Usko...Uskominen...

Mitä se Jumalan vaatima usko oikein on ja miksi sitä vaaditaan? Mitä merkitystä sillä on, jos kaikki maailman ihmiset uskoisi Jeesuksen kuolleen ristillä ja tämän vuoksi päätyisivät taivaaseen. Mitä Jumala oikeasti tekisi sellaisilla ihmisillä, jos usko ratkaisee, eikä teot. Kristitty maailma on todisteena siitä, että uskomalla ei ainakaan ihminen kehity inhimillisempään suuntaan, mutta silti sitä uskoa pidetään tärkeänä. Ymmärtäisin jotenkin sen, että olisi joitakin opetuksia, joita tulisi noudattaa, kun Jumala haluaa kehittää ihmisten moraalia, mutta ei, niin ei....On vain se usko.

Miksi sitä uskoa niin kauheasti toitetaan ja miksi osa kuppiseuroista haluaisi Raamatustakin vain puhua pelastuskertomuksesta ja unohtaa loput Raamatusta mytologisena kirjana. Mikäli ihminen tulee uskoon, niin eihän se poista ihmiselle kykyä tehdä rikoksia. Mikäli ihminen tulee uskoon, niin eihän se poista edes kykyä tehdä "syntiä". Mitä merkitystä sillä uskolla on ihmisten elämään? Minä en ole havainnut mitään ihmeellistä uskovaisten ihmisten "onnellisuudessa", johon tilaan voi päätyä myöskin muiden uskontojen kautta tai jopa harrastusten avulla. Uskolla ei ole suuremmin mitään vaikutusta ihmisten elämään, joten jäljelle jää Jumala....

Mitä Jumala tekee sillä tiedolla, että joku tai vaikka koko ihmiskunta uskoisi hänen tappaneen poikansa, että ihmiset saisivat hänen keksimiensä moraalisten sääntöjen mukaiset "synnit" anteeksi? Miten tuo muka parantaa Jumalan "elämää"? Miksi se pelkkä usko olisi muka niin tärkeää, kun se ei kehitä ihmiskuntaa mitenkään...Jumalan luulisi kaikkitietävyydessään olevan jo valmis paketti, jota ei tarvitse kehittää ,joten jos jotakin pitää kehittä, niin se on ihminen...MUTTA mitä usko sitten kehittää? Sinä uskot Jumalan lahdanneen poikansa ristillä, että ihmiset saisivat syntinsä anteeksi....ja? Tuo nyt estää pedofiiien rietastelut ja pappien valtataistelut luterilaisessa kirkossa?...tai oikeastaan missä tahansa kirkossa tai lahkossa...


Eihän tuossa ole mitään järkeä, jos hoetaan pelkän uskon ratkaisevan, eikä Jeesuksen tai Jumalan opetuksilla olevan mitään merkitystä. Mikäli sinä uskot Jumalan lahdanneen poikansa ja näin lunastaneen taivaspaikan sinulle, mutta et usko tämän pojan opetuksiin, niin mitä siitä jäljelle? Sekö on uskoa, että osaan uskotaan, kun siitä on palkkio tiedossa, mutta jos tämä samainen poika opetti avioerosta jotain, niin sillä saa pyyhkiä persettä, sillä sehän on merkitysetön asia...Poikahan lunasti ne synnit kuolemallaan ja jos siihen uskoo, niin silloin ei tarvitse välittää siitä avioerostakaan...Senhän saa automaattisesti anteeksi....

Joten taas ollaan alkuasetelmassa, että mitä se usko on ja mitä/ketä se pelkkä usko palvelee? Ihmisiä se ei ainakaan kehitä, mutta selittäkää nyt mulle mitä se usko on ja ketä se pelkkä usko palvelee?

16

126

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tämä on laaja ja vaikea kysymys, mutta keskeinen ja tärkeä. Pistät miettimään ja pohtimaan "usko"-sanan merkitystä.

      Uskolla tarkoitetaan nykypäivänä niin montaa eri asiaa, että koko sanan merkitys on hämärtynyt. Yleisesti ottaen "usko"-sanaa käytetään tarkoittamaan, että pitää jotakin totena. Näin on esim. lauseessa "Uskon, mitä uutisissa kerrottiin."

      Luulen, että Jeesus käytti usko sanaa eri merkityksessä. Hän sanoi: "Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun" (Joh. 14:1). Tälla tavalla käytettynä usko sana merkitsee enemmän luottamusta. Luottamusta vaaditaan myös jos tekee sen, mitä Jeesus sanoi monille: "Seuraa minua!" Seuraaminen on jo hyvin toiminnallista uskoa.

      Tilanne muuttui Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen. Jeesuksen rooliin maailman pelastajana ja hänen heräämiseensä kuolleista liittyy vahvasti uskon totena pitämisen näkökulma. Kuitenkin, kun ihminen kuulee sellaisesta mahdottomuudesta kuin että Jeesus olisi herännyt kuolleista kolmen päivän jälkeen, hän ei voi olla järjellään epäilemättä tuota asiaa. Ihmisen järki on kuitenkin hyvä asia ja aivan varmasti Jumala on tarkoittanut, että ihmiset käyttävät järkeään kaikin mahdollisin tavoin. Suhteessa ylösnousemukseen ja pelastukseen ihminen siis useimmiten uskoo ja epäilee yhtaikaa.

      Ehkä sellainen usko, johon kuuluu epäilyä on lähempänä toivoa. Joku voi sanoa tai ajatella, että todellakin toivoo Jeesuksen nousseen kuolleista, koska se ratkaisisi niin monta eri asiaa tässä maailmassa.

      Useimmiten ihmisen usko on toivon ja epäilyksen välistä heiluriliikettä.

      Mave, vastaako tämä yhtään siihen mitä olet kysynyt?

      Terhi P.
      pastori

      • Yllättävän paljon vastasi, kun ottaa asian vaikeuden huomioon. Kyllä sitä näköjään sopii muidenkin naisten päähän älykkyyttä, kuin pelkästään Sonjan. Tuossa on vain sitä pientä ongelmaa, kun tarkastellaan asiaa lähemmin..

        "Hän sanoi: "Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun" (Joh. 14:1). Tälla tavalla käytettynä usko sana merkitsee enemmän luottamusta. Luottamusta vaaditaan myös jos tekee sen, mitä Jeesus sanoi monille: "Seuraa minua!" Seuraaminen on jo hyvin toiminnallista uskoa."

        Tuo vaatisi mielestäni sitä, että pitäisi uskoa myöskin Jeesuksen opetuksiin..Avioliitot ym. vaikeat asiat. Nämä on kuitenkin kirkko hyljännyt, joten miten kirkon opetus seuraa Jeesuksen opetuksia?

        Esimerkkinä otetaan vanha kiista, homostelu. Jumala sanoo, että se on kiellettyä, joten miten silloin seurataan Jumalan ohjeita, jos hyljätään Jumalan määritelmä oikealle? Uskotaanko/luotetaanko silloin Jumalan tietävän paremmin kuin ihmisten? Mielestäni ei, kun arkkipiispasta lähtien ja osa papeistakin sanoo, että Jumala ei ole ottanut huomioon, että homous on synnynnäistä. Eikö Jumala ole muka kaikkitietävä, joka tietää homoudenkin olevan synnynnäistä ja siltikin tuomitsee asian? Kuitenkaan moni ei usko Jumalan olevan oikeassa tässä asiassa, joten jälleen palataan siihen uskoon/luottamukseen. Miten se usko määritellään, jos osissa asioissa uskotaan Jumalan tienneen miten asiat menee ja osa hyväksytään, kun ihmisen uskoa väittämät tukee? Lähimmäisen rakkaus....hieno fraasi, mutta miten sille voidaan mitään rakentaa, jos laki perustui sille, mutta sekin piti hylätä, kun ihmisten mielestä sitä oli mahdoton noudattaa....Juutalaiset on toista mieltä, mutta kristtittyjen mielestä kuitenkin.


        Usko on vaikea asia, mutta mitä se oikeasti on, jos kerran kristitytkään ei luota Jumalaansa niin paljon, etteivätkö he olisi valmiita miettimään sitä, että kaikkivaltias ei ole ottanut kaikkia asioita huomioon tai olisi antanut tahtonsa kulttuuriin sidoten...Miksi Jumala antaisi kulttuuriin sidottuja ohjeita, jos hänen tarkoituksensa olisi opettaa ihmisiä elämään Jumalan haluamalla tavalla?


        Aihe on vaikea, mutta erittäin tärkeä, sillä kristityt sanovat vain uskon pelastavan, mutta siltikään uskolle ei ole olemassa mitään määritystä tai selitystä sille, että miksi Jumala niin epätoivoisesti tarvitsee sitä, että sen vuoksi pitäisi suurinta osaa ihmiskunnasta kiduttaa ikuisesti helvetissä.


        "Useimmiten ihmisen usko on toivon ja epäilyksen välistä heiluriliikettä. "

        Minä määrittelen asian toisin, mutta tämä on vain mielipide, joka voi olla täysi aivopieru...Usko ei ole uskomista, vaan toivetta jostain paremmasta asiasta.


      • mave kirjoitti:

        Yllättävän paljon vastasi, kun ottaa asian vaikeuden huomioon. Kyllä sitä näköjään sopii muidenkin naisten päähän älykkyyttä, kuin pelkästään Sonjan. Tuossa on vain sitä pientä ongelmaa, kun tarkastellaan asiaa lähemmin..

        "Hän sanoi: "Uskokaa Jumalaan ja uskokaa minuun" (Joh. 14:1). Tälla tavalla käytettynä usko sana merkitsee enemmän luottamusta. Luottamusta vaaditaan myös jos tekee sen, mitä Jeesus sanoi monille: "Seuraa minua!" Seuraaminen on jo hyvin toiminnallista uskoa."

        Tuo vaatisi mielestäni sitä, että pitäisi uskoa myöskin Jeesuksen opetuksiin..Avioliitot ym. vaikeat asiat. Nämä on kuitenkin kirkko hyljännyt, joten miten kirkon opetus seuraa Jeesuksen opetuksia?

        Esimerkkinä otetaan vanha kiista, homostelu. Jumala sanoo, että se on kiellettyä, joten miten silloin seurataan Jumalan ohjeita, jos hyljätään Jumalan määritelmä oikealle? Uskotaanko/luotetaanko silloin Jumalan tietävän paremmin kuin ihmisten? Mielestäni ei, kun arkkipiispasta lähtien ja osa papeistakin sanoo, että Jumala ei ole ottanut huomioon, että homous on synnynnäistä. Eikö Jumala ole muka kaikkitietävä, joka tietää homoudenkin olevan synnynnäistä ja siltikin tuomitsee asian? Kuitenkaan moni ei usko Jumalan olevan oikeassa tässä asiassa, joten jälleen palataan siihen uskoon/luottamukseen. Miten se usko määritellään, jos osissa asioissa uskotaan Jumalan tienneen miten asiat menee ja osa hyväksytään, kun ihmisen uskoa väittämät tukee? Lähimmäisen rakkaus....hieno fraasi, mutta miten sille voidaan mitään rakentaa, jos laki perustui sille, mutta sekin piti hylätä, kun ihmisten mielestä sitä oli mahdoton noudattaa....Juutalaiset on toista mieltä, mutta kristtittyjen mielestä kuitenkin.


        Usko on vaikea asia, mutta mitä se oikeasti on, jos kerran kristitytkään ei luota Jumalaansa niin paljon, etteivätkö he olisi valmiita miettimään sitä, että kaikkivaltias ei ole ottanut kaikkia asioita huomioon tai olisi antanut tahtonsa kulttuuriin sidoten...Miksi Jumala antaisi kulttuuriin sidottuja ohjeita, jos hänen tarkoituksensa olisi opettaa ihmisiä elämään Jumalan haluamalla tavalla?


        Aihe on vaikea, mutta erittäin tärkeä, sillä kristityt sanovat vain uskon pelastavan, mutta siltikään uskolle ei ole olemassa mitään määritystä tai selitystä sille, että miksi Jumala niin epätoivoisesti tarvitsee sitä, että sen vuoksi pitäisi suurinta osaa ihmiskunnasta kiduttaa ikuisesti helvetissä.


        "Useimmiten ihmisen usko on toivon ja epäilyksen välistä heiluriliikettä. "

        Minä määrittelen asian toisin, mutta tämä on vain mielipide, joka voi olla täysi aivopieru...Usko ei ole uskomista, vaan toivetta jostain paremmasta asiasta.

        Uskosta
        Kiitos, Mave, hienosta kysymyksestä. Näköjään se on sinulle elämän kysymys, jonka kanssa kamppailet.

        Kaipaat kehitystä, sitoutumista lakiin ja moraaliin. Kamppailet Kristuksen ristinkuoleman kanssa. Samoin se "ristin hullutus" meinasi viedä minut aikoinaan suorastaan pimeyteen, ellei olisi saanut usko siihen, ettei minun tarvitse enkä voikaan ymmärtää.

        Kysymys uskosta ja sen merkityksestä on olennainen. Ihminen ei voi ottaa uskoa. Ei voi päättää: Nytpä uskon. Ei voi käskeä uskomaan. Voi vain tarjota ja houkutella, niin kuin äiti, joka houkuttelee lastaan syömään.

        Tahtoisin mennä kanssasi avaran tähtitaivaan alle. Laske nuo tähdet. Tuossa pimeydessä Jumala kutsui Aabrahamia ja lupasi hänelle, että jälkeläistesi määrä on yhtä suuri kuin nuo tähdet (1. Moos. 15). Uskossa jokainen on osa tuosta lupauksesta, ja kasteessa yhä uudet sukupolvet tulevat osallisiksi tuosta uskosta. Aabraham, oli valmiina sekä luottamaan että vastaanottamaan luvatun asian. Siinä kohtaavat Jumalan antaman liiton perusta, ja ihmisen sydän, joka luottaa siihen.

        Usko ei ole siis omaa suoritusta, vaan ennen kaikkea Jumalan luotettavuus, Jumalan sitoutuminen ihmiseen. Uskon perusta on ensimmäisen käskyn ensimmäinen lause: Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Jumala sitoutuu ihmiseen. Sen jälkeen vasta tulee mahdolliseksi usko, joka luottaa siihen, että tämä Herra sitoutuu ihmiseen, minuun.

        Usko luo henkilökohtaisen suhteen, joka perustuu luottamukseen. Siihen kuuluu sopijaosapuolten luottamus toisiinsa ja sitoumuksiinsa. Siihen kuuluu hyväksyntä. Luottamus luo varmuuden. Tämä tarjoaa turvallisuutta elämän epävarmuustekijöissä.

        Usko Sanaan ei ole irrotettavissa suhteesta Sanan antajaan. Profeetta Jesaja (7:9) sanoo: Ellette usko, te ette kestä. Usko antaa ihmiselle osallisuuden siitä ikuisuudesta ja kestävyydestä, joka on Luojan ikiaikaisessa olemuksessa. Uskollisuus ja usko ovat suomen kielessä johdannaisia samasta lähtökohdasta. Usko pitää kiinni Jumalan Sanasta ja lupauksesta, vaikka elämän todellisuus näyttäisi aivan toisenlaista. Siksi jo VT:ssa todetaan Hab. 2:3-4: " Näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki, se hetki tulee vääjäämättä. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti ja ajallaan. Kirjoita siis: Tuo kansa on perin juurin röyhkeä ja väärämielinen. Mutta vanhurskas saa elää, kun hän pysyy uskollisena." (Viimeinen lause Septuagintassa eli VT:n kreikan käännöksessä: "Mutta vanhurskas elää minun uskollisuudestani.") Tämän kohdan Apostoli Paavali siteeraa Roomalaiskirjeessä (1:17 vrt. 3:21-31), ja se tuli Lutherille taivaan avaimeksi.
        UT:ssa usko on usein kristillisen sanoman vastaanottamista, kääntymistä pois kuolleista lain teoista ja palaamista Jumalan lupaukseen Kristuksessa (Room 1:8, 1. Tess. 1:8; Hepr. 6:1). Itse Jeesus viittaa usein uskoon sairaan parantumisen edellytyksenä (esim. Mark. 2:5, 5:34-36, 10:52). Hän viittaa sillä luottamukseen Jeesuksen tehtävään ja hänen voimaansa pelastaa hädästä ("Vapahtaja"). Se vahvistaa jo olemassa olevaa uskoa ja syventää sitä. Usko auttaa ihmistä luottamaan sellaiseen päämäärään, joka ylittää sen hetken ruumiillisen hyvinvoinnin ja asettaa sen laajempiin Jumalan viitekehyksiin. Ihmisen luottava usko valmistaa Jumalan tien: Hän täyttää lupauksensa Jeesuksen parantavassa toimessa. Toisaalta uskon vastustus ja kieltäminen esim. Nasaretissa (Mark. 6:5-6) rajoittaa tämän toiminnan. Saamme pudistaa päätä, muitta totta se on.

        Usko on rajaton. Sen vaikutus on rajaton, koska Jumala on rajaton (Mark. 11:23, Luuk. 17:6). Usko tekee siis osalliseksi Jumalan olemuksesta. Uskon väline on Sanan mahti, voimallinen Sana, voimasana, jossa on alkuperäinen luomisvoima: Jumala sanoi, ja se tapahtui (esim. 1.Moos.1). Siksi Jeesus kehottaa: Uskokaa Jumalaan (Mark. 11:22) Tässä kohdassa kreikan alkukielen lähtökohtana on sanan ekhein käskymuoto: omistakaa uskoa, olkoon teillä usko, ja Jumala on alkutekstissä tässä genetiivissä, joka soittaa sekä uskon lähtökohtaa eli Jumalaa että sen kohdetta eli Jumalaan. Usko on siis aina yhtä aikaa Jumalan omistama, antama, hänen säätämä, usko pitää sisällään Jumalan, on hänen ylläpitämänsä, tarttuu Jumalaan, ja on hänen lahjansa. Jeesuksen käsky tähtää siis siihen, että ihminen tulee avoimeksi Jumalan antamille mahdollisuuksille. Tässä ihminen tulee pieneksi ja Jumala suureksi (Luuk. 1:46-55, Joh. 3:30). Siihen kuuluu siis myös ihmisen kuuliaisuus, myöntyminen, alistuminen. Jeesuksen usko on hyvin todellisuustajuinen ja tähtää aina ihmisen elämän todellisuuteen. Vielä viimeiset sanat ristillä sen osoittavat: Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni (Luuk. 23:46). Tämä usko luottaa viimeiseen asti ja pitkälle sen ylikin.

        Jospa minäkin saisin hieman uskoa! Se on aina vain liian pieni. Näin huokailivat jo opetuslapset eli mahtavat apostolit (Luuk. 17:5): Anna meille vahvempi usko! Ehkä meitä on tässä useimpiakin.

        rovasti Taneli-pappi


    • Jämerää tekstiä...Tuollaista se pitäisikin olla, eikä vain itkeä sitä samaa virttä, että teille ei kelpaa mikään.


      "Usko ei ole siis omaa suoritusta, vaan ennen kaikkea Jumalan luotettavuus, Jumalan sitoutuminen ihmiseen. Uskon perusta on ensimmäisen käskyn ensimmäinen lause: Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Jumala sitoutuu ihmiseen. Sen jälkeen vasta tulee mahdolliseksi usko, joka luottaa siihen, että tämä Herra sitoutuu ihmiseen, minuun.

      Usko luo henkilökohtaisen suhteen, joka perustuu luottamukseen. Siihen kuuluu sopijaosapuolten luottamus toisiinsa ja sitoumuksiinsa. Siihen kuuluu hyväksyntä. Luottamus luo varmuuden. Tämä tarjoaa turvallisuutta elämän epävarmuustekijöissä. "

      • Voihan paska...Suoli24 temppuili taas ja jätti puolet kirjoituksesta bittitaivaaseen...tai sitten se lähti kiirastuleen....

        Vedetään nyt sitten vaparilla...

        Tuossa lainatussa pätkässä puhutaan molemminpuolisesta luottamuksesta, mutta eikö se kumoudu sillä, että jos et usko, niin sinua kärvennetään helvetissä ikuisesti.

        Mihin meidän ylipäätänsä pitää uskoa? Jeesuksen sovitukseen? Mitä Jeesus sovitti, kun Mooseksen laki koski vain juutalaisia, ei muita kansoja. Mooseksen lain alla ei ollut muut kuin juutalaiset, joten suomalaisia eivät silloiset juutalaiset lait koskeneet....Syntihän tietenkin voidaan ajatella koskettavan kaikkia, joten jos Jeesus sovitti ne, niin miten maailma paranisi asiasta, jos kaikki uskottaisiin Jeesuksen sovittaneen synnit? Se ollaan jo nähty, että uskosta huolimatta ihmiset kykenevät tekemään syntiä, mitä tämä lieneekään tai rikoksia. Uskominen Jeesuksen syntien sovitukseen ei toisi parannusta tämän elämän yhteiskuntaan.

        Mehän ei voida edes uskoa Jeesuksen opetuksiin, kun luterilainen kirkko on ne kumonnut ja Jeesus opetti vain lakia. Mikä siis on tuo usko, joka on niin tärkeä, että ilman sitä, Jumala katsoo oikeudenmukaiseksi kiduttaa ihmistä ikuisuuden Helvetissä.....


    • - Mave kysyy: "Tuossa lainatussa pätkässä puhutaan molemminpuolisesta luottamuksesta, mutta eikö se kumoudu sillä, että jos et usko, niin sinua kärvennetään helvetissä ikuisesti."

      - Taneli-pappi vastaa: Jotkut ovat hyvin nopeasti valmiina julistamaan tuomiota. Se on Jumalan asia. Hän sen ratkaisee. Markuksen evankeliumiin myöhemmin lisätty loppuosa tosin sanoo muuta tekstiä hyvin paljon jyrkemmin evankeliumista: "Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen" (Mark. 16:16). Itse Markuksen oma teksti on hyvin paljon lempeämpi, sillä Mark. 9:24 viittaa parannuskertomukseen, jossa mies avoimesti tunnustaa epäuskonsa ja kuitenkin saa avun Jeesukselta. En pappina rupea tuomitsemaan helvettiin, sillä se on Herran tehtävä. Ja tämä Herra sanoi aviorikoksesta tavatulle (Joh.8:11): "En tuomitse minäkään." Herramme virka on hänen omien sanojensa mukaan: "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen" (Joh. 3:17). Hän virkansa mukaan on tullut etsimään ja pelastamaan juuri sitä, mikä on kadonnut (Luuk.19:10).


      - Mave kysyy: Mihin meidän ylipäätänsä pitää uskoa? Jeesuksen sovitukseen? Mitä Jeesus sovitti, kun Mooseksen laki koski vain juutalaisia, ei muita kansoja. Mooseksen lain alla ei ollut muut kuin juutalaiset, joten suomalaisia eivät silloiset juutalaiset lait koskeneet....Syntihän tietenkin voidaan ajatella koskettavan kaikkia, joten jos Jeesus sovitti ne, niin miten maailma paranisi asiasta, jos kaikki uskottaisiin Jeesuksen sovittaneen synnit? Se ollaan jo nähty, että uskosta huolimatta ihmiset kykenevät tekemään syntiä, mitä tämä lieneekään tai rikoksia. Uskominen Jeesuksen syntien sovitukseen ei toisi parannusta tämän elämän yhteiskuntaan.

      - Taneli-pappi vastaa: Kokeile! Puhut tästä yhteiskunnasta. Se ei ole syntynyt arvojen tyhjyydessä. Väittäisin, että Suomen kaltainen yhteiskunta ei voisi syntyä esim. ihmissyöjien joukossa, eli siellä, missä ihminen on ihmiselle susi. Myönnän, että se ei ole paratiisi maan päällä, mutta kuitenkin –vaikkakin monia epäkohtia on – se on paras mahdollinen. Jeesuksen sovitusuhri ei kohdistu vain lainrikkomuksiin, vaan se liittyy ennen kaikkea syntiin langenneeseen ihmiseen, siihen vahaan Aatamiin ja Eevaan, joka meissä kaikissa jyllää eli rules. Se saa pitkän nenän ja tulee täysin uudeksi Kristuksen sovituskuoleman ja uskon kautta (ks. 2. Kor. 5:17).

      - Mave väittää: Mehän ei voida edes uskoa Jeesuksen opetuksiin, kun luterilainen kirkko on ne kumonnut ja Jeesus opetti vain lakia. Mikä siis on tuo usko, joka on niin tärkeä, että ilman sitä, Jumala katsoo oikeudenmukaiseksi kiduttaa ihmistä ikuisuuden Helvetissä.....

      - Taneli-pappi vastaa: Miten niin luterilainen kirkko on muka "kumonnut Jeesuksen opetukset"? Tarkenna! Missä Jeesus on opettanut "vain lakia"? Ota iltalukemistoksi Luukkaan evankeliumi kokonaisuudessaan. Jos voisi merkata punakynällä niitä kohtia, jotka Jeesuksen opetuksessa katsot kuuluvaksi "lakiin" eli vaatimuksen puolelle ja sinikynällä ne, jotka kuuluvat evankeliumiin eli lahjaan puolelle, niin luulen, että huomaat jääväsi saamapuolelle, niin kuin joulunakin. Minä iloitsen savolaisesta kaskusta, jossa kerrotaan piian aikoinaan tokaisseen: Jos Jumala tuomihtee minut helevettiin, hän teköö ihan oekeen. Mutta jos hän piästää taevaaseen, siihhen ei kukkaan voe sanoa mittään!

      rovasti Taneli-pappi

      • """""- Taneli-pappi vastaa: Miten niin luterilainen kirkko on muka "kumonnut Jeesuksen opetukset"? Tarkenna! Missä Jeesus on opettanut "vain lakia"? Ota iltalukemistoksi Luukkaan evankeliumi kokonaisuudessaan. Jos voisi merkata punakynällä niitä kohtia, jotka Jeesuksen opetuksessa katsot kuuluvaksi "lakiin" eli vaatimuksen puolelle ja sinikynällä ne, jotka kuuluvat evankeliumiin eli lahjaan puolelle, niin luulen, että huomaat jääväsi saamapuolelle, niin kuin joulunakin. Minä iloitsen savolaisesta kaskusta, jossa kerrotaan piian aikoinaan tokaisseen: Jos Jumala tuomihtee minut helevettiin, hän teköö ihan oekeen. Mutta jos hän piästää taevaaseen, siihhen ei kukkaan voe sanoa mittään!"""""

        rovasti Taneli-pappi



        Piti varata oikein puhdas sivu tälle vastaukselle....

        Aloittaan vaikka avioliitosta tai erosta.

        Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen. [Aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen."]*

        http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.19.html#o99

        Tarvinneeko kertoa mikä on kirkon kanta eronneisiin ja heidän uudelleen vihkiminen kirkon taholta?

        Jatketaan....

        17 "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. 18 Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. 19 Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi. 20 Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan.


        Mitäs kirkko on tehnyt esim. !0 käskylle? Onko poistettu yksi käsky ja jaettu toinen käsky kahtia, että saatais lukumäärä pidettyä samana?

        http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.5.html#o18

        Jeesus vastasi heille: "Miksi te itse rikotte Jumalan käskyä perinnäissäännöillänne? 4 Jumala on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi' ja 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiään, häntä rangaistakoon kuolemalla'. 5 Mutta te opetatte, että jos joku sanoo isälleen tai äidilleen: 'Sen, mitä sinun piti minulta saada, olen luvannut uhrilahjaksi', 6 hänen ei enää tarvitse kunnioittaa isäänsä tai äitiänsä. Näin te olette perinnäissäännöllänne tehneet tyhjäksi Jumalan sanan. 7 Te tekopyhät! Oikein Jesaja teistä ennusti, kun hän sanoi:

        8 -- Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan,
        mutta sen sydän on kaukana minusta.
        9 Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä."

        http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.15.html#o77

        Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. 35 Sitten yksi heistä, joka oli lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: 36 "Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" 37 Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. 38 Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. 39 Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. 40 Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."

        http://www.evl.fi/raamattu/1992/Matt.22.html#o117


        Kuis paljon pitää antaa esimerkkejä, että myönnät Jeesuksen opettaneen lakia, eikä uudelleen sävellettyä opetusta. Kuis paljon pitää antaa esimerkkejä siitä, että kirkko haistattaa pitkät Raamatun ja Jeesuksen opetuksille?


    • "En pappina rupea tuomitsemaan helvettiin, sillä se on Herran tehtävä. Ja tämä Herra sanoi aviorikoksesta tavatulle (Joh.8:11): "En tuomitse minäkään." Herramme virka on hänen omien sanojensa mukaan: "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen" (Joh. 3:17). Hän virkansa mukaan on tullut etsimään ja pelastamaan juuri sitä, mikä on kadonnut (Luuk.19:10)."

      Edelleen jäin kaipaaman sitä vastausta siihen, että miten Jumala osoittaa luottamusta ihmistä kohtaan, jos on olemassa keppi ja porkkana..Ellet usko, niin olet helvetissä... Tämä on muuten mun suosikkeja luterilaisen..ja mikseipä kaikkien kristillisten lahkojen parissa. "En pappina rupea tuomitsemaan helvettiin, sillä se on Herran tehtävä " Anteeksi maalaisuuteni tässä asiassa, mutta jos kerran Jumalalla on tuomiovalta, niin eikö silloin syyttömäksi julistaminen tai armahtaminen kuuluu tämän tuomiovallan piiriin, eikä ihmisten käsiin?

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Synninpäästö

      """- Taneli-pappi vastaa: Kokeile! Puhut tästä yhteiskunnasta. Se ei ole syntynyt arvojen tyhjyydessä. Väittäisin, että Suomen kaltainen yhteiskunta ei voisi syntyä esim. ihmissyöjien joukossa, eli siellä, missä ihminen on ihmiselle susi....Jne..."""""

      Hyvä Taneli, jos me aletaan oikeasti tarkastelemaan kristinuskon vaikutuksia yhteiskunnan kehitykseen, niin ei se korkeita pisteitä saa. Meidän täytyy vain lukea historiaa ja nähdään Jeesuksen "parantava" vaikutus yhteiskuntaan. Inkvisiittio, noitien polttamiset, vainot....niin paljon kuraa, jota ei luterilaisessa kirkossa tarvitse paljon kaivella, kun itse uskonpuhdistaja tötöili reippaasti alta normaalin kansalaisen..Mielestäni ei kannattaisi kehuskella kristinuskon parantavalla vaikutuksella, jos Lutherkin käski tappamaan uskonveljiään kastekysymyksen vuoksi...

    • mavelle vastausta

      Kyselit, mitä hyötyä uskosta on, parantaako se mitenkään ihmisten elämää.

      Tuolla eräässä ketjussa oli puhetta seuraavan kaltaisesta tilanteesta.
      Kaksi ihmistä on uppoavassa veneessä aavalla merenselällä. Heillä on vain yksi pelastuspuku, ja vain sen avulla voi todennäköisesti pelastua. (Oletetaan, että aallokko on niin kova ja vesi niin kylmää, että ilman tuota pukua pelastuminen näyttää mahdottomalta. Toinen pelastuspuku on ehkä huuhtoutunut mereen.)

      Mitä nuo ihmiset tekevät? Alkavatko he taistella pelastuspuvusta, ja vahvempi onnistuu saamaan sen itselleen? Vai tarjoavatko he sitä toisilleen? Vai neuvottelevatko he kiireesti, kumman olisi tärkeämpää jäädä henkiin (jos hänellä on esim. pieniä lapsia)?

      Jos heillä on kristinusko (tai jokin muu syvä vakaumus), he eivät välttämättä ole vain eläimellisyytensä armoilla, vaan heillä on varaa ajatella itsensä lisäksi myös toista. Jos he ovat vain eläimellisyytensä armoilla, vahvempi riistää muitta mutkitta puvun itselleen, tai jos he ovat yhtä vahvoja, syntyy karmea taistelu.

      Vaikka heillä olisi kristinusko tai muu vastaava vakaumus, eläin heissä saisi silti helposti vallan, mutta se ei ole itsestäänselvyys. On olemassa toinenkin vaihtoehto (tämän vaihtoehdon toteutumisesta on maailmassa paljon esimerkkejä).

      Jos nämä kaksi ihmistä tietävät toisistaan, että toisen sydämenuskosta nousee käsky rakastaa lähimmäistään niinkuin itseään, he luottavat toisiinsa enemmän kuin kaksi muuta, jotka tietävät toisistaan, että tosipaikan tullen toinen on valmis lähettämään toisen surutta kuolemaan pelastaakseen oman henkensä.
      Nuo kaksi ensimmäistä luottavat toisiinsa enemmän siitä huolimatta, että tietävät millainen ihminen on. He tietävät, että vaikka ratkeaisivat eläinten kaltaisiksi, heillä olisi kuitenkin pohjimmaisena halu toimia toisin. Luottamuksen antaa se, että tietää, että toisella on halu.
      Merta uskaltaa lähteä ylittämään sen kanssa, johon luottaa.

      Tuolla sekavalla sepustuksella yritin sanoa, että usko antaa luottamusta ihmisten välille, ja vain luottamuksen varassa rakennetaan parempaa elämää.
      Sinulle uskon olisi pitänyt luoda maailma, jossa ei ole pahaa. Realismia kehiin, sanoisin. Länsimaat ylsivät kristinuskon pohjalta kehittyneen kulttuurinsa ansiosta maailman tasa-arvoisimmiksi ja kehittyneimmiksi maiksi.

      • Sorii, mutta :D

        Minä en nyt oikein ymmärrä sitä, että sinä nostat kristinuskon länsimaisen tasa-arvon kehittäjiksi tai kehitystä edistäneeksi...Usko, missä maa oli litteä ja siitä sitten tapeltiin ja joitakin taittiin tappaakkin...tai kuten eräässä lahkossa eräs uskonpuhdistaja tapatti hänen mielestään kasteesta väärin ajattelevia ihmisiä. Inkvisiitio oli suuri ihmisoikeuksien vaiko tasa-arvon kehittäjä?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkvisitio
        Puritaanit lähtivät amerikkan siirtokuntaan, koska kristinusko ....opasti heitä sinne vaiko kenties muusta syystä?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Puritanismi

        Katolilaisten ja protestanttien väliset sodat, jotka kestivät vuosikymmeniä, niitä kai käytetään esimerkkkinä kristittyjen välisestä keskinäisestä luottamuksesta vaiko syvästä veljesrakkaudesta?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/30-vuotinen_sota
        Historia on tulvillaan tietoa siitä, että kristittyjen teot eivät kestä tarkastelua


      • -95 kloppi

        Luulenpa, että ihan yhtä suuri osuus ihmisistä pyrkisi eloonjäämisensä turvaamaan, riippumatta uskonnosta tai maailmankatsomuksesta. Käyttämälläsi logiikalla LSD-huuruissa oleva ihminen todennäköisemmin antaisi toisen pelastua. Yleensä tuollaisessa tilanteessa ei ehdi juuri pohtia asioita sen enempää luulen.


      • mavelle vastausta
        mave kirjoitti:

        Sorii, mutta :D

        Minä en nyt oikein ymmärrä sitä, että sinä nostat kristinuskon länsimaisen tasa-arvon kehittäjiksi tai kehitystä edistäneeksi...Usko, missä maa oli litteä ja siitä sitten tapeltiin ja joitakin taittiin tappaakkin...tai kuten eräässä lahkossa eräs uskonpuhdistaja tapatti hänen mielestään kasteesta väärin ajattelevia ihmisiä. Inkvisiitio oli suuri ihmisoikeuksien vaiko tasa-arvon kehittäjä?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Inkvisitio
        Puritaanit lähtivät amerikkan siirtokuntaan, koska kristinusko ....opasti heitä sinne vaiko kenties muusta syystä?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Puritanismi

        Katolilaisten ja protestanttien väliset sodat, jotka kestivät vuosikymmeniä, niitä kai käytetään esimerkkkinä kristittyjen välisestä keskinäisestä luottamuksesta vaiko syvästä veljesrakkaudesta?
        http://fi.wikipedia.org/wiki/30-vuotinen_sota
        Historia on tulvillaan tietoa siitä, että kristittyjen teot eivät kestä tarkastelua

        Niinnii, sitähän sanoin, että mielestäsi uskon olisi pitänyt luoda maailma, jossa ei ole pahaa, ja kehotin ottamaan vähän realismia käteen.
        Otat esille vain pahoja asioita, mutta jos olisit totuudellinen, ottaisit esille myös hyvät asiat, ja sitten vertaisit saamaasi tulosta aiempaan ei-kristittyyn maailmaan. Aiempaan siksi, että kristinuskon synnyttämän länsimaisen kulttuurin vaikutus on levinnyt nykyään jo niin globaalisti, että alkuperäiset kulttuurit eivät ole enää puhtaita.


      • mavelle vastaaja
        -95 kloppi kirjoitti:

        Luulenpa, että ihan yhtä suuri osuus ihmisistä pyrkisi eloonjäämisensä turvaamaan, riippumatta uskonnosta tai maailmankatsomuksesta. Käyttämälläsi logiikalla LSD-huuruissa oleva ihminen todennäköisemmin antaisi toisen pelastua. Yleensä tuollaisessa tilanteessa ei ehdi juuri pohtia asioita sen enempää luulen.

        Eikö sinua masenna elää ihmisten keskellä, jotka välittävät vain itsestään? Siis joilla ei ole haluakaan muuhun. Minä en ainakaan välitä elää sellaisten kanssa.


      • mavelle vastausta kirjoitti:

        Niinnii, sitähän sanoin, että mielestäsi uskon olisi pitänyt luoda maailma, jossa ei ole pahaa, ja kehotin ottamaan vähän realismia käteen.
        Otat esille vain pahoja asioita, mutta jos olisit totuudellinen, ottaisit esille myös hyvät asiat, ja sitten vertaisit saamaasi tulosta aiempaan ei-kristittyyn maailmaan. Aiempaan siksi, että kristinuskon synnyttämän länsimaisen kulttuurin vaikutus on levinnyt nykyään jo niin globaalisti, että alkuperäiset kulttuurit eivät ole enää puhtaita.

        Mielestäni uskon pitäisi tehdä kristityistä erillaisia muihin nähden. Tavallaan he onkin erillaisia, sillä osa heistä käyttää uskontoa syynä toteuttaakseen itsekkäitä tekoja. Mitenkään hyvyyttä en näe heidän toimissaan. Otetaan vaikka luterilainen kirkko esimerkiksi hyväntekeväisyydestä. Uskonto, jossa heidän oma Jumalansa kehotti antamaan roponsa köyhille, niin hamstraa rahaa itsellensä. Heidän suorittama hyväntekeväisyyden määrä on kuin hyttysen pieru valtameressä, jos verrataan sitä heidän budjetissaan. He kyllä puhuvat suuresti siitä, kuinka he auttaa, mutta se auttaminen on vain puhetta...puheella ei elä kukaan. Tavallinen ihminen kun eroaa kirkosta ja ottaa kummilapsen jostain vinkuintiasta huolehdittavaakseen, niin tekee paljon enemmän lähimmäisten huolehtimiseksi kuin kirkko tekee ikinä veronmaksajan rahoilla....


        Mietitäänpä sitten sitä kulttuuria. Roomalainen kulttuuri...heiltä on tullut lakeja, parlamentin mallia, kalenteria, yhteiskuntamallia jne.......kreikasta filosofiaa ...kiinasta ruuti, kompanssi, silkki jne...Sumerilainen kulttuuri on sitten legenda...heiltä tuli luomiskertomus, tarina vedenpaisumuksesta, kijoitustaito..... Kyllä ne ei-kristilliset kulttuurit on vaikuttanut maailman kehitykseen eritttäin paljon. Tarkastellaan sitten asiaa vaikka nyky-yhteiskunnassa, niin ei-kristityt juhlii tiedemaailmassa. Juutalaisille ropisee Nobel-palkintoja vähän väliä....Toisaalta juutalaisiin on kristittty maailma vaikuttanut...mutta ei sillä hyvällä tavalla.


      • mavelle vastausta
        mave kirjoitti:

        Mielestäni uskon pitäisi tehdä kristityistä erillaisia muihin nähden. Tavallaan he onkin erillaisia, sillä osa heistä käyttää uskontoa syynä toteuttaakseen itsekkäitä tekoja. Mitenkään hyvyyttä en näe heidän toimissaan. Otetaan vaikka luterilainen kirkko esimerkiksi hyväntekeväisyydestä. Uskonto, jossa heidän oma Jumalansa kehotti antamaan roponsa köyhille, niin hamstraa rahaa itsellensä. Heidän suorittama hyväntekeväisyyden määrä on kuin hyttysen pieru valtameressä, jos verrataan sitä heidän budjetissaan. He kyllä puhuvat suuresti siitä, kuinka he auttaa, mutta se auttaminen on vain puhetta...puheella ei elä kukaan. Tavallinen ihminen kun eroaa kirkosta ja ottaa kummilapsen jostain vinkuintiasta huolehdittavaakseen, niin tekee paljon enemmän lähimmäisten huolehtimiseksi kuin kirkko tekee ikinä veronmaksajan rahoilla....


        Mietitäänpä sitten sitä kulttuuria. Roomalainen kulttuuri...heiltä on tullut lakeja, parlamentin mallia, kalenteria, yhteiskuntamallia jne.......kreikasta filosofiaa ...kiinasta ruuti, kompanssi, silkki jne...Sumerilainen kulttuuri on sitten legenda...heiltä tuli luomiskertomus, tarina vedenpaisumuksesta, kijoitustaito..... Kyllä ne ei-kristilliset kulttuurit on vaikuttanut maailman kehitykseen eritttäin paljon. Tarkastellaan sitten asiaa vaikka nyky-yhteiskunnassa, niin ei-kristityt juhlii tiedemaailmassa. Juutalaisille ropisee Nobel-palkintoja vähän väliä....Toisaalta juutalaisiin on kristittty maailma vaikuttanut...mutta ei sillä hyvällä tavalla.

        Huomasit varmaan, että puhuin tasa-arvosta ja (yhteiskunnallisen) kehityksen tilasta enkä yksittäisistä keksinnöistä tai kulttuurin tuotoksista (vaikka niissäkin länsimaat vievät voiton).

        Kristinuskoon perustuva käsitys ihmisarvosta ja siihen vuorostaan perustuva käsitys tasa-arvosta kehittivät länsimaiset yhteiskunnat muiden yläpuolelle. Sen kehityksen perustana oli luottamus.
        Jos luottamus rapisee, moraali alkaa rapistua. Tämä näkyy nyt Suomessa. Ihmiset eivät enää luota siihen, että toinen välittäisi minusta tosipaikan tullen. Eihän hän välitä, jos hänellä ei todellisuudessa ole Jumalaa, vaan hän on itsensä jumala. Silloin hän ajattelee vain omaa nahkaansa. Pikkusievää "lähimmäisenrakkautta" voi kyllä harjoittaa, kunhan se ei uhkaa perusitsekkyyttä.
        Jotain tällaista.


      • mavelle vastausta kirjoitti:

        Huomasit varmaan, että puhuin tasa-arvosta ja (yhteiskunnallisen) kehityksen tilasta enkä yksittäisistä keksinnöistä tai kulttuurin tuotoksista (vaikka niissäkin länsimaat vievät voiton).

        Kristinuskoon perustuva käsitys ihmisarvosta ja siihen vuorostaan perustuva käsitys tasa-arvosta kehittivät länsimaiset yhteiskunnat muiden yläpuolelle. Sen kehityksen perustana oli luottamus.
        Jos luottamus rapisee, moraali alkaa rapistua. Tämä näkyy nyt Suomessa. Ihmiset eivät enää luota siihen, että toinen välittäisi minusta tosipaikan tullen. Eihän hän välitä, jos hänellä ei todellisuudessa ole Jumalaa, vaan hän on itsensä jumala. Silloin hän ajattelee vain omaa nahkaansa. Pikkusievää "lähimmäisenrakkautta" voi kyllä harjoittaa, kunhan se ei uhkaa perusitsekkyyttä.
        Jotain tällaista.

        Kristinusko ei tuominnut orjuutta tai muutenkaan ole edistänyt tasa-arvoa, kun laittoi miehen selkeästi perheen pääksi. Naispapitkin on kiellettyjä Raamatun mukaan... Luterilainen kirkkokin hyväksyi naispapit vasta, kun muu yhteiskunta sitä vaati.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Pysy kaukana musta

      Ja kaikista mun läheisistä. Oon tosissani.
      Ikävä
      101
      6153
    2. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä. 💡
      Ikävä
      212
      3406
    3. Näin susta unta

      Teit siinä temppuja ja kurkit huomaanko. Niinkuin sun tarttis sitä epäillä. Öitä tuimalle!
      Ikävä
      18
      3335
    4. Toiselle puolikkaalleni

      Sinulla ei taida olla kaikki nyt ihan hyvin? Minua itketti eilen kauheasti, sinunko itkuja itkin? Kyllä kaikki selviää j
      Ikävä
      66
      3298
    5. Niin voimakkaat tunteet

      Että ajattelin hänen olevan se elämän rakkaus. Silmien edessä vikitteli toista ja hyvästelemättä hylkäs niin tyhjyys jäi
      Ikävä
      16
      2515
    6. Nainen, sinä viisas ja ymmärtäväinen

      sekä hyvällä huumorintajulla varustettu. Kun kaikki muut ovat kaikonneet, vain sinä olet jäljellä. Ellet kestä kirjoituk
      Ikävä
      24
      2494
    7. Katu täyttyy askelista...

      Hyvää sunnuntaita ja hyvää jatkoa jos näin...Vettä sataa, mutta hyvä vaan, ainakin kasveille.
      Ikävä
      28
      2353
    8. Onko 172cm lyhyt?

      Pitääkö miehen olla pidempi kuin 172cm?
      Sinkut
      270
      2081
    9. Puhe on halpaa

      Katso mitä hän tekee.Teot kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.Uskokaa punaisia lippuja.Hyvää yötä.
      Ikävä
      44
      1646
    10. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      25
      1417
    Aihe