etelässä itkette, etelässä on paremmat viljatuet ja nyt uuden lehmätuen ansiosta myös maitopuolella paremmat tuet, sitäkö itkette maa tuottaa siellä paremmin pidemmän kasvukauden ansiosta ???????????????.

Mitä oikeastaan kirjoitti:

siellä etelässä itkette, etelässä on paremmat viljatuet ja nyt uuden lehmätuen ansiosta myös maitopuolella paremmat tuet, sitäkö itkette maa tuottaa siellä paremmin pidemmän kasvukauden ansiosta ???????????????.

Lue lisää

Täytyy myöskin etelän viljelijänä ottaa osaa tähän tuki keskusteluun.
Tasan tarkkaan B ja C1 alueen pinta-alatuet ovat miltei täysin samat, ero on ainoastaan jättimäisissä c-alueen eläintuissa. Lehmä tukikin on etelässä vain 123€/lehmä, niin se ei riitä lähellekkään paikkaamaan tuki eroa edes b ja c1-alueitten välillä. Tietysti etelä-rannikko on eri asia, mutta etelässä muuten on pääsääntöisesti savimaita ja jos ei savimaille tule oikeaan aikaan vettä, niin sadosta ei voi puhuakkaan ja näin siinä yleensä käy.
Myöskin siinä tuo edellinen kaveri puhui asiaa, että siellä pohjoisempana on ne hyvät hikevät pellot. On lähinnä kukkamultaa, nevaa ja hiesua.

Myöskin jos lukisit ajatuksella näitä ja muitakin tuki keskusteluja, niin lähes kaikissa kirjoitetaan lähinnä juurikin b- ja c1-alueitten välisistä tuki eroista. Missään lukemassani kirjoituksessa ei väitetä, että A-alueella ja C4-alueella on samanlaiset olosuhteet. Kaikkien pohjoisen kiihkomielien tulisi ymmärtää myös se, että b- ja c1-alueitten välillä ei ole olosuhteissa mitään eroa b-alueen hyväksi. Vaikka meillä täällä Orivedellä on kohtalaiset sadot hyvinä vuosina, niin silti kolleegat ruovedella saavat vähintään samanlaisia satoja. Mites se on mahdollista, kun ruovesi kuitenkin kuuluu c-alueeseen.

Valehtelet, kirjoitti:

miksi et laske muita pohjoisesta aiheutuvia kuluja, vaikka nyt miltei kuukautta lyhyempi laidun ja kasvukausi.

Vaikka itse olenkin viljanviljelijä, niin tiedän sen että laidunkauden pituudella ei nykyään ole mitään merkitystä. Lehmäthän ovat nykyään kaikki pihatoissa, eikä niitä laidunneta, vaan ne ruokitaan koko vuoden sisälle. Eikä se kasvukauden pituuskaan etelän ja pohjoisen välillä merkitse mitään, kun missään päin suomea ei ole mahdollista saada kahta satoa, ei edes Hangossa vaikka on ihan eteläisintä suomea. Joten mikä merkitys sillä muka on? Nurmen osaltahan nuo pohjoisen viljavammat pellot paikkaavat eron ja kurovat siitä syystä vielä etelän ohikin.

Pitääköhän juttua kirjoitti:

jatkaa viileämpänä päivänä ei tunnu jakeluun menevän pohjoisen huonommat tuotanto olosuhteet, lyhyesti sanottuna, tonni viljassa, yksi tuorerehusato vähemmän ja miltei kuukautta pidempi sisäruokintakausi, Lämpösummakartasta voi katsella mistä tämä johtuu.

http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf

Lue lisää

"lyhyesti sanottuna, tonni viljassa, yksi tuorerehusato vähemmän "

Kun tuolta
http://www.maataloustilastot.fi/satotilasto
katsotaan vaikka 10 vuoden keskiarvo taaksepäin niin selkeästi huomataan että suurimmat nurmisadot tulevat c-alueella. Tähän on ilmeisesti syynä etelän poutivat savet. Kun ensimmäisen sadon jälkeen ei tule vettä kuten aika usein käy niin nurmet lähes kuolevat pystyyn. Sama syy eli poutivat savet lienee syynä myös siihen että rehuviljassa merkittävää satotasoeroa on vasta Oulun pohjoispuolella, vuotuinen vaihtelu näyttää olevan suurempaa etelässä eli hyvänä vuonna savet antavat satoa mutta kun kuiva vuosi sattuu kohdalle niin se on sitten siinä. Tuohon satotasotilastoon kun liittää vielä pellon myyntihintatilaston niin voidaan todeta että jos pientä satotasoeroa onkin niin pellon hinta kompensoi eroa.

etelänpoika kirjoitti:

Vaikka itse olenkin viljanviljelijä, niin tiedän sen että laidunkauden pituudella ei nykyään ole mitään merkitystä. Lehmäthän ovat nykyään kaikki pihatoissa, eikä niitä laidunneta, vaan ne ruokitaan koko vuoden sisälle. Eikä se kasvukauden pituuskaan etelän ja pohjoisen välillä merkitse mitään, kun missään päin suomea ei ole mahdollista saada kahta satoa, ei edes Hangossa vaikka on ihan eteläisintä suomea. Joten mikä merkitys sillä muka on? Nurmen osaltahan nuo pohjoisen viljavammat pellot paikkaavat eron ja kurovat siitä syystä vielä etelän ohikin.

Lue lisää

missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne. Toisekseen viherruokinnan onnistuminen on avaintekija maidontuotannossa, Lopettakaa nyt ihmeessä venkulointi tuosta pohjoisen kasvuolosuhteista kun ette tunnu siitä mitään tietävän.

"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

Satotasot kirjoitti:

"lyhyesti sanottuna, tonni viljassa, yksi tuorerehusato vähemmän "

Kun tuolta
http://www.maataloustilastot.fi/satotilasto
katsotaan vaikka 10 vuoden keskiarvo taaksepäin niin selkeästi huomataan että suurimmat nurmisadot tulevat c-alueella. Tähän on ilmeisesti syynä etelän poutivat savet. Kun ensimmäisen sadon jälkeen ei tule vettä kuten aika usein käy niin nurmet lähes kuolevat pystyyn. Sama syy eli poutivat savet lienee syynä myös siihen että rehuviljassa merkittävää satotasoeroa on vasta Oulun pohjoispuolella, vuotuinen vaihtelu näyttää olevan suurempaa etelässä eli hyvänä vuonna savet antavat satoa mutta kun kuiva vuosi sattuu kohdalle niin se on sitten siinä. Tuohon satotasotilastoon kun liittää vielä pellon myyntihintatilaston niin voidaan todeta että jos pientä satotasoeroa onkin niin pellon hinta kompensoi eroa.

Lue lisää

Etelän pilaama, missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne. Toisekseen viherruokinnan onnistuminen on avaintekija maidontuotannossa, Lopettakaa nyt ihmeessä venkulointi tuosta pohjoisen kasvuolosuhteista kun ette tunnu siitä mitään tietävän.

"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

etelänpoika kirjoitti:

Täytyy myöskin etelän viljelijänä ottaa osaa tähän tuki keskusteluun.
Tasan tarkkaan B ja C1 alueen pinta-alatuet ovat miltei täysin samat, ero on ainoastaan jättimäisissä c-alueen eläintuissa. Lehmä tukikin on etelässä vain 123€/lehmä, niin se ei riitä lähellekkään paikkaamaan tuki eroa edes b ja c1-alueitten välillä. Tietysti etelä-rannikko on eri asia, mutta etelässä muuten on pääsääntöisesti savimaita ja jos ei savimaille tule oikeaan aikaan vettä, niin sadosta ei voi puhuakkaan ja näin siinä yleensä käy.
Myöskin siinä tuo edellinen kaveri puhui asiaa, että siellä pohjoisempana on ne hyvät hikevät pellot. On lähinnä kukkamultaa, nevaa ja hiesua.

Myöskin jos lukisit ajatuksella näitä ja muitakin tuki keskusteluja, niin lähes kaikissa kirjoitetaan lähinnä juurikin b- ja c1-alueitten välisistä tuki eroista. Missään lukemassani kirjoituksessa ei väitetä, että A-alueella ja C4-alueella on samanlaiset olosuhteet. Kaikkien pohjoisen kiihkomielien tulisi ymmärtää myös se, että b- ja c1-alueitten välillä ei ole olosuhteissa mitään eroa b-alueen hyväksi. Vaikka meillä täällä Orivedellä on kohtalaiset sadot hyvinä vuosina, niin silti kolleegat ruovedella saavat vähintään samanlaisia satoja. Mites se on mahdollista, kun ruovesi kuitenkin kuuluu c-alueeseen.

Lue lisää

Etelän pilaama, missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne. Toisekseen viherruokinnan onnistuminen on avaintekija maidontuotannossa, Lopettakaa nyt ihmeessä venkulointi tuosta pohjoisen kasvuolosuhteista kun ette tunnu siitä mitään tietävän.

"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

Ja tähänkin.. kirjoitti:

Etelän pilaama, missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne. Toisekseen viherruokinnan onnistuminen on avaintekija maidontuotannossa, Lopettakaa nyt ihmeessä venkulointi tuosta pohjoisen kasvuolosuhteista kun ette tunnu siitä mitään tietävän.

"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

Lue lisää

Illan työt on nytten sitten tehty.
Tuolla aiemmin kirjoitin vahingossa 405 kilometrin päässä. Piti kirjoittaa 45 kilometrin päässä.

Taas kirjoittelet pelkkää hurlum heitä! Sillä ei ole mitään merkitystä, että etelässä orastaa aiemmin. Koska pohjoisen paremmilla ja viljavemmilla mailla sadot ovat laadullisesti ja määrällisesti silti parempia.
Etkö muuuten vieläkään ole lukenut niitä maaseudun tulevaisuuksia ja käytännön maamiehiä? Edelleenkin niissä usein kirjoitellaan näistä asioista, varsinkin kun alkaa olemaan säilörehun teko aika käsillä.
Vai väitätkö edelleen, että nämä alan lehdet kirjoittavat paskaa? Ja mitä referenssiä sinulta löytyy väitteidesi tueksi. Missä tutkimuslaitoksella olet tekemässä tutkimusta ja miksi näitä tutkimuksiasi ei ole julkaistu esimerkiksi juuri maaseudun tulevaisuudessa? Elikä olisi sinun jo parempi lopettaa tuo iän ikuinen paskan jauhamisesi, koska se kaikki perustuu vain sairastuneen mielesi liikkeisiin. Eikö sinulla ikinä herää mitään ajatuksia siitä, että nykyään kaikki vilja määrien ja sadon laatujen tutkimukset osoittavat selvästi, että c-alue on paras viljantuotanto alue.
Ja muuten, b ja c1-alueitten pinta-alatuet ovat samat viljan viljelyssä.
Miksi ne eivät sitten ole samat eläinpuolella. Koska olosuhde haitathan olisivat jos niitä olisi, ainoastaan viljely puolen ongelmia. Siellä navetan sisällä ongelmat ovat ihan samat joka puolella suomea.

Saitko jonkun kohtauksen, kun et pysty asia peräisesti perustelemaan väitteitäsi. Soita nyt äkkiä ambulanssi paikalle, niin pääset taas sinne pitkäänniemeen lepäämään ja lataamaan akkujasi. Jos ne vaikka tällä kertaa löytäisivät sinulle toimivan lääkityksen.

Ja tähänkin.. kirjoitti:

Etelän pilaama, missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne. Toisekseen viherruokinnan onnistuminen on avaintekija maidontuotannossa, Lopettakaa nyt ihmeessä venkulointi tuosta pohjoisen kasvuolosuhteista kun ette tunnu siitä mitään tietävän.

"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

Lue lisää

"Etelän pilaama, missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne."

Hevosista taitaa olla suurin osa etelässä kun siellä on asutuskin eli harrastajat.

Sen sijaan emolehmät ja lampaat ovat pääsääntöisesti c-alueella. Miksikö? No siksi että EU-ajan alussa emolehmät olivat etelässä mutta EU-aikana etelän emolehmien määrä ei ole juurikaan muuttunut, onpa jopa laskenut joissakin TE-keskuksissa. Sen sijaan c-alueilla on joissakin TE-keskuksissa emolehmien määrä yli tuplaantunut EU-aikana.

Ja lampaistahan oli taannoin pientä juttuakin kun tuli se karitsointivaatimus... Kumma kun tuottaakin pitäisi, ei riitä että pitää eläimet hengissä ja nostaa tuet?

C-alueella kirjoitti:

"Etelän pilaama, missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne."

Hevosista taitaa olla suurin osa etelässä kun siellä on asutuskin eli harrastajat.

Sen sijaan emolehmät ja lampaat ovat pääsääntöisesti c-alueella. Miksikö? No siksi että EU-ajan alussa emolehmät olivat etelässä mutta EU-aikana etelän emolehmien määrä ei ole juurikaan muuttunut, onpa jopa laskenut joissakin TE-keskuksissa. Sen sijaan c-alueilla on joissakin TE-keskuksissa emolehmien määrä yli tuplaantunut EU-aikana.

Ja lampaistahan oli taannoin pientä juttuakin kun tuli se karitsointivaatimus... Kumma kun tuottaakin pitäisi, ei riitä että pitää eläimet hengissä ja nostaa tuet?

Lue lisää

sanoa tuolla, etelässä saadaan rahaa muualtakin, pohjoisessa yritetään vielä saada perinteisesta maataloudesta saada toimeentulo, mikä tässä nyt oikein kivestää.

Sopii tähänkin. kirjoitti:

Etelän pilaama, missäs ne emolehmät, lampaat, hevoset, jne. Toisekseen viherruokinnan onnistuminen on avaintekija maidontuotannossa, Lopettakaa nyt ihmeessä venkulointi tuosta pohjoisen kasvuolosuhteista kun ette tunnu siitä mitään tietävän.

"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

Lue lisää

"kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään,"

Jos olisit ihan oikea maanviljelijä niin tietäisit kyllä että sato punnitaan vasta kun se on laarissa ja tyylipisteitä ei jaeta. On sitä itsellekin sattunut että orastumisen jälkeen kasvanut "mustana" mutta silti naapuri vetäissyt paremman hehtaarisadon. Muistuu mieleeni yksikin vuosi kun itse kylvin noin kolme viikkoa ennen suorakylvönaapuriani ja mustana kasvoi kun naapurilla ollut vielä mitään. Mutta sattuikin sellainen vuosi että osui kuivuus kohdalle niin että satokomponenttien kannalta kaikki meni minun osaltani "ohi" mutta naapurin kasvurytmin kannalta sateet tulivat ajoissa ja naapuri vetäisi tonnin suuremman hehtaarisadon. Mutta että sato punnitaan vasta laarissa jonka oikeat maanviljelijät kyllä hyvin tietävät.

Ja tuolta
http://www.maataloustilastot.fi/satotilasto
taas löytyy tietoa niistä punnistuista sadoista, nurmisadoissa suurimmat sadot vedetään c-alueella ja esimerkiksi Uusimaa heikoimpia ilmeisesti juuri poutivista savista johtuen. Ja rehuviljasadoissa ei juurikaan merkittäviä eroja ole ennen kuin vasta Oulun korkeudelta ylöspäin, suurimmat rehuviljasadot monena vuonna Pohjanmaalla.

etelä vs pohjoinen kirjoitti:

Perustele ja selitä täydellisesti väitteesi.

Niten muuten on mahdollista, että ainoastaan sinä löydät eroja kustannuksista, kun niitä ei löydä ketkään tutkijatkaan. Jopa teidän keskustamafiannekin on myöntänyt, että pohjoinen tuki lukuunottamatta olun pohjois puolta on perusteeton ja sanovat että se on poliittisesti vaan ollut vedettävä johonkin. Myöskin mtk pitää näistä pohjoisista tuista kiinni kynsin hampain, mutta on useiden henkilöiden suulla (muummoassa marttilan) myöntänyt, että pohjoinentuki on perusteeton.

Miten siis sinä olet ainoa, joka mielestä siihen on todelliset perusteet.

Tiedät varmasti myös sen, että esimerkiksi pohjanmaalla ja esimerkiksi nivalassa saadaan suomen suurimmat ja laadultaan parhaimmaty sadot. Mikä siis on se olosuhde haitta etelään nähden joka siellä on? Selitä, kun sinä olet suomessa ainoana tätä mieltä.

Perustele myös se, että miten tuotanto on etelässä kannattavampaa!!!!
Äläkä taas laita perusteeksi sitä tutkimusta, jossa vertaillaan etelän 100ha ja 50 lehmän karjaa pohjoisen 50ha ja 25 lehmän karjaan.

Lue lisää

"Perustele myös se, että miten tuotanto on etelässä kannattavampaa!!!!"

Ainakin tuon
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tukialueittain
perusteella a- ja b-tukialueilla kanattavuuskerroin on jäänyt keskiarvon alapuolelle viimeiset 4 vuotta kun taas kaikki c-tukialueet ovat olleet keskiarvon yläpuolella.

Kannattavuus? kirjoitti:

"Perustele myös se, että miten tuotanto on etelässä kannattavampaa!!!!"

Ainakin tuon
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Kannattavuuskerroin_tukialueittain
perusteella a- ja b-tukialueilla kanattavuuskerroin on jäänyt keskiarvon alapuolelle viimeiset 4 vuotta kun taas kaikki c-tukialueet ovat olleet keskiarvon yläpuolella.

Lue lisää

viljaa vanhasta muistista..

etelänpoika kirjoitti:

Täytyy myöskin etelän viljelijänä ottaa osaa tähän tuki keskusteluun.
Tasan tarkkaan B ja C1 alueen pinta-alatuet ovat miltei täysin samat, ero on ainoastaan jättimäisissä c-alueen eläintuissa. Lehmä tukikin on etelässä vain 123€/lehmä, niin se ei riitä lähellekkään paikkaamaan tuki eroa edes b ja c1-alueitten välillä. Tietysti etelä-rannikko on eri asia, mutta etelässä muuten on pääsääntöisesti savimaita ja jos ei savimaille tule oikeaan aikaan vettä, niin sadosta ei voi puhuakkaan ja näin siinä yleensä käy.
Myöskin siinä tuo edellinen kaveri puhui asiaa, että siellä pohjoisempana on ne hyvät hikevät pellot. On lähinnä kukkamultaa, nevaa ja hiesua.

Myöskin jos lukisit ajatuksella näitä ja muitakin tuki keskusteluja, niin lähes kaikissa kirjoitetaan lähinnä juurikin b- ja c1-alueitten välisistä tuki eroista. Missään lukemassani kirjoituksessa ei väitetä, että A-alueella ja C4-alueella on samanlaiset olosuhteet. Kaikkien pohjoisen kiihkomielien tulisi ymmärtää myös se, että b- ja c1-alueitten välillä ei ole olosuhteissa mitään eroa b-alueen hyväksi. Vaikka meillä täällä Orivedellä on kohtalaiset sadot hyvinä vuosina, niin silti kolleegat ruovedella saavat vähintään samanlaisia satoja. Mites se on mahdollista, kun ruovesi kuitenkin kuuluu c-alueeseen.

Lue lisää

ei B- ja C1-alueen peltotuet ole samoja. B-alueella voi olla ympissä 4 lisätoimenpidettä, kun C1-alueella enintään 2. Kun lisätoimenpidevalikoima on B-alueella huomattavasti parempi, niin pääsen helposti n 50 e/ha parempaan lopputulokseen. Tämä ihan sen takia, kun B-alueella joskus maksettiin kasvinviljelyn kansallista tukea.

Tasan tarkkaan kirjoitti:

ei B- ja C1-alueen peltotuet ole samoja. B-alueella voi olla ympissä 4 lisätoimenpidettä, kun C1-alueella enintään 2. Kun lisätoimenpidevalikoima on B-alueella huomattavasti parempi, niin pääsen helposti n 50 e/ha parempaan lopputulokseen. Tämä ihan sen takia, kun B-alueella joskus maksettiin kasvinviljelyn kansallista tukea.

Lue lisää

Eläintukia siellä maksetaankin vähintään 200€ per ey enemmän.

efefr kirjoitti:

Eläintukia siellä maksetaankin vähintään 200€ per ey enemmän.

tuolla yllä väitettiin peltotukia samoiksi. Kasvinviljelijä ei paljoa eläintuista hyödy. Eikä taida enää 200 euroa ero olla, ku saatte artiklan 68 eläinpalkkioita...

Valehtelet, kirjoitti:

menopuoli on luonnollisesti suurempi C alueella ja laskennallisesti maidontuotanto on KANNATTAVAMPAA etelässä viimeisen tukinoston ansiosta.

Miksei te sielä etelässä sitten laajenna ja kehitä toimintaa kun muualla
suomessa meininki ja rohkeus/yrittäminen on aivan toista luokkaa.

mv.,. kirjoitti:

Miksei te sielä etelässä sitten laajenna ja kehitä toimintaa kun muualla
suomessa meininki ja rohkeus/yrittäminen on aivan toista luokkaa.

Jos investointilaskelmat osoittavat että investoinnista ei jää itselle palkkaa niin kannattaako sitä investoida? Etelän tilanne on sellainen että vaikkapa maitopuolella minimikoko alkaa olla kahden robotin yksikkö josta alkaa itselle jäädä palkkaa. Ja kun tuollaisessa yksikössä c-alueeseen verrattuna jää tulopuolella tukia puuttumaan noin 50.000 euroa kulujen ollessa suurinpiirtein samat niin tarvitaan aika paljon enemmän rohkeutta että uskaltaa investoida.

Jos ajatellaan vaikkapa tuota kahden robotin yksikköä niin liikevaihto ilman tukia noin 400.000 euroa. Aika velho pitää olla että kulupuolta pystyy karsimaan 50.000 euroa eli lähes 15% täytyy saada kuluista (rehut, sähköt jne jne) lekattua pois että pääsee samaan tulokseen kuin c-alueella. Riskit ovat moninkertaiset ja investointi iso.

Laskutaitoisia? kirjoitti:

Jos investointilaskelmat osoittavat että investoinnista ei jää itselle palkkaa niin kannattaako sitä investoida? Etelän tilanne on sellainen että vaikkapa maitopuolella minimikoko alkaa olla kahden robotin yksikkö josta alkaa itselle jäädä palkkaa. Ja kun tuollaisessa yksikössä c-alueeseen verrattuna jää tulopuolella tukia puuttumaan noin 50.000 euroa kulujen ollessa suurinpiirtein samat niin tarvitaan aika paljon enemmän rohkeutta että uskaltaa investoida.

Jos ajatellaan vaikkapa tuota kahden robotin yksikköä niin liikevaihto ilman tukia noin 400.000 euroa. Aika velho pitää olla että kulupuolta pystyy karsimaan 50.000 euroa eli lähes 15% täytyy saada kuluista (rehut, sähköt jne jne) lekattua pois että pääsee samaan tulokseen kuin c-alueella. Riskit ovat moninkertaiset ja investointi iso.

Lue lisää

ja nyt etelässä vielä ylimääränen lehmätuki 150-200 euroa per lehmä..

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Onhan noita laskettu kirjoitti:

ja nyt etelässä vielä ylimääränen lehmätuki 150-200 euroa per lehmä..

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Lue lisää

Niin se etelän toteutunut lehmätuki jäi 50€/lehmä, että se ei vaikuta hevonvittuakaan.
Toi taloustohtorin tilasto mihin aina vetoot ja mitä esittelet ei todellakaan ole todellinen tilanne. Tiedät varmasti itsekin, että b-alueen tilalla on 50 lehmää ja 100 ha, kun taas c-alueella vastaavasti on noin 30 lehmää ja 50ha. Että sellainen on jälleen kerran esittelemäsi tarkoitus hakuinen tilasto. Alatko taas hokea sairasta mantraasi?Voisitko joskus esittää jotain todellista väitteittesi tueksi?
Äskettäin luin suomenrehun lehdestä jutun, jossa KUUSAMOLAISEN tilan isäntä kertoi, että heillä päin nurmen satoa saadaan noin 30t/ha. Se on vaan jotenkin huvittavaa, kun täällä b-alueella nurmi sadot on yleensä noin 20t/ha. Eli noin 10t/ha pienemmät kuin pohjoisella c-alueella KUUSAMOSSA. Selitä siis jo vihdoin, mikä se pohjoisen olosuhdehaitta on? Nurmen sadot c-alueella suuremmat ja laadukkaammat ja rehuvilja sadot vähintään samaa tasoa ja laatua kuin etelässä. Mistä siis tulee tämä olosuhdehaitta?

epopo kirjoitti:

Niin se etelän toteutunut lehmätuki jäi 50€/lehmä, että se ei vaikuta hevonvittuakaan.
Toi taloustohtorin tilasto mihin aina vetoot ja mitä esittelet ei todellakaan ole todellinen tilanne. Tiedät varmasti itsekin, että b-alueen tilalla on 50 lehmää ja 100 ha, kun taas c-alueella vastaavasti on noin 30 lehmää ja 50ha. Että sellainen on jälleen kerran esittelemäsi tarkoitus hakuinen tilasto. Alatko taas hokea sairasta mantraasi?Voisitko joskus esittää jotain todellista väitteittesi tueksi?
Äskettäin luin suomenrehun lehdestä jutun, jossa KUUSAMOLAISEN tilan isäntä kertoi, että heillä päin nurmen satoa saadaan noin 30t/ha. Se on vaan jotenkin huvittavaa, kun täällä b-alueella nurmi sadot on yleensä noin 20t/ha. Eli noin 10t/ha pienemmät kuin pohjoisella c-alueella KUUSAMOSSA. Selitä siis jo vihdoin, mikä se pohjoisen olosuhdehaitta on? Nurmen sadot c-alueella suuremmat ja laadukkaammat ja rehuvilja sadot vähintään samaa tasoa ja laatua kuin etelässä. Mistä siis tulee tämä olosuhdehaitta?

Lue lisää

juttuja, voisit pikkuhiljaa lopetella noita.

Luulotautisen hörhön kirjoitti:

juttuja, voisit pikkuhiljaa lopetella noita.

Olet kyllä ihme hiihtäjä. Eiköhän se ole totuus, että puheesi ovat silkkaa paskaa, kun et kerran pysty niistä yhtään asiaa perustelemaan.

Tuo kirjoitus KUUSAMOLAISESTA maitotilasta, jolla satotasot ovat suomen parhaimpia, oli Suomen rehun kotieläin lehdessä 3/2010 sivulla 18-19.

Myös monia tukimuksia ja pohjoisen isäntien haastatteluja on julkaistu sekä maaseudun tulevaisuudessa, sekä käytännön maamies lehdissä. Näissä monissa haastatteluissa pohjoisen isännät retosteleva suurilla ja laadukkailla sekä nurmi, että rehuvilja sadoilla.

Joten voisitko nyt edes kerran pistää perusteluja kaikkien nähtäville. Esim pellon hinta/vuokra, siementen hinnat ja määrät, lannoitteiden hinnat ja määrät, sähkön ja polttoaineiden hinnat, työntekijöiden kustannukset, täysrehujen ja tiivisteiden hinnat, kivennäisten hinnat, urakointi hinnat, maidosta maksettava hinta, maidontuotantotuen määrä, muut tuet ym. maatalouteen vaikuttavat tulot ja menot. Minä sitten vastaavasti pistän esille meiltä täältä b-alueelta vastaavat tulot ja menot. Myöskin pistän jokaisen tulon ja menon kohdalle lähteen/linkin, niin tiedot ovat tarkistettavissa virallisesti.

epopo kirjoitti:

Olet kyllä ihme hiihtäjä. Eiköhän se ole totuus, että puheesi ovat silkkaa paskaa, kun et kerran pysty niistä yhtään asiaa perustelemaan.

Tuo kirjoitus KUUSAMOLAISESTA maitotilasta, jolla satotasot ovat suomen parhaimpia, oli Suomen rehun kotieläin lehdessä 3/2010 sivulla 18-19.

Myös monia tukimuksia ja pohjoisen isäntien haastatteluja on julkaistu sekä maaseudun tulevaisuudessa, sekä käytännön maamies lehdissä. Näissä monissa haastatteluissa pohjoisen isännät retosteleva suurilla ja laadukkailla sekä nurmi, että rehuvilja sadoilla.

Joten voisitko nyt edes kerran pistää perusteluja kaikkien nähtäville. Esim pellon hinta/vuokra, siementen hinnat ja määrät, lannoitteiden hinnat ja määrät, sähkön ja polttoaineiden hinnat, työntekijöiden kustannukset, täysrehujen ja tiivisteiden hinnat, kivennäisten hinnat, urakointi hinnat, maidosta maksettava hinta, maidontuotantotuen määrä, muut tuet ym. maatalouteen vaikuttavat tulot ja menot. Minä sitten vastaavasti pistän esille meiltä täältä b-alueelta vastaavat tulot ja menot. Myöskin pistän jokaisen tulon ja menon kohdalle lähteen/linkin, niin tiedot ovat tarkistettavissa virallisesti.

Lue lisää

http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf

Olkoon menneeksi. kirjoitti:

http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/metsanviljely/lamposummakartta/lamposummakartta_100.pdf

Lue lisää

Otas ton rinnalle www.matilda.fi nurmirehun satotasot te-keskuksittain. Huomaat että jos otetaan keskiarvo viimeiset 10 vuotta niin suurimmat nurmisadot löytyy c-alueelta. Lämpösummista huolimatta. Ja ihan turha natkuttaa jotakin "ammattitaidosta". Jos olet oikea viljelijä (oletko?) niin oikea viljelijä tietää aika hyvin sellaisen kuin minimitekijän laki. Vaikuttaa satotasoihin siten että sadon määrän määrää kulloinenkin minitekijä. Vaikka aurinko porottaisi ja olisi 30 astetta hellettä niin se ei auta jos vesi puuttuu noin esimerkkinä. Päin vastoin, tuossa esimerkissä jos vesi puuttuu mutta on 30 astetta hellettä niin se miinustaa satoa.

Johtuen tuosta minimitekijän laista ja monesta muusta seikasta niin peltokasvien satotasot ovat noin Oulun korkeudelle lähes samat koko maassa. Esimerkiksi viljasadot 10 vuoden keskiarvona taisivat olla suurimmat c-alueen Etelä-Pohjanmaalla. Vuotuista vaihtelua on ja sen lisäksi paikallista vaihtelua. Ja ihan turha taas natkuttaa niistä venhistä tai sokerijuurikkaista. Sokerijuurikas on marginaalinen ja vehnääkin viljellään mm Iisalmessa. Pohjoisessa vain syksyn hallat verottavat sadon laadun ja sen takia vehnään ei kannata viljellä pohjoisessa.

Mutta jos olet ihan oikea maanviljelijä niin osaat ja ymmärrät minimitekijän lain ja tajuat näin ollen että pelkkä lämpösummakartta on merkityksetön. Sen kertovat myös nuo Matildan satotasotilastot.

Satotasot... kirjoitti:

Otas ton rinnalle www.matilda.fi nurmirehun satotasot te-keskuksittain. Huomaat että jos otetaan keskiarvo viimeiset 10 vuotta niin suurimmat nurmisadot löytyy c-alueelta. Lämpösummista huolimatta. Ja ihan turha natkuttaa jotakin "ammattitaidosta". Jos olet oikea viljelijä (oletko?) niin oikea viljelijä tietää aika hyvin sellaisen kuin minimitekijän laki. Vaikuttaa satotasoihin siten että sadon määrän määrää kulloinenkin minitekijä. Vaikka aurinko porottaisi ja olisi 30 astetta hellettä niin se ei auta jos vesi puuttuu noin esimerkkinä. Päin vastoin, tuossa esimerkissä jos vesi puuttuu mutta on 30 astetta hellettä niin se miinustaa satoa.

Johtuen tuosta minimitekijän laista ja monesta muusta seikasta niin peltokasvien satotasot ovat noin Oulun korkeudelle lähes samat koko maassa. Esimerkiksi viljasadot 10 vuoden keskiarvona taisivat olla suurimmat c-alueen Etelä-Pohjanmaalla. Vuotuista vaihtelua on ja sen lisäksi paikallista vaihtelua. Ja ihan turha taas natkuttaa niistä venhistä tai sokerijuurikkaista. Sokerijuurikas on marginaalinen ja vehnääkin viljellään mm Iisalmessa. Pohjoisessa vain syksyn hallat verottavat sadon laadun ja sen takia vehnään ei kannata viljellä pohjoisessa.

Mutta jos olet ihan oikea maanviljelijä niin osaat ja ymmärrät minimitekijän lain ja tajuat näin ollen että pelkkä lämpösummakartta on merkityksetön. Sen kertovat myös nuo Matildan satotasotilastot.

Lue lisää

ja nyt vielä etelän lehmätuki päälle, kyllä etelän viljelijööillä kelpaa, kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin esim. C1-alue.

Onhan noita laskettu kirjoitti:

ja nyt vielä etelän lehmätuki päälle, kyllä etelän viljelijööillä kelpaa, kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin esim. C1-alue.

Lue lisää

Etelän lehmätuki 50€/lehmä. Sillä ei ole mitään merkitystä. Tuossaa tilastossa etelän tilalla on 50 lehmää ja 100ha peltoa, vastaan pohjoisen noin 30 lehmän ja 50ha peltoa. Siltikin c-alueen tila pärjää paremmin.

Jos vertailu olisi todellinen, niin silloin molemmilta tukialueilta täytyisi verrata sekä eläin määrältään, että pinta-alaltaan saman kokoisia tiloja.

Onhan noita laskettu kirjoitti:

ja nyt vielä etelän lehmätuki päälle, kyllä etelän viljelijööillä kelpaa, kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa.
Raja-alueet ovat ongelmallisia. Niillä tuet menee kerrasta poikki, mutta kustannukset eivät eroa luonnollisestikaan noin jyrkästi. Mutta keskimäärin kyllä B-alue on ollut selvästi edullisempaa maidonviljelyaluetta kuin esim. C1-alue.

Lue lisää

"kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa."

Tuossa kannattaa tietty huomata että c1-alueella viljelyala 54 hehtaaria ja b-alueella 62 hehtaaria. Kotieläintuotot c1 111.100 ja b 125.200 eli 14.100 euroa enemmän b-alueella eli noin 35.000 litraa maitoa enemmän eli noin neljä lehmää. Eli samat tuet saadakseen on b-alueella juostava 8 hehtaaria ja 4 lehmää kovempaa.

Jos sen sijaan vertailu tehdään oikein eli samat hehtaarit ja samat lehmät niin tilanne on ihan toinen:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

Laskelmat??? kirjoitti:

"kokonaistuet suurilla lypsykarjatiloilla olivat v. 2009 B-aluella 65800 ja C-alueella 66300 euroa. Eli eroa vain 500 euroa. Mutta sitten tulotasossa oli enemmän eroa B-alue 52600 ja C1-alue vain 40400 euroa."

Tuossa kannattaa tietty huomata että c1-alueella viljelyala 54 hehtaaria ja b-alueella 62 hehtaaria. Kotieläintuotot c1 111.100 ja b 125.200 eli 14.100 euroa enemmän b-alueella eli noin 35.000 litraa maitoa enemmän eli noin neljä lehmää. Eli samat tuet saadakseen on b-alueella juostava 8 hehtaaria ja 4 lehmää kovempaa.

Jos sen sijaan vertailu tehdään oikein eli samat hehtaarit ja samat lehmät niin tilanne on ihan toinen:
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

Lue lisää

laskelmassa oli joku vika, etelässä vielä ylimääränen lehmätuki 150-200 euroa per lehmä..

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Niin. tässäkin kirjoitti:

laskelmassa oli joku vika, etelässä vielä ylimääränen lehmätuki 150-200 euroa per lehmä..

Lähde kirjanpitoitilat MTT:n Taloustohtorista.
Tunnusluku yrittäjätulo, kohdejoukko suuret maitotilat v. 2007.
tukialue B 68 200 euroa
tukialue C1 50 100 euroa
tukialue C2 50 500 euroa
tukialue C2P 30 200 euroa
tukialue C3 54 300 euroa
(Tukialueilta A ja C4 on niin vähän kirjanpitotiloja kohdeotoksessa, että niistä ei anneta keskiarvoa julkisuuteen.)

Lue lisää

Onko sinulla jotain vikaa päässäsi!!!!!!!!!!!!!!!!! Etelän lehmätuen suuruus on 50€/lehmä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Myöskin moneen kertaan on kirjoitettu, että sinun on ihan turha esitellä tuota väärennettyä tilastoa. Kuvitteletko että kun tarpeeksi usein esität tuon virheellisen tilaston, niin se jossain vaiheessa muuttuisi totuudeksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11

Niin kuin tuolla joku aikaisemmin kirjoitti, niin mikäs se koulutuksesi on ja millä lihaksilla yrität punnertaa?

Miten aiot kommentoida noita aiemmin mainuttaja haastatteluja maatalousalan lehdissä, joissa pohjoisen isännät kertovat isommista ja laadukkaammista sadoista kuin etelässä? Itsekin tuossa vanhoja maatilan pirkka, käytännön maamies, KMvet, maito ja me, maatilan pellervo seka maaseudun tulevaisuus lehtiä katsellessani, löysin viidessätoista minuutissa neljätoista juttua, joissa pohjoisen isännät kertoivat kovista sadoistaan. Muutamassa jutussa pohjoisen c-alueen isännät kertoivat, että heidän satonsa ovat parempia kuin etelä-suomessa.
Eli jos selittäisit toden mukaisesti mistä se pohjoinen haitta tulee!? Pistä myöskin euroja esille

oivoivoiho kirjoitti:

Onko sinulla jotain vikaa päässäsi!!!!!!!!!!!!!!!!! Etelän lehmätuen suuruus on 50€/lehmä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Myöskin moneen kertaan on kirjoitettu, että sinun on ihan turha esitellä tuota väärennettyä tilastoa. Kuvitteletko että kun tarpeeksi usein esität tuon virheellisen tilaston, niin se jossain vaiheessa muuttuisi totuudeksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11

Niin kuin tuolla joku aikaisemmin kirjoitti, niin mikäs se koulutuksesi on ja millä lihaksilla yrität punnertaa?

Miten aiot kommentoida noita aiemmin mainuttaja haastatteluja maatalousalan lehdissä, joissa pohjoisen isännät kertovat isommista ja laadukkaammista sadoista kuin etelässä? Itsekin tuossa vanhoja maatilan pirkka, käytännön maamies, KMvet, maito ja me, maatilan pellervo seka maaseudun tulevaisuus lehtiä katsellessani, löysin viidessätoista minuutissa neljätoista juttua, joissa pohjoisen isännät kertoivat kovista sadoistaan. Muutamassa jutussa pohjoisen c-alueen isännät kertoivat, että heidän satonsa ovat parempia kuin etelä-suomessa.
Eli jos selittäisit toden mukaisesti mistä se pohjoinen haitta tulee!? Pistä myöskin euroja esille

Lue lisää

tämäkään kloppipoika missään etelässä ole ollut vaan ehkä Kuusamossa ihailemassa hyvää kasvustoa !!!.


"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

oivoivoiho kirjoitti:

Onko sinulla jotain vikaa päässäsi!!!!!!!!!!!!!!!!! Etelän lehmätuen suuruus on 50€/lehmä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Myöskin moneen kertaan on kirjoitettu, että sinun on ihan turha esitellä tuota väärennettyä tilastoa. Kuvitteletko että kun tarpeeksi usein esität tuon virheellisen tilaston, niin se jossain vaiheessa muuttuisi totuudeksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11

Niin kuin tuolla joku aikaisemmin kirjoitti, niin mikäs se koulutuksesi on ja millä lihaksilla yrität punnertaa?

Miten aiot kommentoida noita aiemmin mainuttaja haastatteluja maatalousalan lehdissä, joissa pohjoisen isännät kertovat isommista ja laadukkaammista sadoista kuin etelässä? Itsekin tuossa vanhoja maatilan pirkka, käytännön maamies, KMvet, maito ja me, maatilan pellervo seka maaseudun tulevaisuus lehtiä katsellessani, löysin viidessätoista minuutissa neljätoista juttua, joissa pohjoisen isännät kertoivat kovista sadoistaan. Muutamassa jutussa pohjoisen c-alueen isännät kertoivat, että heidän satonsa ovat parempia kuin etelä-suomessa.
Eli jos selittäisit toden mukaisesti mistä se pohjoinen haitta tulee!? Pistä myöskin euroja esille

Lue lisää

Noinhan se menee:
"Myöskin moneen kertaan on kirjoitettu, että sinun on ihan turha esitellä tuota väärennettyä tilastoa. Kuvitteletko että kun tarpeeksi usein esität tuon virheellisen tilaston, niin se jossain vaiheessa muuttuisi totuudeksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11"

Ja eduskunnassa sama asia todettiin näin
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
että
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä."

Syytä mennä itseensä kirjoitti:

tämäkään kloppipoika missään etelässä ole ollut vaan ehkä Kuusamossa ihailemassa hyvää kasvustoa !!!.


"Viljelen vaatimattomia tiluksiani nippa nappa pohjoisen puolella siis vielä kohtalaisen etelässä, kun aloittelevana viljelijän planttuna tein nuorikkoni kansa kesäloma reisuja etelään kylvöurakan päätteeksi niin siellä oraat oli jo polveen asti ja kasvoi "mustana" kun samaan omani oli vilunsinisiä tikkuja joista ei tiennyt sanoa tuleeko niistä ikinä mitään, tarvitseeko vielä enempi perustella pohjoisen ja etelän kasvueroista. Keskustelussa väitettiin ettei etelässä makseta MITÄÄN kansallisia tukia, maksetaan ainakin 2013 saakka. Väitettiin myös pohjoisen jättituista, mitähän ne ovat, hehtaaria kohti maksetuilla tuilla ei ainakaan viljanviljelyssä ole hirveitä eroja ole. Etelän viljelijät ovat nauttineet vuosikymmeniä ellei satoja vuosia edullisimmista tuotanto olosuhteista ja nyt kun pohjoiset olosuhteet huomioidaan niin hirveä poru, olisikohan vähän syytä mennä itseensä."

Lue lisää

Onko sinulla jotain vikaa päässäsi!!!!!!!!!!!!!!!!! Etelän lehmätuen suuruus on 50€/lehmä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Myöskin moneen kertaan on kirjoitettu, että sinun on ihan turha esitellä tuota väärennettyä tilastoa. Kuvitteletko että kun tarpeeksi usein esität tuon virheellisen tilaston, niin se jossain vaiheessa muuttuisi totuudeksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11

Niin kuin tuolla joku aikaisemmin kirjoitti, niin mikäs se koulutuksesi on ja millä lihaksilla yrität punnertaa?

Miten aiot kommentoida noita aiemmin mainuttaja haastatteluja maatalousalan lehdissä, joissa pohjoisen isännät kertovat isommista ja laadukkaammista sadoista kuin etelässä? Itsekin tuossa vanhoja maatilan pirkka, käytännön maamies, KMvet, maito ja me, maatilan pellervo seka maaseudun tulevaisuus lehtiä katsellessani, löysin viidessätoista minuutissa neljätoista juttua, joissa pohjoisen isännät kertoivat kovista sadoistaan. Muutamassa jutussa pohjoisen c-alueen isännät kertoivat, että heidän satonsa ovat parempia kuin etelä-suomessa.
Eli jos selittäisit toden mukaisesti mistä se pohjoinen haitta tulee!? Pistä myöskin euroja esille

Tarkoitushakuista kirjoitti:

Noinhan se menee:
"Myöskin moneen kertaan on kirjoitettu, että sinun on ihan turha esitellä tuota väärennettyä tilastoa. Kuvitteletko että kun tarpeeksi usein esität tuon virheellisen tilaston, niin se jossain vaiheessa muuttuisi totuudeksi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!11"

Ja eduskunnassa sama asia todettiin näin
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml
että
"Edellisissä tukineuvotteluissa esitetyt tilamallilaskelmat eivät vastaa olemassa olevaa käytäntöä. Laskelmat olivat tarkoitushakuisia, ja niiden avulla haluttiin hävittää tukierot eri tukialueiden väliltä."

Lue lisää

Mites tuo pellon hinta kun siellä Hollolassa on kuulemma yli 10000 € ja täällä Kuopion kupeessa saa hyvää peltoa 5000 £ pintaan, miten tuo nyt noin kun täällä kertomasi mukaan viljely on kannattavampaa kuin siellä etelässä ???.

Tasan tarkkaan kirjoitti:

ei B- ja C1-alueen peltotuet ole samoja. B-alueella voi olla ympissä 4 lisätoimenpidettä, kun C1-alueella enintään 2. Kun lisätoimenpidevalikoima on B-alueella huomattavasti parempi, niin pääsen helposti n 50 e/ha parempaan lopputulokseen. Tämä ihan sen takia, kun B-alueella joskus maksettiin kasvinviljelyn kansallista tukea.

Lue lisää

Katso hakuoppaasta. lisätoimenpiteet ja määrät nyt samat molemmilla tukialueilla.

mistä ihmeen laajentamisesta puhut kun yli puolet tuottajista on lopettanut tuotannon ja loput juoksee henkensä edestä. Minun tietääkseni maakiintiötä ei vielä ole nostettu litraakaan ja ennen kiintiöiden lopettamista tapahtuvalla nostolla oli tarkoitus sopeuttaa tuottajia mutta sillä ei ole merkitystä kun nykyistäkää maakiintiötä ei saada täyteen. Navetan lainoitukseen ei ole mitään estettä kunhan vakuudet on kunnossa.

Lopettakaa valehtelu kirjoitti:

mistä ihmeen laajentamisesta puhut kun yli puolet tuottajista on lopettanut tuotannon ja loput juoksee henkensä edestä. Minun tietääkseni maakiintiötä ei vielä ole nostettu litraakaan ja ennen kiintiöiden lopettamista tapahtuvalla nostolla oli tarkoitus sopeuttaa tuottajia mutta sillä ei ole merkitystä kun nykyistäkää maakiintiötä ei saada täyteen. Navetan lainoitukseen ei ole mitään estettä kunhan vakuudet on kunnossa.

Lue lisää

Et siis pysty vastaamaan edellisen kirjoittajan asialliseen kysymykseen asiallisesti. Eli ole hyvä ja selitä miksi c-alueella maidontuotanto koko ajan kasvaa, jos se ei kerran ole kannattavaa. Tottakai sielläkin tilat koko ajan vähentyvät, mutta jäljelle jääneet ovat entistä suurempia yksiköitä. Tiedät varmasti myös sen, että c-alueella tuotettu maito määrä lisääntyy koko ajan toisin kuin etelässä. Myöskin voit yle arenassa käydä katsomassa iskolan toimitusjohtajan haastattelun, jossa hän sanoo, että sillä pohjoisella tuella se tili tehdään.

Mitä taas tulee tuohon maidon maakiintiöön suomen kohdalla, niin 170 miljoonan litran lisäys ei ole mielestäsi siis mitään. Eihän se ole laskennallisesti kuin 20000 lypsylehmän verran lisäystä 8500 keskituotolla laskien.

Maidon maakiintiö suomessa 2004 oli 2 294 miljoonaa litraa, kun taas vuonna 2011 se on 2 464 miljoonaa litraa . Voit tarkistaa asian MAVIN sivuilta. Maidon maakiintiöitä on suomen osalta siis lisätty kokonaisuudessaan 170 miljoonaa litraa vuoden 2004 jälkeen. Lisäystä on tapahtunut vuosittain.

Varsinainen asia mistä tässä ketjussa ilmeisesti kuitenkin puhutaan, on muitten kokemukset vastaavasta asiasta.
Itse olemme taustaltamme kaupunkilaisia ja olemme ostaneet tämän tilan aikoinaan vapailta markkinoilta. Alkujaan peltoa oli reilut 21ha, metsää 26ha ja lypsäviä oli 12 päätä. Ja silloinkaan mikään pankki suostunut rahoittamaan navetan laajennusta. Lainaa kyllä tarjottiin kaikkeen muuhun. Pankki ehdotti yhtenä emolehmäpihaton rakentamista, toisena lihakarjapihaton rakentamista ja kolmantena sikalan rakentamista, mutta lypsykarjapihaton rakentamiseen ei lainaa herunut. Se tuntui ihmeelliseltä jo silloin ja tuntuu edelleen, mutta näin se vain on.
No olemme tässä vuosien varrella vähän kerrassaan laajentaneet ilman pankkia ja investointitukia ja tällä hetkellä parressa on 58 lypsävää. Nykyinen parinavetta on tehty kaksi konehallia yhdistämällä. Markka-ajan lopulla rakennetu parsinavetta tuli maksamaan kaikkiaan noin 215000 markkaa. Tänä päivänä tuolla ei saisi edes lypsyasemaa. Kyllähän ne silloinkin isot tilat rakensivat niitä miljoonan puolentoista markan pihattoja, mutta me kun emme saaneet lainaa, niin oli pakko olla luovia.

Sitä piti siis aloittajalle sanoa, että rakenna parsinavetta, jos välttämättä alalle haluat. Onhan se työläämpi, mutta vastaavasti pystyt rakentamaan sen puolet halvemmalla. Ja jos pihapiiristä löytyy vanha navetta joka ei ole mennyt tärviölle, niin siitä suhteellisen halvalla ja helposti saa korjattua tilat vaikka sille 12 lypsävälle. Siitä sitten voi alkaa hiljalleen laajentamaan.

tottaja b-alueelta kirjoitti:

Et siis pysty vastaamaan edellisen kirjoittajan asialliseen kysymykseen asiallisesti. Eli ole hyvä ja selitä miksi c-alueella maidontuotanto koko ajan kasvaa, jos se ei kerran ole kannattavaa. Tottakai sielläkin tilat koko ajan vähentyvät, mutta jäljelle jääneet ovat entistä suurempia yksiköitä. Tiedät varmasti myös sen, että c-alueella tuotettu maito määrä lisääntyy koko ajan toisin kuin etelässä. Myöskin voit yle arenassa käydä katsomassa iskolan toimitusjohtajan haastattelun, jossa hän sanoo, että sillä pohjoisella tuella se tili tehdään.

Mitä taas tulee tuohon maidon maakiintiöön suomen kohdalla, niin 170 miljoonan litran lisäys ei ole mielestäsi siis mitään. Eihän se ole laskennallisesti kuin 20000 lypsylehmän verran lisäystä 8500 keskituotolla laskien.

Maidon maakiintiö suomessa 2004 oli 2 294 miljoonaa litraa, kun taas vuonna 2011 se on 2 464 miljoonaa litraa . Voit tarkistaa asian MAVIN sivuilta. Maidon maakiintiöitä on suomen osalta siis lisätty kokonaisuudessaan 170 miljoonaa litraa vuoden 2004 jälkeen. Lisäystä on tapahtunut vuosittain.

Varsinainen asia mistä tässä ketjussa ilmeisesti kuitenkin puhutaan, on muitten kokemukset vastaavasta asiasta.
Itse olemme taustaltamme kaupunkilaisia ja olemme ostaneet tämän tilan aikoinaan vapailta markkinoilta. Alkujaan peltoa oli reilut 21ha, metsää 26ha ja lypsäviä oli 12 päätä. Ja silloinkaan mikään pankki suostunut rahoittamaan navetan laajennusta. Lainaa kyllä tarjottiin kaikkeen muuhun. Pankki ehdotti yhtenä emolehmäpihaton rakentamista, toisena lihakarjapihaton rakentamista ja kolmantena sikalan rakentamista, mutta lypsykarjapihaton rakentamiseen ei lainaa herunut. Se tuntui ihmeelliseltä jo silloin ja tuntuu edelleen, mutta näin se vain on.
No olemme tässä vuosien varrella vähän kerrassaan laajentaneet ilman pankkia ja investointitukia ja tällä hetkellä parressa on 58 lypsävää. Nykyinen parinavetta on tehty kaksi konehallia yhdistämällä. Markka-ajan lopulla rakennetu parsinavetta tuli maksamaan kaikkiaan noin 215000 markkaa. Tänä päivänä tuolla ei saisi edes lypsyasemaa. Kyllähän ne silloinkin isot tilat rakensivat niitä miljoonan puolentoista markan pihattoja, mutta me kun emme saaneet lainaa, niin oli pakko olla luovia.

Sitä piti siis aloittajalle sanoa, että rakenna parsinavetta, jos välttämättä alalle haluat. Onhan se työläämpi, mutta vastaavasti pystyt rakentamaan sen puolet halvemmalla. Ja jos pihapiiristä löytyy vanha navetta joka ei ole mennyt tärviölle, niin siitä suhteellisen halvalla ja helposti saa korjattua tilat vaikka sille 12 lypsävälle. Siitä sitten voi alkaa hiljalleen laajentamaan.

Lue lisää

C alueella tuottajien määrä on ROMAHTANUT tuotanto LASKENUT koko EU ajan paria viime vuotta lukuunottamatta, tuotanto EI SAA LISÄNTYÄ tukien ansiosta, mitä vielä haluat tietää. Vielä kerran, maakiintiön lisäämisellä ei ole mitään merkitystä kun emme saa kiintiötä täyteen, JOKA JOHTUU HUONOSTA KANNATTAVUUDESTA ja tästä johtuubmm. pankkien nihkeys investointien lainoitukseen. Muistaa sopii että tuotanto sinänsä on täysin vapaata ja jokainen voi rakentaa millaisen tuotantorakennussen haluaa jos saa kiintiöt tuotannolle

Lopeta valehtelu kirjoitti:

C alueella tuottajien määrä on ROMAHTANUT tuotanto LASKENUT koko EU ajan paria viime vuotta lukuunottamatta, tuotanto EI SAA LISÄNTYÄ tukien ansiosta, mitä vielä haluat tietää. Vielä kerran, maakiintiön lisäämisellä ei ole mitään merkitystä kun emme saa kiintiötä täyteen, JOKA JOHTUU HUONOSTA KANNATTAVUUDESTA ja tästä johtuubmm. pankkien nihkeys investointien lainoitukseen. Muistaa sopii että tuotanto sinänsä on täysin vapaata ja jokainen voi rakentaa millaisen tuotantorakennussen haluaa jos saa kiintiöt tuotannolle

Lue lisää

Se on tää "lopeta valehtelu" tai "valehtelet" -tyyppi jolla tuntuu olevan hirveä huoli ja hätä siitä että ei vaan kerrottaisi tosiasioita siitä miten c-alueen tuotanto on kasvanut korkeampien tukien avulla. Siis tuohan

"C alueella tuottajien määrä on ROMAHTANUT tuotanto LASKENUT koko EU ajan paria viime vuotta lukuunottamatta, tuotanto EI SAA LISÄNTYÄ tukien ansiosta, mitä vielä haluat tietää. "

on tuota tuottajien lukumäärän laskua lukuun ottamatta täyttä skeidaa. Ja tuottajien määrän on pitänytkin laskea, keskilehmälukumme raahaa niin paljonm mm Ruotsia ja Tanskaa jäljessä.

Mutta tosiasioita tuotannon kasvusta voi lukea mm noista

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maitovaltuuskunta_leikkaisi_Calueen_tuottajien_tukia/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/

joista selviää että c-alueen tuotanto paukkuu yli sallituista rajoista jo kolmatta vuotta ja kovasti mietitään keinoja joilla tuotannon kasvua saataisiin hilittyä.

Ja kasvu ei ole mikään lyhytaikainen ilmiö, tuolta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
kaaviosta sivulta 12 näkyy miten maidontuotanto kasvoi c2:lla melko tasaisesti 1995=>2007 noin 900 miljoonasta noin 1000 miljoonaan litraan. Ongelma se ei ollut niin kauan kuin c1 tuotanto supistui niin että tuotannolle oli tilaa mutta nyt sitä tilaa ei enää ole ja tuotanto pyrkii yhä kasvamaan.

Lopettakaa valehtelu kirjoitti:

mistä ihmeen laajentamisesta puhut kun yli puolet tuottajista on lopettanut tuotannon ja loput juoksee henkensä edestä. Minun tietääkseni maakiintiötä ei vielä ole nostettu litraakaan ja ennen kiintiöiden lopettamista tapahtuvalla nostolla oli tarkoitus sopeuttaa tuottajia mutta sillä ei ole merkitystä kun nykyistäkää maakiintiötä ei saada täyteen. Navetan lainoitukseen ei ole mitään estettä kunhan vakuudet on kunnossa.

Lue lisää

"Minun tietääkseni maakiintiötä ei vielä ole nostettu litraakaan ja ennen kiintiöiden lopettamista tapahtuvalla nostolla oli tarkoitus sopeuttaa tuottajia"

Maakiintiötä on nostettu viime vuosina, sen takia jäädään maakiintiön alle.

Tuotanto kasvanut kirjoitti:

Se on tää "lopeta valehtelu" tai "valehtelet" -tyyppi jolla tuntuu olevan hirveä huoli ja hätä siitä että ei vaan kerrottaisi tosiasioita siitä miten c-alueen tuotanto on kasvanut korkeampien tukien avulla. Siis tuohan

"C alueella tuottajien määrä on ROMAHTANUT tuotanto LASKENUT koko EU ajan paria viime vuotta lukuunottamatta, tuotanto EI SAA LISÄNTYÄ tukien ansiosta, mitä vielä haluat tietää. "

on tuota tuottajien lukumäärän laskua lukuun ottamatta täyttä skeidaa. Ja tuottajien määrän on pitänytkin laskea, keskilehmälukumme raahaa niin paljonm mm Ruotsia ja Tanskaa jäljessä.

Mutta tosiasioita tuotannon kasvusta voi lukea mm noista

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maitovaltuuskunta_leikkaisi_Calueen_tuottajien_tukia/
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/08/fi_FI/maidontuotanto_kasvuu_rajusti_pohjois_pohjanmaalla/

joista selviää että c-alueen tuotanto paukkuu yli sallituista rajoista jo kolmatta vuotta ja kovasti mietitään keinoja joilla tuotannon kasvua saataisiin hilittyä.

Ja kasvu ei ole mikään lyhytaikainen ilmiö, tuolta
http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2008/5yZm29dRv/trm6_2008_maitoraportti_020708.pdf
kaaviosta sivulta 12 näkyy miten maidontuotanto kasvoi c2:lla melko tasaisesti 1995=>2007 noin 900 miljoonasta noin 1000 miljoonaan litraan. Ongelma se ei ollut niin kauan kuin c1 tuotanto supistui niin että tuotannolle oli tilaa mutta nyt sitä tilaa ei enää ole ja tuotanto pyrkii yhä kasvamaan.

Lue lisää

mikä oikein on ongelmana jos massamme säilyy maidontuotanto, onneksi maassamme vielä riittää yrittelijäitä ihmisiä ja onneksi tuotannon laajentamisen esteenä ollut kiintiöjärjestelmä puretaan ja Suomalaiset tuottajat saa näyttää kykynsä mm. laadussa olemme ylivoimaisia, oikeaa maitoa saa vain Suomesta.

Valehtelu kiihtyy kirjoitti:

mikä oikein on ongelmana jos massamme säilyy maidontuotanto, onneksi maassamme vielä riittää yrittelijäitä ihmisiä ja onneksi tuotannon laajentamisen esteenä ollut kiintiöjärjestelmä puretaan ja Suomalaiset tuottajat saa näyttää kykynsä mm. laadussa olemme ylivoimaisia, oikeaa maitoa saa vain Suomesta.

Lue lisää

Tämä
"onneksi tuotannon laajentamisen esteenä ollut kiintiöjärjestelmä puretaan ja Suomalaiset tuottajat saa näyttää kykynsä"

ei sitten koske c-alueen tuotantokiintiötä... Koska sille alueelle on ylikorkeat tuet perusteltu muille EU-maille tuotannon säilyttämisellä niin kiintiötä ei saa ylittää. Tai saa mutta ilman tukia eli tukea saa vaan kiintiön määrään asti.

Mitäs toi tarkoittaa käytännössä? No sitä että kiintiöiden poistuessa käy niin että ab-alueen hiipuva tuotanto korvautuu tuonnilla. Ja täysin omaa tyhmyyttä, olisi pitänyt satsata siihen että tuotanto parhailla alueilla olisi kilpailukykyistä tuonnin kanssa. Mutta kun ei, rahat on pitänyt ohjata vaalikarjalle.

Päivitä tietosi... kirjoitti:

"Minun tietääkseni maakiintiötä ei vielä ole nostettu litraakaan ja ennen kiintiöiden lopettamista tapahtuvalla nostolla oli tarkoitus sopeuttaa tuottajia"

Maakiintiötä on nostettu viime vuosina, sen takia jäädään maakiintiön alle.

Lue lisää

tuetonta maakiintiön nostoa jolla sopeutetaan tuotantoa tulevaan kiintiöiden poistoon, en pidä sitä nostona, maakiintiö vain saadaan ylittää maksamatta siitä sakkoa EU:lle

Tarkennus... kirjoitti:

Tämä
"onneksi tuotannon laajentamisen esteenä ollut kiintiöjärjestelmä puretaan ja Suomalaiset tuottajat saa näyttää kykynsä"

ei sitten koske c-alueen tuotantokiintiötä... Koska sille alueelle on ylikorkeat tuet perusteltu muille EU-maille tuotannon säilyttämisellä niin kiintiötä ei saa ylittää. Tai saa mutta ilman tukia eli tukea saa vaan kiintiön määrään asti.

Mitäs toi tarkoittaa käytännössä? No sitä että kiintiöiden poistuessa käy niin että ab-alueen hiipuva tuotanto korvautuu tuonnilla. Ja täysin omaa tyhmyyttä, olisi pitänyt satsata siihen että tuotanto parhailla alueilla olisi kilpailukykyistä tuonnin kanssa. Mutta kun ei, rahat on pitänyt ohjata vaalikarjalle.

Lue lisää

maitoa saa tuottaaa mitä sielu sietää kiintiön poiston jälkeen, miten pohjoinen tuki siinä tapauksessa maksetaan on vielä neuvottelujen varassa.

Valehtelet. kirjoitti:

maitoa saa tuottaaa mitä sielu sietää kiintiön poiston jälkeen, miten pohjoinen tuki siinä tapauksessa maksetaan on vielä neuvottelujen varassa.

"maitoa saa tuottaaa mitä sielu sietää kiintiön poiston jälkeen, miten pohjoinen tuki siinä tapauksessa maksetaan on vielä neuvottelujen varassa. "

Ainakaan toistaiseksi ei ole ollut näin. EU-neuvottelijat ovat olleet tiukasti sitä mieltä että pohjoisen tuen maitomäärää ei saa ylittää koska maksettava tuki on säilyttävää tukea. Ja yritykset korottaa tuota pohjoisen tuen litramäärää ovat myös EU-neuvottelijoisen osalta törmänneet samaan asiaan, säilyttävällä tuella ei voi lisätä tuotantoa. Eli jos halutaan ylittää vapaasti niin sitten lähtee tuki.

Säilyttävä tuki kirjoitti:

"maitoa saa tuottaaa mitä sielu sietää kiintiön poiston jälkeen, miten pohjoinen tuki siinä tapauksessa maksetaan on vielä neuvottelujen varassa. "

Ainakaan toistaiseksi ei ole ollut näin. EU-neuvottelijat ovat olleet tiukasti sitä mieltä että pohjoisen tuen maitomäärää ei saa ylittää koska maksettava tuki on säilyttävää tukea. Ja yritykset korottaa tuota pohjoisen tuen litramäärää ovat myös EU-neuvottelijoisen osalta törmänneet samaan asiaan, säilyttävällä tuella ei voi lisätä tuotantoa. Eli jos halutaan ylittää vapaasti niin sitten lähtee tuki.

Lue lisää

pohkoinen tuki on liittymisneuvotteluissa sovittu ei se minnekään lähde, tapa millä se tullaan maksamaan kun kiintiöitä ei ole on auki..

Lähteekö ??? kirjoitti:

pohkoinen tuki on liittymisneuvotteluissa sovittu ei se minnekään lähde, tapa millä se tullaan maksamaan kun kiintiöitä ei ole on auki..

"pohkoinen tuki on liittymisneuvotteluissa sovittu ei se minnekään lähde,"

Pohjoisen tuen MAKSIMI on liittymisneuvotteluissa sovittu. Minimiä ei ole määrätty... Mutta siis tuota tukea voidaan maksaa korkeintaan tietylle litramäärälle. Jos sitten sovitaan että tuki "laimenee" eli maksetaan kaikille litroille mutta alempana per litra tai osa litroista jää ilman tukea.

Mutta. Tähän liittyy toinenkin asia. Nyt on jo ihmetelty ulkomaita myöten (lähinnä Ruotsin ja Tanskan maidpntuottajat) että miten ihmeessä säilyttävän tuen varassa lisätään tuotantoa. Tosiasia on että jos tuotanto kasvaa jatkuvasti c-alueella niin naapurit / EU ottavat asian esille ja tukisummia aletaan justeerata kohdalleen säilyttävän tuen suuntaan eli alemmaksi. EUssa kun ollaan tarkkoja siitä että mikään tuki ei saa vääristää kilpailua ja koska nykyisen tuen varassa tuotanto kasvaa niin se vääristää kilpailua eli estää ruotsalaisten / tanskalaisten tuotteiden pääsyä markkinoille.

Tarkennus kirjoitti:

"pohkoinen tuki on liittymisneuvotteluissa sovittu ei se minnekään lähde,"

Pohjoisen tuen MAKSIMI on liittymisneuvotteluissa sovittu. Minimiä ei ole määrätty... Mutta siis tuota tukea voidaan maksaa korkeintaan tietylle litramäärälle. Jos sitten sovitaan että tuki "laimenee" eli maksetaan kaikille litroille mutta alempana per litra tai osa litroista jää ilman tukea.

Mutta. Tähän liittyy toinenkin asia. Nyt on jo ihmetelty ulkomaita myöten (lähinnä Ruotsin ja Tanskan maidpntuottajat) että miten ihmeessä säilyttävän tuen varassa lisätään tuotantoa. Tosiasia on että jos tuotanto kasvaa jatkuvasti c-alueella niin naapurit / EU ottavat asian esille ja tukisummia aletaan justeerata kohdalleen säilyttävän tuen suuntaan eli alemmaksi. EUssa kun ollaan tarkkoja siitä että mikään tuki ei saa vääristää kilpailua ja koska nykyisen tuen varassa tuotanto kasvaa niin se vääristää kilpailua eli estää ruotsalaisten / tanskalaisten tuotteiden pääsyä markkinoille.

Lue lisää

pohjoinen tuki ei saa lisätä tuotantoa ja jos näin käy Suomen on ryhdyttävä toimenpiteisiin on huomattava että tuotanto SAA LISÄÄNTYÄ mutta se ei saa johtua pohjoisesta tuesta.

pienet yksiköt liian suuri riski rahoittajille, siinä päättäjien haluilla ole mitään tekemistä, numerot puhuu. Aloitus on vedätys, turha sitä on kommentoida.

Tuosta maatalouden kannattavuudesta.............
Keskustan Laaninen alko puhua kaikista asioista vaalien rökäletappion jälkeen oikeilla sanoilla.
Kun hän mietti aikoinaan vaalitappion syytä...yhdeksi syyksi arveli maatalouden alasajon........maataloudessa hänen mukaan ei kannata ,kuin maidontuotanto.

Onkohan muuten sukua maitovaliokunnan Laaniselle ..kun asioista noin hyvin perillä...........;)

ottoerkki kirjoitti:

Tuosta maatalouden kannattavuudesta.............
Keskustan Laaninen alko puhua kaikista asioista vaalien rökäletappion jälkeen oikeilla sanoilla.
Kun hän mietti aikoinaan vaalitappion syytä...yhdeksi syyksi arveli maatalouden alasajon........maataloudessa hänen mukaan ei kannata ,kuin maidontuotanto.

Onkohan muuten sukua maitovaliokunnan Laaniselle ..kun asioista noin hyvin perillä...........;)

Lue lisää

maatalouden alasajon kansa mitään tekemistä, maatalouspolitiikka päätetään Brysselissä ja maidontuotanto on raskaasti tappiollista ellet nyt ole huomannut. Vaalitappiota kannata nyt suurennella. hävisi vain vähän enemmän kuin muut, lähinnä niskaan heitetystä paskasta kirjaimellisesti, paskalakikin oli RKP:n aikaansaannoksia joita Keskusta joutui sitten korjailemaan, puhumattakaan Portugali paketista tai aivan laillisesta vaalirahoituksesta jne.

ottoerkki kirjoitti:

Tuosta maatalouden kannattavuudesta.............
Keskustan Laaninen alko puhua kaikista asioista vaalien rökäletappion jälkeen oikeilla sanoilla.
Kun hän mietti aikoinaan vaalitappion syytä...yhdeksi syyksi arveli maatalouden alasajon........maataloudessa hänen mukaan ei kannata ,kuin maidontuotanto.

Onkohan muuten sukua maitovaliokunnan Laaniselle ..kun asioista noin hyvin perillä...........;)

Lue lisää

.

on vastailla, trolli mikä trolli.

Jos tilasi tosiaan sijaitsee kaava-alueen reunamilla, niin pistä se rahaksi ja siirrä kauemmaksi. Samalla ei tarvitse kysellä pankinjohtajalta eikä keneltäkään muulta lainaa, vaan rakennat omalla rahalla.

palstalla jotkut kirjoittajat potevat suurta alemmuudentunnetta.Em. mielestä on kauheaa kun Suomen maitotilat ovat niin pieniä.Verrataan Ruotsin j a Tanskan suurempiin.Länsinaapurin tuotanto vähenee kun pankit siellä ei toimi samoin kuinTanskassa jossa lisälainoituksilla pankit pitävät tappiollisia tiloja pystyssä toivoen että joskus tilojen talous paranisi.Tanskan maatilojen ja Kreikan valtiontalouden tilanne muistuttaa kovasti toisiaan.ps. tanskan ulkomaankaupasta n.15% on maataloustuotteiden vientiä.

Vielä kun kerrot että mikä on tukialue niin alkaa totuus paljastua? Kun c-alueella investoidaan jatkuvasti?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maitovaltuuskunta_leikkaisi_Calueen_tuottajien_tukia/

Moni tulee kuolemaan kuvainnolllisesti ja muutamat ihan oikeasti marttyyrikuoleman haahuillessaan näissä "ruokaa tarvitaan aina", "huoltovarmuus", " 7 miljardiia ihmistä,kohta kaikki pellot suomessakin käytössä"-hörhöillyisä.

Tällä hetkellä ahneus ja välistä veto ovat ainoat kannustimet nykymenolle jossa maanviljelijää retkutetaan joka suunnasta.Ainoa mihin omasta mielestäni kannattaa panostaa on pellon ostaminen,mikäli omaa vielä jonkinlaista maauskoa.Minkään rapistuvan "tuotanto"rakennuksen tekeminen ei ole perusteltua nykysilmillä katsellen.Nytkin lopettelee moni jolla on 10-14 v
sikala rakennettuna jää vaan tyhjilleen.Mikä järki tuossa on ?Hyvä kun
maksettua ovat saaneet.

Sivusta noita laajentajia katselin käyttäen omat mestat loppuun.En ollut kateellinen vaikka kaverit rinta rottinkilla kehuvat vehkeitään.Nyt ovat kuiten
saapumassa samaan maaliin johon itse tulin 4,5 v sitten,sillä erolla että
eipä palanut rahaa suotta turhaan infraan kun poljin vanhalla.

Siaton 4v kirjoitti:

Moni tulee kuolemaan kuvainnolllisesti ja muutamat ihan oikeasti marttyyrikuoleman haahuillessaan näissä "ruokaa tarvitaan aina", "huoltovarmuus", " 7 miljardiia ihmistä,kohta kaikki pellot suomessakin käytössä"-hörhöillyisä.

Tällä hetkellä ahneus ja välistä veto ovat ainoat kannustimet nykymenolle jossa maanviljelijää retkutetaan joka suunnasta.Ainoa mihin omasta mielestäni kannattaa panostaa on pellon ostaminen,mikäli omaa vielä jonkinlaista maauskoa.Minkään rapistuvan "tuotanto"rakennuksen tekeminen ei ole perusteltua nykysilmillä katsellen.Nytkin lopettelee moni jolla on 10-14 v
sikala rakennettuna jää vaan tyhjilleen.Mikä järki tuossa on ?Hyvä kun
maksettua ovat saaneet.

Sivusta noita laajentajia katselin käyttäen omat mestat loppuun.En ollut kateellinen vaikka kaverit rinta rottinkilla kehuvat vehkeitään.Nyt ovat kuiten
saapumassa samaan maaliin johon itse tulin 4,5 v sitten,sillä erolla että
eipä palanut rahaa suotta turhaan infraan kun poljin vanhalla.

Lue lisää

Juuri noin, juuri noin . Näitähän koivu ja tähti tyyppejä riittää
edelleen. Heille on laitettu jo valmiiksi suuhun vuorosanatkin ,
ne jotka koko elintarvikeketju kauppaan asti haluaa kuulla
"ruokaa tarvitaan aina". Tietenkin rahoitus on ja pysyy
nihkeänä,kun rahoittaja tiettää paljon paremmin eu-ajan
tuottajahintakehityksen kuin pää pillvissä höyryävä
investoija. Koko eu-ajan jokainen joka on viljelijän
tuottamaan tuotteeseen tarttunut,jalostanut,varstoinut,kuljettanut,
myynyt jne,jokaisen realiansiotaso on kohonnut joka vuosi
oli lama tai ei . Tuottajahinnat ovat ainoita jotka on museoitu.
Jokainen investointi maatalouteen on sulaa hulluutta.

järki käteen kirjoitti:

Juuri noin, juuri noin . Näitähän koivu ja tähti tyyppejä riittää
edelleen. Heille on laitettu jo valmiiksi suuhun vuorosanatkin ,
ne jotka koko elintarvikeketju kauppaan asti haluaa kuulla
"ruokaa tarvitaan aina". Tietenkin rahoitus on ja pysyy
nihkeänä,kun rahoittaja tiettää paljon paremmin eu-ajan
tuottajahintakehityksen kuin pää pillvissä höyryävä
investoija. Koko eu-ajan jokainen joka on viljelijän
tuottamaan tuotteeseen tarttunut,jalostanut,varstoinut,kuljettanut,
myynyt jne,jokaisen realiansiotaso on kohonnut joka vuosi
oli lama tai ei . Tuottajahinnat ovat ainoita jotka on museoitu.
Jokainen investointi maatalouteen on sulaa hulluutta.

Lue lisää

Ei se ihan noinkaan ole, ratkaisut pitää hakea tilatasolla, miten homma kannattaa, tähän asti meidän maatalouskoulutus on painottunut tuotannon maksimoimiseen, kun jatkossa pitää pyrkiä tuotannon kannattavuuden varmistamiseen.

Itse uskon että investointeja vähentämällä ja velkaisuutta karttamalla pysyy pää pinnan yläpuolella ja itsekin jaksaa paremmin, kun ei vekselit lankea joka kuukausi.

Maidontuotanto, sianliha, viljanviljely ja tipuhallit jää todella suurten yksiköiden etuoikeudeksi, samoin naudanliha sonnipuolella, emolehmät ja lampaat ovat pienempien heiniä, sekä lähiruoka, suoramyynti ja luomutuotanto.

kehitystä tämäkin kirjoitti:

Ei se ihan noinkaan ole, ratkaisut pitää hakea tilatasolla, miten homma kannattaa, tähän asti meidän maatalouskoulutus on painottunut tuotannon maksimoimiseen, kun jatkossa pitää pyrkiä tuotannon kannattavuuden varmistamiseen.

Itse uskon että investointeja vähentämällä ja velkaisuutta karttamalla pysyy pää pinnan yläpuolella ja itsekin jaksaa paremmin, kun ei vekselit lankea joka kuukausi.

Maidontuotanto, sianliha, viljanviljely ja tipuhallit jää todella suurten yksiköiden etuoikeudeksi, samoin naudanliha sonnipuolella, emolehmät ja lampaat ovat pienempien heiniä, sekä lähiruoka, suoramyynti ja luomutuotanto.

Lue lisää

Niinsanottu nännäisviljely jolla saa täytetyksi tukiehdot
yhdistettynä muihin tilan ulkopuolisiin ansioihin ,alkaen
marjojen keruusta antaa takuuvarmasti parhaimman
katteen. Muutamapäivä sitten näin uutisen että
perunasta,laatuluokka A1 viljelijä saa naurettavat
12 senttiä kilo. Se mikä on varmaa on se että
suurten ikäluokkien eläköityessä uusi sukupovi
ei tätä naurettavuutta jatka.

näin tulee käymään,, kirjoitti:

Niinsanottu nännäisviljely jolla saa täytetyksi tukiehdot
yhdistettynä muihin tilan ulkopuolisiin ansioihin ,alkaen
marjojen keruusta antaa takuuvarmasti parhaimman
katteen. Muutamapäivä sitten näin uutisen että
perunasta,laatuluokka A1 viljelijä saa naurettavat
12 senttiä kilo. Se mikä on varmaa on se että
suurten ikäluokkien eläköityessä uusi sukupovi
ei tätä naurettavuutta jatka.

Lue lisää

Taloudellinen tosiasia vaan on, että samoilla euromääräisillä panostuksilla mitä suomalainen tekee pelloilleen, saa esim. tanskalainen ainakin kaksi kertaa paremman tuoton kiloina, joten siinä mielessä toi tehotuotannon ylistäminen on typeryyttä, tehotuotanto ei suomessa vaan ole kannattavaa.

näinkin voi käydä kirjoitti:

Taloudellinen tosiasia vaan on, että samoilla euromääräisillä panostuksilla mitä suomalainen tekee pelloilleen, saa esim. tanskalainen ainakin kaksi kertaa paremman tuoton kiloina, joten siinä mielessä toi tehotuotannon ylistäminen on typeryyttä, tehotuotanto ei suomessa vaan ole kannattavaa.

Lue lisää

Mistä sitten johtuu,että tanskassa liki jokainen tila konmkurssin partaalla jos tuotot
ovat niin hyviä verrattun asuomeen.

näinkin voi käydä kirjoitti:

Taloudellinen tosiasia vaan on, että samoilla euromääräisillä panostuksilla mitä suomalainen tekee pelloilleen, saa esim. tanskalainen ainakin kaksi kertaa paremman tuoton kiloina, joten siinä mielessä toi tehotuotannon ylistäminen on typeryyttä, tehotuotanto ei suomessa vaan ole kannattavaa.

Lue lisää

tekevät kuulemma liki 100 euroa tappiota tehtyä työtunttia kohden ?

Mites euroina kirjoitti:

tekevät kuulemma liki 100 euroa tappiota tehtyä työtunttia kohden ?

Tuo työtunteihin perustuva tappio. Jos tehdään yrityskirjanpidon mukainen tilinpäätös niin yritys saattaa hyvinkin takoa viivan alle voittoa. Se vaan että ns normaali yrittäjä ei laske työtuntejaan eikä aseta työtunnille palkkavaatimusta niin kuin maatalouden kannattavuuskirjanpidossa tehdään. Jos viivan alle jotain yrityksessä jää niin siitä otetaan se palkka mikä pystytään. Näin siis ns normaali yrityksessä.

Laskennallista... kirjoitti:

Tuo työtunteihin perustuva tappio. Jos tehdään yrityskirjanpidon mukainen tilinpäätös niin yritys saattaa hyvinkin takoa viivan alle voittoa. Se vaan että ns normaali yrittäjä ei laske työtuntejaan eikä aseta työtunnille palkkavaatimusta niin kuin maatalouden kannattavuuskirjanpidossa tehdään. Jos viivan alle jotain yrityksessä jää niin siitä otetaan se palkka mikä pystytään. Näin siis ns normaali yrityksessä.

Lue lisää

menetellään maataloudessa ja ei työtunneista johdu jos yritys tekee tappiota. Tanskan maatalous on konkurssissa ja me maksamme noita pippaloita vielä raskaasti kun aika ehtii, olemmehan EUn jäseniä..

Aivan samoin kirjoitti:

menetellään maataloudessa ja ei työtunneista johdu jos yritys tekee tappiota. Tanskan maatalous on konkurssissa ja me maksamme noita pippaloita vielä raskaasti kun aika ehtii, olemmehan EUn jäseniä..

Lue lisää

"Aivan samoin menetellään maataloudessa"

No miksi sitten ei missään julkaista lukuja paljonko maatiloilla jäi viivan alle vaan aina julkaistaan että "yrittäjänvoiton sijasta tuli yrittäjäntappiota näin ja näin paljon" jossa on laskettu laskennalliset sinne päin olevat työtunnit ja niille sitten joku "riittävä" tuntikorvaus sekä oman pääoman tuottovaatimus? Ei normaali yritys sellaista lukua koskaan julkaise, se viivan alle jäävä on se joka julkaistaan. Jos siitä sitten riittää yrittäjälle itselleen palkkaa eli ei niin se on toinen juttu.

Aivan samoin??? kirjoitti:

"Aivan samoin menetellään maataloudessa"

No miksi sitten ei missään julkaista lukuja paljonko maatiloilla jäi viivan alle vaan aina julkaistaan että "yrittäjänvoiton sijasta tuli yrittäjäntappiota näin ja näin paljon" jossa on laskettu laskennalliset sinne päin olevat työtunnit ja niille sitten joku "riittävä" tuntikorvaus sekä oman pääoman tuottovaatimus? Ei normaali yritys sellaista lukua koskaan julkaise, se viivan alle jäävä on se joka julkaistaan. Jos siitä sitten riittää yrittäjälle itselleen palkkaa eli ei niin se on toinen juttu.

Lue lisää

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

Laskennallista... kirjoitti:

Tuo työtunteihin perustuva tappio. Jos tehdään yrityskirjanpidon mukainen tilinpäätös niin yritys saattaa hyvinkin takoa viivan alle voittoa. Se vaan että ns normaali yrittäjä ei laske työtuntejaan eikä aseta työtunnille palkkavaatimusta niin kuin maatalouden kannattavuuskirjanpidossa tehdään. Jos viivan alle jotain yrityksessä jää niin siitä otetaan se palkka mikä pystytään. Näin siis ns normaali yrityksessä.

Lue lisää

Aivan. Siihen työaika/palkkakorjauksen henkilöyhtiön kannattavuuden arvionti just perustuukin. Pankinjohtaja ei anna lisälainaa ja konsultti neuvoo lopettamaan jos kannattavuus ei ole riittävä

tilinpäätösanalyysi kirjoitti:

Aivan. Siihen työaika/palkkakorjauksen henkilöyhtiön kannattavuuden arvionti just perustuukin. Pankinjohtaja ei anna lisälainaa ja konsultti neuvoo lopettamaan jos kannattavuus ei ole riittävä

Lue lisää

rahaa irtoaa jos vakuudet on kunnossa..

Työtuntien minmointiin jokainen vähänkin ajatteleva
viljelijä pyrkii suomessakin. Tilan ulkopuolella tehdyt
työtunnit kannattaa maksimoida. Näin syntyy sitä
kuuluisaa katetta viivanalle. Mistään maatalousinvestoinneista
ei kannata edes puhua. En millään en sitten millään tällä
kokemuksella usko tuottjahintojen nousuun.