Miksi maataloustukea

soopaa, ruuan hinnan lasku oli yksi keskeinen tekijö EU:n liityttäessä ja olihan se aikamoinen tupailta kun koko Suomi oli istumassa ja päättämässä jäseneksi liittymisestä.

että kuluttajat saa halpaa ruokaa, miksi ihmeessä nyt muuten

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2011/02/01/kun-kansa-naki-nalkaa/

"Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti."

Tuki takana? kirjoitti:

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2011/02/01/kun-kansa-naki-nalkaa/

"Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti."

Lue lisää

"Metsäkaartilaisten suuria ryhmiä tiedetään liikkuneen Hämeenkyrössä, Jurvassa, Kittilässä, Kolarissa, Korpilahdella, Maskussa, Multialla, Rautavaaralla, Ruovedellä ja Valtimolla. Metsäkaartissa oleminen edellytti ulkopuolisia tukijoita tai yhteyttä toisiin karkureihin. Karkurit saattoivat rakentaa metsiin piilokorsuja tai laatia piilopaikkansa tavalliseen pihapiiriin.
Kolarin ja Kittilän metsäkaartilaisilla oli korsuja sekä suoranaisessa erämaassa että suhteellisen lähellä asuttuja, mutta syrjäisiä taloja, joista kaartilaiset saivat tarvikkeita ja uutisia.Nykyisessä Myyrmäessä, Laajavuoren laella sijaitsi eräs pääkaupunkiseudun metsäkaartilaisten ja illegaalien piilokorsu, joka oli luonnon muovaama suuri kallionkolo."

Tuki takana? kirjoitti:

http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2011/02/01/kun-kansa-naki-nalkaa/

"Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti."

Lue lisää

Hienoa että muistellaan aina menneitä ja otetaan lainauksia jonkun mielipiteistä.
Aaro Laitisen mielipiteitähän voidaan pitää faktatietona. Tuo askeinen kanattaa aina tuoda tänne olkoon keskustelun aihe mikä tahansa. Aarno Laitinen taitaa olla suomen maatalousvastaisin ihminen joten hänen mielipiteillään on painoarvoa näissä keskusteluissa.
Eikös talonpoika Lallikin ollut maanviljelijä ja hän tappoi ruotsalaisen piispan Köyliön järven jäälle joten tämäkin on hyvä tuoda tänne esille.

###@@!!!! kirjoitti:

Hienoa että muistellaan aina menneitä ja otetaan lainauksia jonkun mielipiteistä.
Aaro Laitisen mielipiteitähän voidaan pitää faktatietona. Tuo askeinen kanattaa aina tuoda tänne olkoon keskustelun aihe mikä tahansa. Aarno Laitinen taitaa olla suomen maatalousvastaisin ihminen joten hänen mielipiteillään on painoarvoa näissä keskusteluissa.
Eikös talonpoika Lallikin ollut maanviljelijä ja hän tappoi ruotsalaisen piispan Köyliön järven jäälle joten tämäkin on hyvä tuoda tänne esille.

Lue lisää

"ulkomaillakin on kovia viljeliöitä vaikka heillä on vielä koko kansa kadehtimatta tukenaan. "

Että kyllä siihen aina joku syy on miksi muualla ollaan koko kansa takana ja meillä ei? On se sitten tuo Laitisen juttu tai se kun 60-, 70- ja 80-luvuilla aina oli maksumies tiedossa kun peltoa joko raivattiin tai metsitettiin, maksettiin voivuorien viennistä, ylituotannosta jne.

Mietittävää? kirjoitti:

"ulkomaillakin on kovia viljeliöitä vaikka heillä on vielä koko kansa kadehtimatta tukenaan. "

Että kyllä siihen aina joku syy on miksi muualla ollaan koko kansa takana ja meillä ei? On se sitten tuo Laitisen juttu tai se kun 60-, 70- ja 80-luvuilla aina oli maksumies tiedossa kun peltoa joko raivattiin tai metsitettiin, maksettiin voivuorien viennistä, ylituotannosta jne.

Lue lisää

unohti kun Suomi näki nälkää, ylituotantoa ei koskaan ole ollut Ja kansantalouteen oma maatalous tuo uutta jaettavaa miljardi kaupalla joka vuosi..

Mihin 50 luku kirjoitti:

unohti kun Suomi näki nälkää, ylituotantoa ei koskaan ole ollut Ja kansantalouteen oma maatalous tuo uutta jaettavaa miljardi kaupalla joka vuosi..

"ylituotantoa ei koskaan ole ollut"

Valitettavasti tämä ei ole totta... Jo 60-luvulta alkaen oli maidosta ylituotantoa ja 70-luvulla niin paljon että tuli voivuoret ja verovarojen turvin vietiin ylituotantoa ulkomaille. Tuotantoa rajoitettiin ja maksettiin kesannointipalkkiota ja pellonmetsityspalkkiota ja vaikka mitä. Kun maito saatiin alas niin nurmiala pieneni ja seurasi viljavuoret. Ja taas oli maksaja tiedossa joka maksoi tuon ylituotannon viennin. Meiltä on jatkuvasti 70-luvulta alkaen viety jotakin sellaista ulkomaille josta on ollut 20-30% ylituotantoa omaan kulutukseen nähden. Ja koska ulkomaan hintataso on ollut matalampi niin mukaan on pitänyt aina laittaa veronmaksajilta kerättyjä veroeuroja.

Mihin 50 luku kirjoitti:

unohti kun Suomi näki nälkää, ylituotantoa ei koskaan ole ollut Ja kansantalouteen oma maatalous tuo uutta jaettavaa miljardi kaupalla joka vuosi..

Sopisi vähän tutustua edes lähihistoriaan...

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/9498/TMP.objres.2504.html?sequence=1

Ensin oli voivuoret ja sitten viljavuoret. Maksettiin peltojen paketoinnista että saatiin ylituotantoa kuriin, maksettiin palkkiota kun teurastettiin lehmiä jne...

Ja nuo on kaikki käyneet kalliiksi kenelle? Viljelijälle? No ei kun veronmaksajalle, pieni lainaus edellisestä:
"Jos lehtitietoihin on uskomista, on voita tarjottu 60 penniä kilolta, mutta menekki on tälläkin hinnalla ollut varsin vähäistä. Sopii laskea, miten paljon valtiolle tulee menoja, sillä se on taannut tuottajahinnaksi n. 11 markkaa kilolta. Kun liikutaan tällaisissa luvuissa, voidaan ymmärtää, että jo nykyisen tilanteen hoitaminen on vaikeaa, puhumattakaan siitä, miten selvitään 10 miljoonaa kiloa suuremmiksi kasvaneista varastoista, jos niin käy."

Eli veronmaksjan rahaa piti laittaa 10 markkaa per voikilo että saatiin tuo vietyä. Ja kun tavaraa oli
"Kun voivarastot viime syksynä nousivat yli 20 miljoonan kilon, ovat ne tänä vuonna vastaavana aikana pahimmassa tapauksessa arvion mukaan saman verran yli 30 miljoonaa kiloa. (Vuoden 1968 syyskuusta olivat voivarastot vuoden 1969 syyskuuhun kasvaneet n. 13 miljoonalla kilolla). Viime vuonna oli pakko varastoida jo ulkomaille, kun omat makasiinit eivät vetäneet tarpeeksi, mihin sitten tänä vuonna joudutaan. "

Jos vaikka 30 miljoonaa kiloa niin se oli 300 miljoonaa markkaa. Suomen Pankin sivuilta vuoden 1970 rahanarvokerroin on 1,3231 niin se tekisi noin 400 miljoonaa euroa. Pikkusumma? Veronmaksajilta kun otetaan niin mikä tahansa summa on pieni...

Ylituotannosta... kirjoitti:

"ylituotantoa ei koskaan ole ollut"

Valitettavasti tämä ei ole totta... Jo 60-luvulta alkaen oli maidosta ylituotantoa ja 70-luvulla niin paljon että tuli voivuoret ja verovarojen turvin vietiin ylituotantoa ulkomaille. Tuotantoa rajoitettiin ja maksettiin kesannointipalkkiota ja pellonmetsityspalkkiota ja vaikka mitä. Kun maito saatiin alas niin nurmiala pieneni ja seurasi viljavuoret. Ja taas oli maksaja tiedossa joka maksoi tuon ylituotannon viennin. Meiltä on jatkuvasti 70-luvulta alkaen viety jotakin sellaista ulkomaille josta on ollut 20-30% ylituotantoa omaan kulutukseen nähden. Ja koska ulkomaan hintataso on ollut matalampi niin mukaan on pitänyt aina laittaa veronmaksajilta kerättyjä veroeuroja.

Lue lisää

maidosta syntyi ylijäämää kun margariinin tuonti alkoi kauppasopimusten myötä, ylijäämä vaihdettiin öljyyn ja aseisiin hyvässä YYA hengessä, joidenkin mielestä jopa voitollisesti.

Ei ylituotantoa??? kirjoitti:

Sopisi vähän tutustua edes lähihistoriaan...

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/9498/TMP.objres.2504.html?sequence=1

Ensin oli voivuoret ja sitten viljavuoret. Maksettiin peltojen paketoinnista että saatiin ylituotantoa kuriin, maksettiin palkkiota kun teurastettiin lehmiä jne...

Ja nuo on kaikki käyneet kalliiksi kenelle? Viljelijälle? No ei kun veronmaksajalle, pieni lainaus edellisestä:
"Jos lehtitietoihin on uskomista, on voita tarjottu 60 penniä kilolta, mutta menekki on tälläkin hinnalla ollut varsin vähäistä. Sopii laskea, miten paljon valtiolle tulee menoja, sillä se on taannut tuottajahinnaksi n. 11 markkaa kilolta. Kun liikutaan tällaisissa luvuissa, voidaan ymmärtää, että jo nykyisen tilanteen hoitaminen on vaikeaa, puhumattakaan siitä, miten selvitään 10 miljoonaa kiloa suuremmiksi kasvaneista varastoista, jos niin käy."

Eli veronmaksjan rahaa piti laittaa 10 markkaa per voikilo että saatiin tuo vietyä. Ja kun tavaraa oli
"Kun voivarastot viime syksynä nousivat yli 20 miljoonan kilon, ovat ne tänä vuonna vastaavana aikana pahimmassa tapauksessa arvion mukaan saman verran yli 30 miljoonaa kiloa. (Vuoden 1968 syyskuusta olivat voivarastot vuoden 1969 syyskuuhun kasvaneet n. 13 miljoonalla kilolla). Viime vuonna oli pakko varastoida jo ulkomaille, kun omat makasiinit eivät vetäneet tarpeeksi, mihin sitten tänä vuonna joudutaan. "

Jos vaikka 30 miljoonaa kiloa niin se oli 300 miljoonaa markkaa. Suomen Pankin sivuilta vuoden 1970 rahanarvokerroin on 1,3231 niin se tekisi noin 400 miljoonaa euroa. Pikkusumma? Veronmaksajilta kun otetaan niin mikä tahansa summa on pieni...

Lue lisää

idänsuhteita YYA hengessä ja öljyä ja aseita piisasi, enpä tuota nyt niin kovin surisi, öljykriisikin meni ohi huomaamatta.

Ruotsissa mitään maitoa ole ja Suomalainen on halvempaa, 65 senttiä paikallisessa City-Marketissa kestotarjouksena. Tukitalouden ansiosta ruokalaskusi aleni n. 10 prosenttia kun liityttiin EU:n myös maidon hinta, taidat olla tavallista tyhmempi kun noin yksinkertainen asia ei mene jakeluun.

Pakko-oireinen häiriö ilmenee monissa muodoissa, mutta useimmiten se esiintyy potilaan pakonomaisena ajatusmalleina ja/tai tapana tehdä joitakin rituaalinomaisia tehtäviä eli pakkotoimintoja, joiden tarkoituksena on suojella ihmistä oletetulta uhkalta tai katastrofilta. Potilas yrittää varmistaa, ettei itse aiheuta muille tai itselle peruuttamatonta vahinkoa. Useimmilla ihmisillä on pakonomaisia tai ahdistavia ajatuksia ja impulsseja. Pakko-oireesta kärsivä ahdistuu näistä ajatuksista ja pakkotoimintojen avulla hän yrittää poistaa tai vähentää huolta ja siitä seuraavaa ahdistusta.

Niin ne kolme lehmää kirjoitti:

Pakko-oireinen häiriö ilmenee monissa muodoissa, mutta useimmiten se esiintyy potilaan pakonomaisena ajatusmalleina ja/tai tapana tehdä joitakin rituaalinomaisia tehtäviä eli pakkotoimintoja, joiden tarkoituksena on suojella ihmistä oletetulta uhkalta tai katastrofilta. Potilas yrittää varmistaa, ettei itse aiheuta muille tai itselle peruuttamatonta vahinkoa. Useimmilla ihmisillä on pakonomaisia tai ahdistavia ajatuksia ja impulsseja. Pakko-oireesta kärsivä ahdistuu näistä ajatuksista ja pakkotoimintojen avulla hän yrittää poistaa tai vähentää huolta ja siitä seuraavaa ahdistusta.

Lue lisää

Sen sijasta että menet taas nimittelyn asteelle pienten lasten tapaan niin voisit asiallisesti selittää sen että miten ja missä kohtaa se Utsjoelle maksettu 30 c/l alentaa minun ruokalaskuani??? Ongelma taitaa olla siinä että et pysty? Ja miksi et? Koska tuo Utsjoelle maksettava 30 c/l ei ole missään kohtaa kuluttajia hyödyttävää tukea joka muka alentaisi ruokalaskua. Se on viljelijöille suunnattu ja viljelijöitä hyödytävä tuki jolla voidaan tuen varassa jatkaa muuten kannattamatonta tuotantoa.

Ja tuo Utsjoki on sitten vaan ääriesimerkki, mm Simossa ja Torniossa (c3-tukiaueella) maksetaan 13 c/l tukea ja tarkoitus on täysin sama kuin Utsjoenkin tuella. Ei suinkaan alentaa kuluttajan ruokalaskua vaan mahdollistaa kannattamaton tuotanto paikassa ja olosuhteissa jossa se ei ilman korkeaa tukea olisi mahdollista.

Tukieurot? kirjoitti:

Sen sijasta että menet taas nimittelyn asteelle pienten lasten tapaan niin voisit asiallisesti selittää sen että miten ja missä kohtaa se Utsjoelle maksettu 30 c/l alentaa minun ruokalaskuani??? Ongelma taitaa olla siinä että et pysty? Ja miksi et? Koska tuo Utsjoelle maksettava 30 c/l ei ole missään kohtaa kuluttajia hyödyttävää tukea joka muka alentaisi ruokalaskua. Se on viljelijöille suunnattu ja viljelijöitä hyödytävä tuki jolla voidaan tuen varassa jatkaa muuten kannattamatonta tuotantoa.

Ja tuo Utsjoki on sitten vaan ääriesimerkki, mm Simossa ja Torniossa (c3-tukiaueella) maksetaan 13 c/l tukea ja tarkoitus on täysin sama kuin Utsjoenkin tuella. Ei suinkaan alentaa kuluttajan ruokalaskua vaan mahdollistaa kannattamaton tuotanto paikassa ja olosuhteissa jossa se ei ilman korkeaa tukea olisi mahdollista.

Lue lisää

Pakko-oireisen häiriön erottaminen muista ahdistuneisuuden muodoista, kuten tavallisesta jännityksestä ja stressistä, on tärkeää. Henkilöllä, joka vaikuttaa tiettyyn aiheeseen fiksoituneelta tai on täydellisyyttä tavoitteleva, ei välttämättä ole pakko-oireista häiriötä. Pakko-oireiseksi potilas voidaan määritellä silloin, kun pakonomaiseen ajatuksiin tai toimintoihin menee aikaa yli kaksi tuntia päivässä tai oireista on muuten merkittävää haittaa ihmisen toimintakyvylle.

kuvaan, jos Utsjoen 3 lehmää tapetaan ja oletetaan että Ja Vain on veronmaksaja niin hänen veronsa pienenee noi 0,000000000000000000000003 senttiä, mutta samalla syntyy 3 työtöntä jotka Ja Vain joutuu elättämään niin hänen veronsa nousee n. 0,0000000000003 senttiä, eli Ja Vain häviää n. 0,00000000000000003 senttia, Ja Vain kuitenkin väittää pakko oideisesti että hän voittaisi, mikä on mahdotonta tässä tapauksessa.

Ja Vain sopii kirjoitti:

kuvaan, jos Utsjoen 3 lehmää tapetaan ja oletetaan että Ja Vain on veronmaksaja niin hänen veronsa pienenee noi 0,000000000000000000000003 senttiä, mutta samalla syntyy 3 työtöntä jotka Ja Vain joutuu elättämään niin hänen veronsa nousee n. 0,0000000000003 senttiä, eli Ja Vain häviää n. 0,00000000000000003 senttia, Ja Vain kuitenkin väittää pakko oideisesti että hän voittaisi, mikä on mahdotonta tässä tapauksessa.

Lue lisää

Ensinnäkin Utsjoella on noin 50 lehmää. Mutta sehän ei ole se pointti asiassa. Pointti on se että Utsjoen esimerkki niin karulla tavalla osoittaa todellisen tuesta hyötyjän. Onko se hyötyjä kuluttaja jonka "ruokalasku alenee tuen ansiosta"? No ei, kun ruokalasku ei alene tuen ansiosta yhtään. No kukas se on se hyötyjä? No kyllä se on se Utsjoella viljelevä joka pystyy korkean tuen ansiosta jatkamaan tuotantoa jonka muuten joutuisi lopettamaan kannattamattomana.

Tuosta sen sano paljonko se olisi veroeuroissa mutta itse maksan vuodessa noin 20.000 euroa veroja tuloistani (alvit ja muut tietysti päälle, jos tuloista 80% alvillisiin ostoihin niin noin 7.000 päälle) ja jos verokertymästä minkä prosentin mukaan mennään (valtion budjetista noin 5% maatalouteen) mutta kun kuitenkin maataloustuki on noin 350 euroa per jokainen suomalainen niin kai tuosta noin 20.000 veroeurostakin varmaan jotain siihen menee?

Jos Utsjoella on tuo noin 50 lehmää
http://www.pellervo.fi/maatila/mp12_07/utsjoentila.htm
http://yle.fi/alueet/teksti/lappi/2010/06/eun_pohjoisin_maitotila_lopettaa_1724276.html
niin se tarkoittaa että tuki noille lehmille on noin 130.000 euroa. Jos tiloja on kolme niin se tarkoittaa lähes 45.000 per tila. Työttömän peruspäiväraha on vajaan 10.000 per vuosi kertaa kaksi niin?

Tuesta hyötyjä? kirjoitti:

Ensinnäkin Utsjoella on noin 50 lehmää. Mutta sehän ei ole se pointti asiassa. Pointti on se että Utsjoen esimerkki niin karulla tavalla osoittaa todellisen tuesta hyötyjän. Onko se hyötyjä kuluttaja jonka "ruokalasku alenee tuen ansiosta"? No ei, kun ruokalasku ei alene tuen ansiosta yhtään. No kukas se on se hyötyjä? No kyllä se on se Utsjoella viljelevä joka pystyy korkean tuen ansiosta jatkamaan tuotantoa jonka muuten joutuisi lopettamaan kannattamattomana.

Tuosta sen sano paljonko se olisi veroeuroissa mutta itse maksan vuodessa noin 20.000 euroa veroja tuloistani (alvit ja muut tietysti päälle, jos tuloista 80% alvillisiin ostoihin niin noin 7.000 päälle) ja jos verokertymästä minkä prosentin mukaan mennään (valtion budjetista noin 5% maatalouteen) mutta kun kuitenkin maataloustuki on noin 350 euroa per jokainen suomalainen niin kai tuosta noin 20.000 veroeurostakin varmaan jotain siihen menee?

Jos Utsjoella on tuo noin 50 lehmää
http://www.pellervo.fi/maatila/mp12_07/utsjoentila.htm
http://yle.fi/alueet/teksti/lappi/2010/06/eun_pohjoisin_maitotila_lopettaa_1724276.html
niin se tarkoittaa että tuki noille lehmille on noin 130.000 euroa. Jos tiloja on kolme niin se tarkoittaa lähes 45.000 per tila. Työttömän peruspäiväraha on vajaan 10.000 per vuosi kertaa kaksi niin?

Lue lisää

halvattu, täytyypä korjata laskelmat, tassä tarkennettu Utsjoen 50 lehmää tapetaan ja oletetaan että Ja Vain on veronmaksaja niin hänen veronsa pienenee noi 0,000000000000000000000005 senttiä, mutta samalla syntyy 5 työtöntä jotka Ja Vain joutuu elättämään niin hänen veronsa nousee n. 0,0000000000005 senttiä, eli Ja Vain häviää n. 0,00000000000000005 senttia, Ja Vain kuitenkin väittää pakko oideisesti että hän voittaisi, mikä on mahdotonta tässä tapauksessa.

Tuottajahinnat laskivat 40 prosenttia, hyöty suoraan kuluttajalle.

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_05_ruuanhinta.html

Maatalouden tuet ovat tukea kuluttajille, sillä ne alentavat olennaisesti kuluttajien ruokalaskua.

Lukihäiriikö iski.. kirjoitti:

Tuottajahinnat laskivat 40 prosenttia, hyöty suoraan kuluttajalle.

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_05_ruuanhinta.html

Maatalouden tuet ovat tukea kuluttajille, sillä ne alentavat olennaisesti kuluttajien ruokalaskua.

Lue lisää

Kun tuon

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

lukee niin ymmärtää että ennen EU liittymistä tuki maksettiin eri muodossa mutta yhtä kaikki tukea maksettiin suurinpiirtein yhtä paljon tai itse asiassa jopa enemmän koska tuon linkin tutkimuksessa keskitytään siihen aiheuttaako EUn myötä siirtyminen alhaisempaan tukeen vaikeuksia ja kuinka paljon. Mutta että sama määrä tukieuroja kasattiin ennenkin, ennen EUta ne vain maksettiin kaupan kassalla kun tavoitehintajärjestelmällä ja tuontisuojalla hintataso pidettiin korkeampana kuin mitä se olisi ollut ilman tuontisuojaa ja maksettiinhan niitä tukimarkkoja myös suoraan tiloille ja maksettiin vientitukea kun ylituotanto piti viedä tappiolla ulkomaille jne jne. Näin kun lasketaan entinen hinnat verot ja nykyinen EU-aikainen hinnat verot niin kuluttajalle muutos on ollut aika lailla - nolla, valitettavasti. Veroina kerätty lähes sen verran enemmän tukieuroiksi mitä ennen maksettiin tuettua hintaa kaupan kassalla.

Tuki eri muodossa kirjoitti:

Kun tuon

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/5744/Suomen maatalouspolitiikan keskeisimmat muutokset Euroopan unioniin liittymisen jalkeen.pdf?sequence=1

lukee niin ymmärtää että ennen EU liittymistä tuki maksettiin eri muodossa mutta yhtä kaikki tukea maksettiin suurinpiirtein yhtä paljon tai itse asiassa jopa enemmän koska tuon linkin tutkimuksessa keskitytään siihen aiheuttaako EUn myötä siirtyminen alhaisempaan tukeen vaikeuksia ja kuinka paljon. Mutta että sama määrä tukieuroja kasattiin ennenkin, ennen EUta ne vain maksettiin kaupan kassalla kun tavoitehintajärjestelmällä ja tuontisuojalla hintataso pidettiin korkeampana kuin mitä se olisi ollut ilman tuontisuojaa ja maksettiinhan niitä tukimarkkoja myös suoraan tiloille ja maksettiin vientitukea kun ylituotanto piti viedä tappiolla ulkomaille jne jne. Näin kun lasketaan entinen hinnat verot ja nykyinen EU-aikainen hinnat verot niin kuluttajalle muutos on ollut aika lailla - nolla, valitettavasti. Veroina kerätty lähes sen verran enemmän tukieuroiksi mitä ennen maksettiin tuettua hintaa kaupan kassalla.

Lue lisää

ennen EU:ta ei ollut viljelijälle maksettavia suoria tulotukia, tukitalous tuli EU:n mukana.

Lukihäiriikö iski.. kirjoitti:

Tuottajahinnat laskivat 40 prosenttia, hyöty suoraan kuluttajalle.

http://www.stat.fi/tup/tietoaika/ta_02_05_ruuanhinta.html

Maatalouden tuet ovat tukea kuluttajille, sillä ne alentavat olennaisesti kuluttajien ruokalaskua.

Lue lisää

Hinnat saattoivat kaupassa laskea jonkun verran mutta uusien tukien tukieurot piti kerätä uusina veroina eli ennen EUta kauppalasku verot ja EUn liittymisen jälkeen kauppalasku verot ei juurikaan muuttunut. Kuluttajalle vaikutus aika minimaalinen.

Hinta + verot kirjoitti:

Hinnat saattoivat kaupassa laskea jonkun verran mutta uusien tukien tukieurot piti kerätä uusina veroina eli ennen EUta kauppalasku verot ja EUn liittymisen jälkeen kauppalasku verot ei juurikaan muuttunut. Kuluttajalle vaikutus aika minimaalinen.

Lue lisää

hinta laski n. 10 prosenttia jos maksat paljon veroja hävisit jos vähän tai et ollenkaan voitit,,

“Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.”

Elintarvikkeiden kirjoitti:

hinta laski n. 10 prosenttia jos maksat paljon veroja hävisit jos vähän tai et ollenkaan voitit,,

“Maataloustuki ei rasita veronmaksajaa, maataloustuki on 1.9 miljardia josta EU maksaa karkeasti puolet. Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia. joten plussaa veronmaksajalle 0.5 miljardia on huomattava että maataloustuki alentaa kuluttajan ruokalaskua suoraa tuon 1,9 miljaria ja kun nuo lasketaan yhteen veronmaksaja on plussalla 2.4 miljardia. Viljelijät, hyvä sijoitus kuluttajalle.”

Lue lisää

Miten joku viitsii aina laittaa tämän puolitotuuden noista veroista...

"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia."

Ja maataloustulo on noin 0,7 miljardia josta maksetaan veroja korkeintaan 0,25 miljardia. Näin maataloudesta maksetaan veroja vain 0,25 miljardia, loppu 1,25 miljardia on maataloudenharjoittajakotitalouksien verotulot muista tulonlähteistä. Tässä on mukana mm sen lääkärivaimon palkkatuloista maksamansa verot vaikka ei kävisi tilalla kuin nukkumassa.

Ja taas... kirjoitti:

Miten joku viitsii aina laittaa tämän puolitotuuden noista veroista...

"Maataloudenharjoittajat maksavat veroja ja veroluonteisia maksuja 1.5 miljardia."

Ja maataloustulo on noin 0,7 miljardia josta maksetaan veroja korkeintaan 0,25 miljardia. Näin maataloudesta maksetaan veroja vain 0,25 miljardia, loppu 1,25 miljardia on maataloudenharjoittajakotitalouksien verotulot muista tulonlähteistä. Tässä on mukana mm sen lääkärivaimon palkkatuloista maksamansa verot vaikka ei kävisi tilalla kuin nukkumassa.

Lue lisää

maataloudessa pyörii isot rahavirrat, maataloustulo on vain yksi osa niistä

"jotka palstalla antaa sellaisen kuvan ettei maatalous maksa veroja tai viljelijöillä on jotain veroetuja mitä muilla ei ole. Verotus kuitenkin alkaa tilan ostohetkellä se on hankittava verotetulla rahalla, siinä vilahtelee myös lahjavero perintövero varainsiirtovero arvio verotustakaan unohtamatta ja kun tilan myy verokarhu on jälleen paikalla toiseen kertaan. Eräänlainen vero on myös perinnönjaot joissa sivumennen sanoen kaupunkeihin valuu vuosittain sama summa kuin viljelijät saa tukea. alvia joutuu myös maksamaan vaikka se on läpikulkuerä niin verolta se tuntuu. Jos viljelijä myy metsää käteen saadusta rahasta 50 prosenttia suoraan valtiolle, metsänhoitomaksu on myös veroluonteinen maksu. Viljelijät maksavat normaalin tuloveron saman taulukon mukaan kuin muutkin tulonsaajat,tietenkin maanviljelijä ja maksavat vielä veroluonteisia maksuja, kuten sairausvakuutusmaksu ja työeläkemaksu. Myös kiinteistöveroa viljelijät maksavat. Muitakin maksuja on pakko maksaa, esimerkiksi terveyskeskusmaksu ja apteekkimaksu. jotain varmaan unohtui, toiset voivat täydentää."