Vihdoinkin joku uskaltaa

Ei riitä. Tahdon koiran elämääni. Autosta olen valmis luopumaan ja muustakin turhasta, mutta en tulevasta koirasta. Oikeastaan en jaksa kitiseviä kanssaihmisiä, en myöskään sohvaperunoita. Onko kukaan laskenut esim. lestadiolaisperheen hiilijalanjälkeä?

Rotuja on jalostettu liikaa. Siinä olet oikeassa.

Onko kaikille ihmissuhteita?
Ymmärrän vallan mainiosti, jos yksinäinen ihminen haluaa lemmikin.
Vaikkapa vanhalla isälläni oli aikoinaan syy reippailla koiransa kera, silloin jopa moni vastaantuleva pysähtyi vaihtamaan muutaman sanan kanssaan, siis isäni.

Sitä en ymmärrä, saati hyväksy, että eläimistä "jalostetaan" sairaita.
Lyttynenäisiä, vettävuotavasilmäisiä kissoja, lonkkavikaisia koiria.

Miksi on liikalihavuutta, anoreksiaa, kynsien järsimistä, miksi tarvitaan lemmikki ihmisen hellyydenkaipuuseen, kerropa se.
.

No, tokkopa eläimillä ihmissuhteita korvataan, mutta onhan ne muuten kivoja kavereita. Mikäs koiraa parempaa lenkkiseuraa;) No, en minäkään kaikkia "lemmikkejä" ymmärrä. Taaskin oli joku "päästänyt" viljakäärmeensä naapuria kauhistuttamaan. Mutta ehkä käärmettä lemmikkinä pitäväkään ei ymmärrä koiranomistajaa;)

Se on varmasti totta, että koirien jalostus on mennyt liian pitkälle, tuottaen sairaita rotuja. Mikäpä siihenkään syynä muu kuin ihmisen turhamaisuus. Itsellä tuollainen monirotuinen. Niinhän jotkut väittää, että sekarotoiset on terveempiä ja toiset taas sen kiistävät, ainakin rotukoirien kasvattajat.

Muusta sitten voikin olla montaa mieltä. Mikä se lopulta on se ekologinen jalanjälki, minunlaisellani koiranomistajalla, joka täällä maaseudulla lähes erakkona asustelee, puolison ja koiran kanssa, kun sitä verrataan monenkin lemmikittömän matkustushimoisen, uuteen citymaasturiin joka toinen vuosi vaihtavan vastaavaan.

Lemmikkien hyysääminen on mennyt aivan sairaaksi.Mahtavaa, että tästä paisuvasta ongelmasta uskalletaan vihdoin puhua.Lemmikit ovat olleet liian kauan yksi viimeisistä tabuista, joiden aiheuttamista ongelmista ei ole saanut keskustella.Kiitos rohkealle lääkärille, sillä varmasti tiesi sohaisevansa kuumaan aiheeseen.

No en tosiaankaan minäkään ymmärrä kun otetaan lemmikiksi ROTTIA , hyi hiisunki.
Enkä ymmärrä aina noita koirien omistajiakaan. Nytkin tuolla ulkona joku tahallaan ärsyttää koiraansa joka sitten haukkuu vimmatusti tähän aikaan illasta. Kyllä varmaankin ottaa päähän heitä joilla aamuvuoro alkaa kello 06.00

No koirien valmisruokiinhan sekoitetaan teurasjätteet ja itsestään kuolleet eläimet, että ei se varmaan niin paljon vie resursseja

Eikai lemmikeissä mitään vikaa ole, jos lemmikinomistaja tietää lemmikkiä hankkiessaan mihin joutuu sitoutumaan.
Lemmikistä on tykättävä silloinkin, kun siitä tulee vanha. Ihminen menee monesti vaihtoon, kun vanhenee.
Turhaa hiilijalanjälkiä joka paikkaan tunkee.
Itsellä on ollut koiria liki viisikymmentä vuotta. kun viimeinen kuoli, en enää aio hankkia, vaikka joskus mieli tekisi, ja asia ei kaatuisi tilan- eikä kokemuksenpuutteeseen.

Ihminen suuressa viisaudessaan on jalostanut elukoita iätajat. Välillä puhutaan lihakarjasta, tai sioista, tai lypsylehmistä, hevosista, kaikki ihmisten jalostamia turbotuottajia ja hyötyelukoita. Tai sitten keuhkotaan munituskanaloista, kettutarhoista, ties mistä.

Kandee muistaa, hyötyelukoita ne lemmikitkin on, vaikkakin koiria on alunperin kasvatettu hyötyelukoiksi, niin onhan niistä hyötynsä lemmikkinäkin. Kuka nyt mistäkin syystä jotain elukkaa pitää, yleensä kai seuraksi ja onhan joku koira hyvä syy kulkea kävelyllä koiraa paskotuttamassa. Ja ties mitä, ihan järkeviä syitä ja hyötynäkökohtia.

Pilalle jalostettuja elukoita paljon, kaikkihan sen tietää, ei tuo nyt mikään sensaatio ole, jos joku elukkalekuri siitä taas vaihteeksi puhuu. Pitäisi muuten tutkia, onko po. elukkalekuri mukana siinä elukkalekuriasemassa, joka ilmoitti kieltäytyvänsä hoitamasta sitä jotain pilalle jalostettua rotua. Meinaan vaan, kuulostaa vähän markkinoinnilta. Ja epäeettiseltä, koska eikös elukkalekurin tehtävänä nimenomaan ole hoitaa elukoita? Sama asia olisi, jos ihmislekuri kieltäytyisi hoitamasta kehitysvammaisia tai pilalle jalostettuja ihmisiä.

Elukoitten on kyllä oltava kiini kaikkialla suomessa, ei pelkästään tsadissa. Eikä kaikki asu ok-taloissa maallakaan. Ja maalakin koiran on oltava jossain tarhassa tai narussa tai sisällä, silloin kun ihmiset on töissä jne- Eli en nyt ymmärrä, mistä ihmeestä kyse. Kyllä elukka pystyy olemaan ja elelemään ihan samoissa olosuhteissa kuin ihminenkin. Parempi olla katon alla, ruokakupin ääressä, kuin kulkukoirana.

Sellanen lieveilmiö lemmikkien pidossa kyllä on. Ihmiset vieraantuneet elukoista. Näitä autoon paistumaan jätettyjä koiria, kesäkissoja, näitä on liikaa, ei tarvitsisi olla ensimmäistäkään. Jos elukan ottaas, se on sitten hoidettavakin. Tosin, tekeehän ihmiset lapsiakin, joitten päälle ne paskat välittävät.

Joku kennelihminen on kehitellyt pisnesideaa. Koiranajokortti pakolliseksi koiran omistajille. Joopajoo, sitten tulee kissan ajokortti, sitten kultakalan ajokortti, sitten kai tulee, ehkä tärkein kaikista, kakaroitten ajokortti :DDD

=DW=

Miten niin vihdoinkin?
Kautta aikain eikä vähiten kesäisin ja keväisin, on kaikenlaisia lemmikkieläimiä paheksuttu ja tullaan paheksumaankin. Paheksuminen ei kuitenkaan estä liiallista rodunjalostusta. Siinä asiassa pitää ostajan olla tarkkana ja vaatia röntgenkuvien lisäksi myös kattava lääkärintarkastus, jossa todetaan muutakin kuin vain mahdolliset luuston viat.

Minulla itselläni on monirotuinen, terve koira. Poikani sai lahjaksi rotukoiran pennun, jolla ei niitä todistuksia ollut ja jolle ei tarkastuksia oltu tehty, penturokotukset kylläkin. Nyt vajaan vuoden iässä koiralla on todettu lonkkavika; ehkä se oli lahjoittajalla tiedossa ja siksi sen saikin synttärilahjaksi. Myyntiin kun siitä ei rotukirjan kanssa olisi ollut.

No..eipä ole lahjahevosta hampaisiin katsominen, eli koira on nyt leimautunut omistajaansa ja omistaja koiraansa. Pentuja sillä kylläkään ei teetetä, vaan sterilointi on edessä. Aika näyttää meneekö koiran lääkärikuluihin sitten kovinkin paljon rahaa. Minun seropini ei ole lääkäriä tarvinnut kuin rokotusten takia.

Suurin ongelma on ihmisten määrän kasvu maapallolla js sen mukaan tuoma ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Eli Suomi ja muut länsimaat ikääntyvänä yhteiskunta lopulta tekevät ympäristäteön? Kehittyneinä yhteiskuntina kulutamme enemmän luonnonvaroja, ainakin tällä hetkellä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Maailman väkiluku nousemassa 7 miljardiin – ilmastonmuutos kiihtyy/1135254964042

Tänään rapsuttelin mäyräkoiranpentua .Hellyttäviä ovat nuo pienet koiranpennut, samoin kuin koiravanhukset ;). Ikävä on vieläkin viime heinäkuussa kuollutta koiravanhusta, samoin kuin nuorempaa lokakuussa kuollutta koiraani.

Olen ottanut huoltaakseni aikuisia rotukissoja kuin rotukoirankin. Minunkin ovat olleet uupumukseen asti ajettuja reppanoita, joita on ensin haluttu ja sitten hylätty. Todella mukavia elikoita, joiden hylkäämistä en millään kykene sisäistämään etenkin kun syyt luopumiseen ovat olleet naurettavia niin kuin avioero, hankala turkin hoitaminen, muutto yms.

Siksi olen vihainen niille ihmisille, jotka tukevat jalostustoimintaa ostamalla lemmikkejä. En syytä pelkästään jalostajia, koska kuluttajina olisi syytä pohtia onko se lemmikki aivan pakko olla pentu vai voisiko ottaa mukavan aikuisen lemmikin tarjoten sille loppu elämäksi rauhaa ja turvaa. Uskoisin, että jos kukaan ei pentuja ostaisi loppuisi myös ylenpalttinen pentutehtailukin. Eiväthän jalostajatkaan voi kovin pitkään keskenään pentuja vaihdella tai koettaa pitää niitä kodeissaan/tarhoissaan.

Saan aika ajoin uusia tarjouksia ottaa rotukissa tai rotukoira huostaani, jolloin taas puhisen kiukusta miten joku tollo on hetken huumassa ja harkitsematta survonut tonnin tai kaksi jonkun jalostajan kouraan ja hupsista vaan parin vuoden kuluttua lemmikkiharratus loppuukin. Jalostajat kantavat osa vastuunsa kasvattiensa kohtalosta ja osa ei. Siispä haloo, näpeille vain tolloja!

Aikonaan kissa ja koira ovat kesyyntyneet luonnollisessa kontaktissa ihmisen kanssa, enkä näe siinä sinänä mitään väärää. Ehkä jollakin on joskus ollut tosi hyvä vahtikoira, ja muutkin ovat halunneet sen pentuja. Kissoilla on ollut työsarkaa pikkujyrsijäkannan kurissa pitämisessä. Pikkuhiljaa lemmikeistä on tullut haluttuja.

Eräs about 80-vuotias mummo sanoi, että kissa on hänen ainoa omaisensa. Hänen lähimmät sukulaisensa ovat serkkuja, joilla on omat perheensä, eikä hän kuulu niihin. Lemmikeillä siis on ihan oikeasti merkitystä läheisen ihmisuhteen korvaajanakin. Pitääkö ihmisen yksinäisyyden poistaminen sälyttää eläimen vastuulle? No ainakin em. mummon kissa on jonkun toisen ihmisen hylkäämä, ja siten kissa ja mummo auttavat toinen toistaan.

Kuuluuko keskiluokkaisessa perheessä olla lemmikki, ja mielellään vielä puhdasrotuinen ja palkittu valioyksilö, jonka jalat ja kuono ovat juuri oikean mittaiset? Eläinten ominaisuuksien kontrollointitarpeesta ja puhdasrotuisuuden vaalimisesta tulee väistämättä mieleen natsisaksan ihmisrodun jalostamispyrkimykset. Luonnollisen vaihtelun ja yksilöllisten erojen kurissapitäminen johtaa väistämättä sukusiittoisuuteen. Sairasta touhua minun mielestäni! Toki ulkomailta tuodaan joskus joku uusi yksilö, mutta se ei poista vallalla olevaa toimintatapaa, josta jalostetut eläimet joutuvat kärsimään.

Minä en tule koskaan hankkimaan itselleni merkkituotelemmikkiä, joka on jalostettu tietyn standardin täyttäväksi tuotteeksi. Toki ottaisin harkitsemattomaksi ostokseksi päätyneen eläimen. Lemmikkejä otetaan ihan liian kevyin perustein, koska kodittomia on niin paljon. Itse pidän kissoista. Kaikki omani ovat olleet löytöeläimiä.

Lemmikki olisi meidän perheeseemme erittäin tervetullut, kaikki rakastamme eläimiä kovasti. Valitettavasti toivetta ei allergian vuoksi pysty toteuttamaan.
Mikä sen mukavampaa olisi kun lähteä koiran kanssa metsään pitkälle lenkille. Tai silitellä kehräävää kissaa sohvalla telkkaria katsellessa. Mutta kun ei.
Akvaario löytyy. Kalatkin ovat mukavia ja kun niitä seuraa niin yksilöt erottuvat nopeasti. Osaavat vaatia ruokaansa kun ohi kulkee :)

Jalostamisesta olen samaa mieltä, sairaaksi on touhu mennyt.

Nuo kalat ovat mielenkiintoisia otuksia. Eräällä ystävälläni on allergiatipumusta, ja hänellä on sen vuoksi lemmikkinä pari kalaa akvaariossa. Menimme kerran yhdessä lemmikkitarvikeliikkeeseen kaloja katsomaan. Ystäväni pani sormensa akvaarion lasiin, ja kaikki siellä olleet kerääntyivät hänen sormensa ympärille. Minäkin painoin sormeni lasiin, mutta minun sormeni ei kiinnostanut kaloja lainkaan. Kummmallakaan ei ollut lakattuja kynsiä, eli mitään kiinnostavaa näköefektiä ei ollut. Tunnistivatko kalat ihmisen, joka ruokkii kaloja päivittäin. Hämmästyttävä juttu.