Kulttuuripolku suntin rantamille...

Kokkola on rakentunut suntin ympärille laivaliikenteen seurauksena. Ilman sunttia ei Kokkolaa olisi ainakaan tässä mittakaavassa. Suntti padottiin joskus 60-70 luvun taitteessa ja veneet ei päässeet enää torille, napanuora Äiti-mereen katkaistiin . Suntti pitää pauttaa entiseen asuunsa ja heti.
Venevajojen alussa halkokarin puolella on taulu ja ehkä pikiruukissakin....

Kaivinkoneelle olis töitä tuolla kaupungin vanhan kasvihuoneen läheisyydessö suntissa, jossa on älytön kivipato.
Halpahallin kohdalta, kun menee sitä pyörätietä pitkin Heinolan suuntaan niiden siltojen alta, niin siellä on sellaisia, kuin lauta aitaa pystyssä suntissa.
Näyttävät aika vanhoilta.

Suntti pitäs ensiks ruopata ja sen jälkeen saada virtausta sunttiin.
Olisko mitään ideaa, että sunttiin asennettaisiin sellaisia propelleja/vesipyöriä, joita vois rannalta pyörittää, jolloin suntissa vesi alkais virtaamaan.
Vois työttömiä laittaa niitä aikansa kuluksi pyörittämään, kuten te keskuksen yleinen lauselma on, että pääasia, että työttömällä on jotain tekemistä, ettei vaan tule aika pitkäksi. Ei ole väliä mitä se tekeminen on, kunhan ei vaan ole mitään mukavaa.

Mää kyllä mietin tota vähä aikaa.....

Kivipadon kun kaivaa pois, niin voi aloittaa argeologiset kaivaukset suntin pohjalla...

Matkailu valtti on kaupungin keskustassa eikä sitä osata ottaa käyttöön.

Puhut täyttä asiaa. Sunti on näyttävä osa Kokkolaa ja sen historiaa, enkä tajua, miten siitä pidetää niin heikosti huolta. Ei ole niin monta kaupunkia Suomessa, joilla olisi Suntin kaltainen matkailuvaltti, joten kyllä Kokkolan pitäisi pitää huolta siitä.

Pariisin läpi virtaa Seine, Lontoon läpi Thames, Turussa Aurajoki, Kokkolassa Sunti. Ehkäpä erikokoisia kaikki, mutta pointtina on se, että jokainen matkailija tietää nämä joet (ja salmen) ja tunnistaa kaupungin niistä. Vaikka pieni salmemme ei olekaan yhtä iso kuin Seine, niin joka tapauksessa se on näkyvä osa Kokkolaa ja moni asukas ja turisti viettää mielellään aikaa sen rannoilla. On tärkeää kulkijoiden ja luonnon ja kaupungin ilmeen vuoksi pitää nämä alueet kauniina.

Seinäjoki rakensi Kirkkojärven.
Olen useaan kertaan esittänyt ja tehnyt myös kuntalaisaloitteen Kokkolan oman tekojärven - Kokkojärven rakantamiseksi Linnusperän alueelle. Sinne mistä Suntti saa tänäänkin alkuvetensä. Esitykseni ovat luettavissa tämän sivuston historiasta.
Sunttihan on syntynyt Perhonjoen suistoon omana haarajokenaan.
Tekojärvi, noin 3-5 hehtaaria riittäisi takaamaan puhtaan ja jatkuvan virtauksen Sunttiin. Tarvittaessa voisi lisävettä ohjata maanalaisella putkistolla Perhonjoesta ja edelleen sulun kautta tekojärvestä Sunttiin.
Ei maksaisi "maltaita", olisi helppo toteuttaa ja saisi varmasti kaikkien kokkolalaisten vilpittömän tuen. Itse olisin heti valmis satsaamaan esimerkiksi 100 euroa alkupääomaan, jolla saisin varmistettua venepaikan Suntin rannalta.
Olen esittänyt myös, että nimi muutettaisiin Kokkojoeksi.
Kokkojärvi ja Kokkojoki - mikä mahtava kokonaisuus.

Jos sunttia aletaan ruoppaamaan meren tasolle, eikä laiteta sulkuja suntinsuulle, niin pitää kaivaa torin kohdalla noin 3,5 metriin, jotta vettä olisi veneilyä ajatellen tarpeeksi. Tämä aiheuttaa sen, että reunakivetys pitää tehdä uusiksi pohjia myöten. Vanha kivetys mulisisi ruopattuun väylään.

Suntti on historialtaan vanha merenlahti, jonka rannoille Kokkola rakentui. Sinne on virrannut pieniä ojapahasia sisämaasta käsin. Mielestäni ainut oikea tapa tehdä suntille jotain on imeä se tyhjäksi vedestä. Kaivaa se riittävän syväksi / leveäksi, pengertää uudestaan ja suunnitella kääntöpaikkoja / venevalkamia, sinne missä tilaa on niitä tehdä. Sulut suntin suulle ja nimeksi ........................, en vielä osaa sanoa. Mietiskellen............... Sanaa joki ei voi käyttää missään nimessä.

Museo on jo laittanut aika monta opastaulua Suntin rannoille. Niitä on ainakin Pakkahuoneenkadun pään kohdalla, Englannin puistossa, Puurokarilla, Punaiseltasillalta 100 m pohjoiseen, Kahakkarannalla ja Halkokarin uimarannalla 2 kpl. Lisäksi saattaa olla yksi Pitkänsillankadun sillan kupeessa. Tosin osa on valitettavasti jonkun töhrimiä. Niistä käy ilmi ihan kivasti Suntin varren ja muutenkin kaupungin historiaa.
Kokkolan vanha kaupunki ja sillä on paljon mielenkiintoista historiaa, jota olisi hyvä enemmänkin jakaa kaupunkilaisille. Siksi minusta noita tauluja voisi olla enemmänkin ja usemmassa paikassa.

Suntin virtauksesta sanon, ettei järvi sinänsä lisää Suntissa virtaavan veden määrää yhtään mihinkään, sillä täsmälleen sama määrä vettähän lopulta tulee Suntiin Silakkapurosta, Linnusperabäckenistä ja Rosundsbäckenistä oli sitten järveä tai ei. Sen sijaan veden laatuun järvellä voisi olla pientä vaikutusta, jos sen pohjaan sedimentoituisi osa siitä kiintoaineksesta, jota nyt kulkeutuu Suntiin saakka.

Täällä on paljon hyviä ja viisaita ehdotuksia Suntin kunnon kohentamiseksi.
Mahtavatko kaupungin päättäjät edes vaivautua lukemaan tätä palstaa.
Sunttihan olisi jo kunnostettu, jos se olisi meidän vallassamme.
Jos Sunttia meinaa ruopata, niin se on ensin tyhjennettävä vedestä.
On aivan turhaa kaivinkoneella yrittää ruopata pohjaa, jos ruopattava kohta on veden vallassa.
Se ei muuta, kuin sekoittuu se pohjan liete sen vedes kanssa.

Kun Ykspihlajassa ruopattiin sitä rantaa useampi vuosi sitten, niin sieltähän pumpattiin ensin vesi pois ja vasta sen jälkeen pohjaa alettiin ruoppaamaan.
On niitä järviäkin puhdistettu samalla tavoin eli ensin pumpattu vesi pois ja sen jälkeen kaivinkoneella ruopattu ja järvenpohja kuljetettu pelloille.
Samalla suuret roskakalamäärät on saatu kitketyksi pois.
Yksi järvi tyhjennettiin syksyllä ja ruoppaus suoritettiin talvella.
Yksi idea olisi valaa sementistä pohja sunttiiin ja latoa vaikka siihen sementin pinnalle sellaisia mollikkakiviä, jotka jäisivät kiinni siihen sementtiin.
Olisi ainakin kova pohja sen jälkeen.

Ettekö ole lukeneet aikaisempia kirjoituksiani Suntin kunnostamiseksi.
Tietysti tekojärven rakentamisen yhteydessä suljetaan veden virtaus Suntissa suluilla ja pohjoisväylän kivipato poistamalla (ynnä muut esteet). Näin Suntti tyhjenisi täysin. Tarvittaessa Suntinsuulle rakennettakoon sulku ja alajuoksun loppuvesi mereen pumppaamalla. Tämän jälkeen ruoppaus ja todennäköiset räjäytystyöt olisivat mahdollisia. Ruoppauksesta syntyvä maa-/kivimassa ajettaisiin tekojärven pengerrykseen ja "rantatien" alustaksi.
Kaupungin ydinkeskustan alueella kivipengerrys tulisi uusia ja täydentää uusilla kivipaasilla ja louhintakivillä. Ei kai kukaan kuvittele, että Suntissa ajeltaisiin moottoriveneillä. Soutuveneet ja kanootit olisivat aivan riittävät ja sallitut "kulkuneuvot".

Järven pintaa säännösteltäisiin pysyvällä sululla. Veden pinta voitaisiin pitää 4-5 metriä merenpinnan yläpuolella. Kai jokainen tietää, ettei vesi virtaa merestä ylöspäin. Minne ne Perhonjoen vedet laskevat tänäänkin? Tietysti alavirtaan kohti merta ja edelleenkin ilman ainuttakaan sulkua tai pohjapatoa.
Ei maa nouse pelkästään rantaviivassa, vaan jopa Perhonjoen latvoilla saakka. Jo luonnostaan maanpinta Linnusperässä lienee 3-4 metriä merenpinnan yläpuolella. Ja onhan alueen pohjavesi siten vähintään saman verran maanpinnan alapuolella. Joten jos järvi ruopataan syvimmiltään vaikkapa kymmeneen metriin, riittäisi järveen luonnonvettä sadoiksi vuosiksi.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että tapahtuihan Pikiruukin Ankkalammenkin kunnostus "yhdessä hujauksessa". Lampi ympäristöineen onkin erittäin kaunis.
Tekojärven ja ruopattavan Suntin nimestä voitaisiin järjestää yleisökilpailu. Itse olen esittänyt Kokkojärveä ja Kokkojokea (tai yhdistettynä Kokkovirta).
Suntti, Sunti tai Sundet ovat halventavia nimiä, joiden tarkoitusta eivät ulkopuoliset edes ymmärrä. Toisaalta kaupunginsalmi ei ole osuva nimi tekojärvelle ja siihen liittyvälle virtaavalle joelle.

Ehdottomasti ehostettua KokkoKanavaa pitkin pitää pienien kalastusveneiden päästä torin kupeeseen harjoittamaan suoramyyntiä veneistä. Jaahas, siinä se nimikin putkahti, KokkoKanava:)

Surullista on todeta, ettei ole kokkolalaisissa sellaista verta enää jäljellä, että saisimme päättäjät kaupungintalolla tosissaan tekemään päätöstä suntin ehostamisesta veneily kuntoon.

Ei ainakaan Karlebyström, karleå, karlebyälv, karlesprut, karlebyforss jne...
Joten lopeta viisastelu.

No pojat-pojat. Entäs TervaUoma?

Miksi tuijottaa aina ja kaikessa menneisyyteen?
Annetaan historian olla - ei millään pahalla.
Tuskin kukaan on enää kiinnostunut mitä tapahtui 1800-luvulla ja miltä Suntti silloin näytti. Ainakaan nykynuoriso ei ole siitä kiinnostunut pätkän vertaa.
Noista asioista on jankutettu iät kaiket. Jo riittää. Aivan sama kuin katselisi ikivanhoja postimerkkejä. Ei mitään hyötyä eikä mitään annettavaa tuleville polville, muutama suttuinen paperinpala. Puhumattakaan vanhan kaupungin lahoista röttelöistä. Miten joku voi uskoa, että jo nyt lahonneet puutalot olisivat ikuisia.
Nyt katse tähän päivään ja etenkin tulevaisuuteen.

Siinä sitä kulttuuripolkua olisi ollut kerrakseen, jos olisi annettu Lindroosin Kallen toteuttaa junayhteys torin ja Merirosvopuiston välille.
Mikä mahtava lapsiperheiden turistimagneetti se olisikaan ollut.
Tietysti matkalla olisi mennen tullen ollut opas, joka
olisi tuonut Kokkolan kulttuuria julki.

Voi juma...
Jättäkää jo ne veturit ymt ruostumaan.
Vai vielä jotain veturipuistoa hah, ketä kiinostaa.
Eikös Riihimäellä ole jokin rautatiemuseo. Se riittäköön.
Toista olisi ollut KOKKOLAN MERIROSVOPUISTO.
Ainutlaatuinen koko maailmassa.

Keskipohjanmaassa oli uutinen, jotta kokkolan kaupunki on palkannut nuoria kesätöihin siistimään sunttia, kun asuntomessut on tulossa, niin
saavat ainakin enimmät roskat pois suntista.
Hatun nosto niille nuorille, jotka tämän työn vastaanottavat.
Onkohan joku päättäjistä lukenut tätä palstaa ja havainnut, että täälläkin keskustellaan suntin epäkohdista ja tehnyt aloitteen asian toteuttamiseksi.
No tuo on hyvä avaus asialle, kun palkkaavat nuoria kesätäihin sunttia siistimään.

Voi hyvä tavaton. Sama kuin piilottaisi roskat maton alle.
Millä ne veijarit saavat Suntin puhtaaksi. Uimalla ja sukeltelemalla, vai.

Ja kesäisin varsinkin ihania haju elämyksiä