Saako omia varusteita pitää?

Se nyt on ollut kautta maailman sivu, että työntekijän ja työnantajan näkemykset kohteissa tarvittavista etenkin voimankäyttövehkeistä ovat olleet erittäin törmäyskurssilla keskenään. Tosin kolikon toinen puoli on myös huomioitava, että tuoreet vartijat nyt yrittävät tunkeakin monesti vyölle kaiken mahdollisen vain siksi että ne ovat siinä ja se on jotenkin komeata. Eli toppuuttelu on ihan suotavaa kieltämättä jossakin kohdin.

Mutta jos nyt kyse on kokeneista kavereista jotka tosiaan osaavat käyttää asiallisesti kamppeita eivätkä niitä käytä koskaan turhaan tai tilanne mene yli ja paikka sellainen on, niin onhan se tietty ihan asiallista että firma ne hommaa.

Mutta tilanteet nyt vaihtuvat aivan hemmetisti jo firmojen sisälläkin jostain ylhäältä tulleiden ohjeistusten myötä ja kun päälliköt (joskus jopa vuoroesimiestasolla) muuttuvat.

Omia kokemuksia samassa firmassa jossa tein pääduunina jokusen vuoden:

-Kaasu sai olla kun oli omaan piikkiin käynyt koulutuksen ja hankintalupa poliisilta. (Luvattiin tosin, että jos joutui käyttämään niin saa firmalta vastaavan uuden. Noh, kerran jouduinkin antamaan suun makeaksi ja odottelen tuota purkkia vieläkin...Lopetinkin jo firmassa pari vuotta sitten kokonaan:). Eli omasta pussista...)

-Ykskaks kaasua ei saanutkaan olla kun ei kuulemma ole tasapuolinen muille (joita firma ei kouluttanut ja mankuivat. Eihän se mikään meriitti ole mutta esimerkkinä että olin tuolloin kemmi ja ollut kohteessa 3 vuotta, sääntö muuttui kun joku juuri intistä tullut osa-aikainen vetosi miksi minulla on ja hän ei saa...Sillä ei ollut väliä että itse olin kaikki maksanut).

-Asiasta kun kommentoin niin "juu kanna vain, mut pidä vaikka sillai ettei nuo uudet näkisi..."

-Käsiraudoista tuli kauhea äläkkä kun selvisi, että kannan saranoita. Tornarin mukaan jonkun erään kohteen henkilökunnan narkkaripojalta olisi joskus takavuosina murtunut ranne kun oli laittanut joku osaamaton saranoilla kiinni ja siksi oli punainen vaate... No, kotosalla oli saranatkin joten en nostanut tästäkään äläkkää.

Tkp:n antoi firma ensin, mutta sitten otti sen pois kun joku uusi linja teki "riskivehkeeksi". No, annoin senkin pois. (Itse käynyt koulutuksen siihenkin). Tosi laillisesti minulle tosin sitten vinkattiin, että tämä koskee vain firman telareita, jos kannat niin hanki oma. (Jokainen vähänkin perehtynyt varmaan tietää hankitaan liittyvät säännöt). Noh, hankin sen ja pidinkin vuoden vyöllä. Kunnes ekan kerran vedin sen auki käskytyksessä ja n. 2 kuukautta tämän jälkeen uusi pp oli lukenut vk-raportin ja taas sain käskyn luopua siitä:) No, luovuin sitten jälleen kerran tuosta suullisesta kanto-oikeudesta. Vein koppiin kuitenkin t-pampun laatikkoon, jos nyt niin pahaksi olisi mennyt että sen olisi napannut mukaan johonkin tilanteeseen. Noh, eräs vem sitten tulkitsi että hei lakihan kieltää t-pampun (?) joten vie se pois. En yksinkertaisesti jaksanut taistella tästäkään, vaihdoin sen suoraan. Siitäkin oli kuulemma käyty keskustelu jossain palaverissa saako sellaista olla, mutta kun se oli omani niin se sai jäädä.

Uudet tulokkaat eivät saaneet koskaan mitään, lainailin omia kamojani sen verran mitä lakisääteisyys kenenkin kohdalla salli. (eli useimmiten ei mitään, kun korttikin taipui kaksikerroin ja palautui takaisin ja/tai ei ollut mitään muuta kuin yleinen osa takana muutenkaan).

Sen verran voin yleistää, että tuo ei ollut todellakaan mikään poikkeus. Noin se menee joka firmassa, eli kauhea veivaus jos edes sallitaan mitään. Ja omiakaan ei saa pitää jos se ei ole imagollisesti kohteeseen sopivaa (joskus toki tottakin!) tai joskus jopa katsotaan maalaisjärjelläkin että jollekulle ei ikinä mitään vk-vehkeitä tai teloo itsensä jo. Ala on aika,,,värikäs.

Vat, tveat ja paljon mukavia muistoja jäi kyllä itsellekin eli sikäli ihan mukava kausi elämässä. Joskin aika köyhä...:)