Rutiinit, pelastus vai pakkomielle?

Ollaan omillaan?

Äitini sanoi minulle aikanaan, että sulla pitää olla vanhana rutiineja, ne pitävät päivän koossa. Nyt olen riittävän vanha. Kyllä äiteen väitteessä totuuuttakin on. Ideana on ainakin minulla,että silti ei pidä olla rutiinien orja. Samoja asioita ei tarvitse tehdä juuri samaan aikaan jokaikinen päivä tai välttämättä lainkaan, jos siltä tuntuu.

Auttavatko rutiinit sinua jäsentämään päiväsi vai muodostuuko niistä sarja pakkotoimintoja ts., jollet tee jotakin juttua tietyyn aikaan, päivärytmisi kärsii? Osaatko joustaa eli tarvittaessa luopua tutuista rutiineistasi kokonaan ja antautua katsomaan, mitä sitten tapahtuu?

Otetaanpa esimerkki rutiinista ja sen rikkomisesta. Rouva X tapaa joka aamu syödä aamupalan kotona, tiettyyn aikaan ja aina saman sisältöisenä. Eräänä aamuna rouva lähteekin syömään aamupalan läheiseen baariin tai vaihtoehtoisesti sopii tuttavansa kanssa tapaamisen torille/metsäpolulle/puistoon. No, tuleekin valtava sadekuuro. Mitä tekisit, jos olisit rouva X? Menisitkö kiltisti kotiin kipikipi ja söisit sen tutun aamiaisin siellä vai ...

37

743

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • demeter

      Äitisi oli viisas nainen. Rutiinit pitävät ihmisen kasassa, se on todettu erilaisten kriisienkin kohdatessa.
      Nuorempana inhosin rutiineja, mutta kyllä ne olivat silloinkin tärkeitä - ikäänkuin tukirakennelmana taustalla. Nykyisin näen rutiinien arvon kirkkaasti ja yritän pitää niistä kiinni. Huomaan, että myös ikätoverini tahtovat tehdä näin ja siitä tulee joskus intressien vastakkainasettelua. Jotkut rytmittävät päivänsä telkkariohjelmien mukaan ja vähän se joskus sieppaa, kun joutuu kilpailemaan kauniitten ja rohkeitten kanssa... Noin leikkisästi todettuna. Sitten on niitä, jotka ruokailevat klo 11.00 - muuta siinä sitten oma aikataulusi, kun tulevat kylään...

    • rutiiniton

      Muutaman kuukauden, siis eläkkeelle jäätyäni, olen saanut nauttia lähes rutiinittomasta elämästä. Nukkua silloin, kun nukuttaa, syödä silloin, kun syötättää...ja pdän siitä.
      Pyrin välttämään kaikkia aikatauluttamisia, ellei ole pakko. Elän päivän kerrallan oman fiiliksen ja intuition mukaan. Se on yksineläjälle helppoa.

    • 1943

      Työelämässä ollessa tietyt rutiinit olivat pakollisia. Nyt olen melkoinen boheemi ja haluan mahdollisimman vähän aikaan sidottuja tehtäviä kalenteriini. Tarvittaessa käytän herätyskelloa, muuten kuuntelen kroppani tuntemuksia ja nautin vapaudesta.

    • viel ennakkoluuloton

      Pidän tietyistä pienistä rutiineista, mutta oikeastaan mukavaa mikä poikkeaa rutiininomaisesta elämästä. En ole koskaan ollut mitenkään kaavamaisen tarkka ja olen aina pitänyt vaihtelevista tilanteista ja sattumista. Arkiaskareet menevät enemmän tai vähemmän rutiinilla vaivattomammin mutta tylsää, jos kaikki elämässä olisi tarkasti suunniteltu ja ennakoitu.

    • Pientä runkoa.

      Hyvin pian kotiin jäämisemme jälkeen muodostui arkipäivien perusohjelma.
      Keliin katsomatta lähtee vaimo aamuisin klo 9:n tienoissa viilettämään entisten työkavereidensa kanssa pitkin maisemia.
      Minä lähden samaan aikaan salille.

      Kotiin tulen marketin kautta.

      Ainoa toinen päivän rutiini minulla on herkkulounaan valmistus.
      Katan sen klo 14.00 -5min.

      Muuta tavallisesti vakiota ei olekaan.
      Kun tulee muuta vastaan niin poikkeamat eivät aiheuta vatsanväänteitä.

      Vapaa-ajan asunnollamme minun rutiinini on lähteä aamulenkille kalasataman kautta klo 8.30:n tienoissa.
      Vaimo jää nukkumaan.
      Pullakaupan saatua ensimmäisen lähetyksensä klo 9:n tietämissä ostan vaimolle kurpitsahillotäytteisen rinkelin ja usein sorrun ostamaan myös pienen marjapiirakan.

      Rinkelin vaihtoehtona on voisarvi. Silloin lähtee aina mukaan marjapiirakka.

      Itse mutustan paahtaria sähkögrillistä öljyn tai yhdistelmäjuuston kera.

      Meille sopii tälläinen pieni perusohjelma sen kuitenkaan sitomatta mitenkään.

      Työelämässä viihdyin parhaiten pätkätöissä.
      Toimeksiannot usealla toimialalla ja paikkakunnalla 2 pv -> 7kk eikä kahta toisiaan muistuttavaa.
      Ainoa rutiini oli kotiin tulo.

    • ...

      Onhan niitä tapojansa kaikilla. Se ihmetyttänyt, että jotkut tosiaan toistavat samaa kaavaa elämässään, päivästä toiseen. Tylsää ja puuduttavaahan sellainen on.

      Usein rutiineihin taitaa ola ulkoiset syyt, pitää elää kellon mukaan. Monet tuntuu ikäänkuin menevän sekaisin,. jos joutuvat työttämiksi tai eläkkeelle, rutiinit hävis ja pakko "keksiä" uusia. Vaikka kysehän on kerrankin mahdollisuudesta päättää ihan itse tekemisistään.

      =DW=

    • 60++++.

      Ei muita rutiineja kuin lääkkeiden otto ja näin kesällä ruohon leikkuu sitäkään en viitsisi tehdä, olisiko laiskuus vain joku muu. Luulen naiset ovat härinneet tavallisia ajatuksiani, koska elämyksiä on ollut ehkä liikaa vanhalle miehelle.
      Täälläkin vähän piikittelen ja joiltakin menee hermot, mutta se ei ole ollut minun tarkoitukseni, siis pyydän anteeksi hölmyyteni tässä korkea tasoisessa seurassa.

    • Ajopuu vai raamisuunnittelu?

      Olen aina hahmottanut elämääni joissakin puitteissa eteen päin.
      Tälle vuodelle oli viime vuoden puolella suunniteltu ja toteutettu helmikuinen Kuuban kierto 1vko.

      Samoin huhti- toikokuun Espanjan lennot joka reilu kuukausi typistyi pariin viikkoon.
      Talvella oli varattu heinäkuun Muenchenin lennot ja hotsku.
      Se täytyi perua.

      Voimassa ovat maksetut syys- lokakuun Espanjan lennot. Saa nähdä miten käy.

      Ilman tätä sählinkiä olisin varaamassa Saksan joulumarkkinoita ja kohta kylpylän jouluviikkoa.

      Haluan todella suunnitella osan tekemiseistämme hyvissä ajoin enkä elää siten että ajaudun sinne mihin sattuu pääsemään.

      Tuossa toisessa yhteydessä olen kuvannut kangistavan päiväohjelmamme joista tietnkin voi poiketa ilman vatsanväänteitä.

      Nyt nuo muutokset matkasuunnitelmiin johtuvat syystä joka itsessään onhottaa mutta kun ei mahda mitään.
      Siis, ei muutos vaan sen syy, ottaa päähän.

      Perheen talouden pitemmän tähtäyksen suunnittelu välietappeineen on minulle itsestään selvyys.
      Se on viimeinen asia jonka suhteen haluaisin ajautua!

      • 1943

        Sinuun verrattuna olen todellinen ajautuja. Matkat suunnitellaan ex tempore, katsotaan, minne edullisesti pääsee, kun ollaan menotuulella. Kaveri kysyi juhannuksen vietosta, yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole. Peruspuitteet ovat kunnossa, yksityiskohdat ratkeavat kunhan tämänkin viikon runsas menotarjonta on peremmalla puolella. Noissa raha-asioissa suunnilleen tiedän, mihin on varaa.


      • isoäiti*
        1943 kirjoitti:

        Sinuun verrattuna olen todellinen ajautuja. Matkat suunnitellaan ex tempore, katsotaan, minne edullisesti pääsee, kun ollaan menotuulella. Kaveri kysyi juhannuksen vietosta, yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole. Peruspuitteet ovat kunnossa, yksityiskohdat ratkeavat kunhan tämänkin viikon runsas menotarjonta on peremmalla puolella. Noissa raha-asioissa suunnilleen tiedän, mihin on varaa.

        Ajautuja olen minäkin ja ilomielin olen sitä, sillä elämä on tarjonnut jo
        tarpeeksi rutiineja tässä iässä.
        Matkat onnistuvat ex tempore täälläkin. Pallo on tullut kierrettyä, maanosat
        nähtyä joten valintaa on ollut ja kun ei ole rutiineissa kiinni, niin helppo on
        lähteä.

        Raha-asioissa olen oppinut säästäväisyyden jo lapsena.

        Pahvisessa, Osuusliikeestä saadussa pankkini kyljessä luki:
        - Syö säästäen savea, sillä pitkä on maailman sivu,
        neuvoi sammakkoemo poikaansa.


      • ...
        isoäiti* kirjoitti:

        Ajautuja olen minäkin ja ilomielin olen sitä, sillä elämä on tarjonnut jo
        tarpeeksi rutiineja tässä iässä.
        Matkat onnistuvat ex tempore täälläkin. Pallo on tullut kierrettyä, maanosat
        nähtyä joten valintaa on ollut ja kun ei ole rutiineissa kiinni, niin helppo on
        lähteä.

        Raha-asioissa olen oppinut säästäväisyyden jo lapsena.

        Pahvisessa, Osuusliikeestä saadussa pankkini kyljessä luki:
        - Syö säästäen savea, sillä pitkä on maailman sivu,
        neuvoi sammakkoemo poikaansa.

        Ai, tuollainen teksti ollut??

        Sattui taannoin vastaan tutkimus, missä käsiteltiin ihmisen saven ja yleensä maan syömistä. Ihmisetkin kun syövät mineraaleja, tai aikanaan syöneet ihan samalla lailla kuin jotkut porot, tai hirvet nuolevat suolaa saadakseen nuolukiveä tai toikkaroivat maanteillä nuoleskelemassa tiesuolaa.

        Tuon mainoksen historia alkoi kiinnostamaan. Ja miksi ihmeessä sammakko? Sehän on vesielukka. Pitänee joskus koittaa tutkailla asiaa tarkemmin.


        =DW=


      • 1943 kirjoitti:

        Sinuun verrattuna olen todellinen ajautuja. Matkat suunnitellaan ex tempore, katsotaan, minne edullisesti pääsee, kun ollaan menotuulella. Kaveri kysyi juhannuksen vietosta, yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole. Peruspuitteet ovat kunnossa, yksityiskohdat ratkeavat kunhan tämänkin viikon runsas menotarjonta on peremmalla puolella. Noissa raha-asioissa suunnilleen tiedän, mihin on varaa.

        Erilaisuus rikatuttaa.
        Kyllä olisi elämä hiton ikävää jos olisimme toistemme klooneja!

        Työelämässä ollessamme kuvittelimme eläkeläisinä käyttävämme viimehetken paikkoja.
        Kävi juuri päinvastoin.
        Pääasia ei ole muualle lähtö vaan mihin ja milloin.
        Esimerkiksi lämpimien merien risteilyt, jos haluaa itse päättää reitin, ajankohdan ja hyttiluokan, on varattava useita kuukausia etukäteen.
        Jos tekee sen suomalaisen matkanjärjestäjän kautta niin puoli vuotta ennakkoon alkaa olemaan minimi.

        Nyt kun ei tarvitse neuvotella työkavereiden kanssa eikä hyväksyttää ajankohtaa ja kestoa missään niin voi todella suunnitella pitemmälle etukäteen.

        Kuntoiluun liittyen jonkin tason suunnittelu on välttämätöntä jos haluaa tuloksia.
        Punttia ajatellen teen viikkoraamit valmiiksi.
        Salitouhut elän enemmänkin fiilispohjalla.
        En kirjaa tekemisiäni ylös mutta päivittäiset rakenteet olen suunnitellut viikoittain ja suunnitellut myös viikkojen keskinäistä vaihtelua.

        Taloudessa minulle ei riitä tämän hetken tietoisuus vaan haluan hahmottaa asioita vuoden verran eteen päin kuukausitasolla ja raameja muutaman vuoden tähtäyksellä.

        Suunnittelua lienee sekin että kaikki mahdolliset testamentit ja tahdot ovat olleet valmiina jo kymmenisen vuotta.

        Minusta elämä on rentoa kun puitteet ovatselkeät.

        Mutta, olemme erilaisia toisistamme poikkeavine tapoinemme ja tyydytyksen lähteinemme.


      • isoäiti*
        laiska-lasse kirjoitti:

        Erilaisuus rikatuttaa.
        Kyllä olisi elämä hiton ikävää jos olisimme toistemme klooneja!

        Työelämässä ollessamme kuvittelimme eläkeläisinä käyttävämme viimehetken paikkoja.
        Kävi juuri päinvastoin.
        Pääasia ei ole muualle lähtö vaan mihin ja milloin.
        Esimerkiksi lämpimien merien risteilyt, jos haluaa itse päättää reitin, ajankohdan ja hyttiluokan, on varattava useita kuukausia etukäteen.
        Jos tekee sen suomalaisen matkanjärjestäjän kautta niin puoli vuotta ennakkoon alkaa olemaan minimi.

        Nyt kun ei tarvitse neuvotella työkavereiden kanssa eikä hyväksyttää ajankohtaa ja kestoa missään niin voi todella suunnitella pitemmälle etukäteen.

        Kuntoiluun liittyen jonkin tason suunnittelu on välttämätöntä jos haluaa tuloksia.
        Punttia ajatellen teen viikkoraamit valmiiksi.
        Salitouhut elän enemmänkin fiilispohjalla.
        En kirjaa tekemisiäni ylös mutta päivittäiset rakenteet olen suunnitellut viikoittain ja suunnitellut myös viikkojen keskinäistä vaihtelua.

        Taloudessa minulle ei riitä tämän hetken tietoisuus vaan haluan hahmottaa asioita vuoden verran eteen päin kuukausitasolla ja raameja muutaman vuoden tähtäyksellä.

        Suunnittelua lienee sekin että kaikki mahdolliset testamentit ja tahdot ovat olleet valmiina jo kymmenisen vuotta.

        Minusta elämä on rentoa kun puitteet ovatselkeät.

        Mutta, olemme erilaisia toisistamme poikkeavine tapoinemme ja tyydytyksen lähteinemme.

        Oikeassa olet l-l, reilut puoli vuotta ennen on varattu syksyinen risteilymme.


      • Meriläinen

        Kesäloma edessä.
        Enkä vielä yhtään tiedä milloin ja minne menen.
        Systerin kanssa ollaan mietitty että jonnekin taas ajellaan, mutta ei hajuakaan että missä vaiheessa ja mihin suuntaan.
        Todennäköisesti otetaan tyynyt ja peitot autoon, varmuuden vuoksi jos joudutaan autossa yötä viettämään.
        Lähdetään minne nokka näyttää, ja ollaan sen aikaa kun sietoa on ahtaudessa aikaa viettää.
        Systerin ukko tiennee sen missä ollaan kun soitetaan että nyt ollaan täällä.


      • ... kirjoitti:

        Ai, tuollainen teksti ollut??

        Sattui taannoin vastaan tutkimus, missä käsiteltiin ihmisen saven ja yleensä maan syömistä. Ihmisetkin kun syövät mineraaleja, tai aikanaan syöneet ihan samalla lailla kuin jotkut porot, tai hirvet nuolevat suolaa saadakseen nuolukiveä tai toikkaroivat maanteillä nuoleskelemassa tiesuolaa.

        Tuon mainoksen historia alkoi kiinnostamaan. Ja miksi ihmeessä sammakko? Sehän on vesielukka. Pitänee joskus koittaa tutkailla asiaa tarkemmin.


        =DW=

        Käytännön tietoa aikoinaan mulla oli paha vatsahaava ja hermoilin vatsallani.
        Söin niinsanottua puhdasta savea lusikallinen päivässä veteen sekoitettuna.
        Se oli kuin kuravettä mutta se kukisti ärhäkän vatsan ja anto rauhan poltteelta.


    • meeriamanda

      Kyllä minulla sellainen runko on, jota pyrin toteuttamaan - ei päiväni silti pilalla ole jos ei toteudu jostain syystä. :))

    • tii-na-...

      ei oo ollu rutiineja eikä ole vielä tullu aamupalan syön kyllä joka aamu se tietysti voi olla se rutiini mutta ei oo väliä missä syön mitä syön mihin aikaan syön mutta ennen aamupalaa en pääse liikkeelle muuten mun elämässä saattaa systeemit muuttua hetkessä ihan muihin mitä on suunnitellu eikä se oo ollenkaan vaikeeta mulle oon aina valmiina taitaa pitkät yöunetkin olla rutiini muttei väliä mihin aikaan rupee nukkuun kun vaan on aikaa nukkua se kahdeksan yhdeksän tuntia.

    • Rutiineja olla pitää

      Voih, totta rutiineja pitää olla. Äitis oli viisas nainen.
      Mullakin niitä on. Joka päivä nousen ylös, vaan ylösnousuajankohta on todella häilyvä klo 7-12 välillä.

      Rutiinia on se, että pakko ottaa lääkkeet, tyhjän mahan lääkkeet ensin. Sitten puolen tunnin päästä syödä ja ottaa kortisonit, ja muut ruan kanssa otettavat lääkkeet.

      No tuo on lähes rutiini, vaan poikkeuksiakin joutuu tekemään, kuten tänään, piti lähteä labraan, muttei saanut syödä, pakko ottaa veden kanssa. Mutta monena päivänä näin ei voi tehdä, alkaa järjettömät mahakivut.

      Mitään muuta kiinteää rutiinia elämässäni ei olekkaan, kuin nukkumaanmeno, ja sekin klo 18-04 välillä. Eilen taisin mennä jotain 3 pintaan nukkumana. Nyt ajattelin mennä sänkyyn jo klo 21 ja käyn kattomaan sitä Natsien metsästystä, ja siihen mä nukunkin sitten. Telkkari on makkarin kattossa telineellä. Siinä on mukava pötkötelleen kattella telekkaria.

      Tähän aikaan vuodesta on kyllä yrittien kuivaus: nokkosen, voikukan, koivunlehtien kuivaus

    • Analogiaa "turvallisiin" työpaikkoihin?

      Olisikohan rutiineista vapaassa elämäntavassa taustalla hieman samaa kuin työuran "turvallisessa" työpaikassa luoneilla?
      Yksilön ei tarvinnut, työn ulkopuolella, paljoakaan suunnitella toimeentuloonsa liittyvää tulevaisuuttaan.
      Kyllä työnantaja piti huolen.
      Kunhan itse vaan oli ja hoiti hommansa.

      Opiskelukavereistani valtaosa on näitä pitkkän saman työnantajan palveluksessa olleita ja olijoita.
      Veitikoista olisi aivan kammottavaa ajatella muutosta ja, itse asiassa, tuo kammotusraja tuli heille vastaan jo 10 - 15 työvuoden jälkeen.

      Tuossa ajattelutavassa on mielestäni jotain "ajopuumaista".
      Asian ydin on siinä että he tuntevat olonsa turvalliseksi.
      Osa on kuollut, osa eläköitynyt ja työssä jatkavat kuuluvat ikäluokkaan jota ei enää tarvitse pistää mäkeen.

      Pitkäaikainen työpaikka on se rutiini.
      Minusta suunnittelemattomuudessa ja rutiinien kaihtamisessa on jotain samaa.
      Antaa mennä vaan! Fransuilla on siihen joku hieno sanonta.

      Mutta nyt lähden päivittäiseen säteilyyn!

      • pelottavaa..

        Joopa, tunnen mnoia, jotka ovat kuolleet just saauttaessaan eläkkeellesiirtymisajan, joko viimeisinä työpäivinään, tai heti ensimmäisinä eläkepäivinään. Eräskin yksinäinen ylihoitaja, jolle työ oli koko elämä, ja siitä puhuttiin, että mitenkähän sopeutuu elämään eläkkeellä ollessaan, kun se hallintavietti oli niin hirveen voimaks, niin kas, toiseksi viimeisenä työpäivänään kuoli yllättäen, eikä hänellä ollut edes mitään perussairauksiakaan tiedossa. Olin silloin töissä vielä siinä sairaalassa.


      • Säteilköön Aurinkokin armollisesti sinulle.

        Minulle tuli tuota työuraa vuodesta 1963 viimevuodenvahteeseen ja viimeisen työnantajan hommissa 37v. Sitä ennenkin olivat jo nuo koulurutiinit ja kevyet kesäduunibluesit
        Viisaasti ostin sitten viimeisen työsuhdeauton jälkeen vanhan kotteron ja niin katosivat vanhat rutiinit ainakin pankkitilin suhteen.
        Jokainen päivä on ollut uusi seikkailu, eilen ilmenneen ongelman korjauksen jälkeen olen maksanut remonteista enemmän kuin koko "autosta".
        Uusin seikkailu on kuulema tämän vuosimallin Renaultin tyyppivika.
        Puolat pitäisi vaihtaa paljon useammin kuin jakopäänhihna ja aina kaikki samalla kerralla.
        Noh, uusin Renault Twingo maksaa halvimmillaankin jotain yheksä donaa, siitä olen vielä erittäin kaukana.
        H.


    • Rutiineja on pakko olla, muuten ei autistisen ja muutenkin hornanhenkityypin kanssa pärjää.
      Itsekseni jos eläisin, en välittäisi rutiineista tuon taivaallista, mutta näillä mennään nyt ja sillä hyvä.
      Vähän pystyn nytkin pistämään hanttiin, syön silloin kun huvittaa tai on nälkä, en siksi, että on ns. ruoka-aika.
      Ja valvon vaikka pitäisi nukkua, kiusa se on pienikin kiusa.
      Ja siivoan vaikka maanantaina, jos en perjantaina viitsi ja voi siinä olla jokunen viikkokin välissä.
      Pystyn lukemaan kirjaa vaikka villakoirakennel purisi nilkasta. :)

      • Arvon neitosen rutiinit eivät taida olla perinteisen mamman rutiineita.
        Perusrutiineita ei aina suoda kaikille.
        Elämä on omituisten otusten kerho, kuten sanotaan.
        Ja tämä sanottuna lempein, rakastavin sanoin.
        Saattaisi olla tässä paikka tehdä aloitus siitä miten rutiinit harhailevat jos joku perheessä ei ihan istu paikalleen?
        Odotahan hetki, pienoiseni.
        H.


    • En edes halua perinteisiä mammarutiineita, ei sovi luonteeseeni ollenkaan.
      Aina olen saanut toimia melko vapaasti, aikanaan töissä sekä nyt kotona.
      Nämä rutiinit mitä nyt on pakko ylläpitää, ketuttavat ihan sairaasti, mutta hoidan hommani kuten kunnon paksupohkeinen maalaisemäntä konsanaan. :))
      "Mä olen niin pienoinen ......" kiitos.

      • Jä tämä oli herra hunkszille vastattu.


    • Spontaanille porukalle.

      Moni todistelee täydellistä vapauttaan kaikista rutiineista ja tavoista!

      Onkohan todellisuudessa noin?
      Onko näillä "luonnon lapsilla" jokainen päivä tosiin verrattuna erilainen?
      Koska monikaan ei päivittäin vaihda asuinpaikkaansa niin olisikohan siellä päivä- tai edes viikkotasolla jotain toistuvaa?

      Hampaiden pesu?
      Helmeilevä aamuvirtsa?
      Aamulehden lukeminen?
      Lehden lukematta jättäminen?
      Radion / tv:n avaus tai säännöllinen avaamatta jättäminen.
      Tms?

      Vaatisi hirmuista rutiinia hoitaa asiansa ilman mitään rutiinia!

      • miten vaan

        Ei lainkaan.
        Voi nousta ylös kello kolme tai neljä.Nauttia yöstä
        Käydä saunassa, juoda olutta.
        Ajella nurmikot.
        Lähteä ajelulle.
        Olet valmiina toisessa maassa kun kaupat aukeavat.
        Menä soutelemaan, ennekuin aurinko nousee.
        Katsella koneelta elokuvan.
        Ainoa pakko on käydä kaupassa aukioloaikana, muuten elämän voi suunnitella poikkeavaksi.
        Käydä nukkumaan kello 18.00


      • Meriläinen

        No mun ainukaisia rutiineja taitaa olla tää koneelle tulo.
        Kun en löytänyt mitään muuta.
        Kuljen töihin eri aikoihin (vuortyö) ja eri kautta, monta tietä on matkalla joista valita.
        Lehteä mulle ei tule, ja ohjelmiakin telkusta katon kun siltä tuntuu, vaikka monia samoja, (tallennuksia)
        Syön milloin sattuu ja mitä sattuu.
        Mutta ons se sitte vapaata elämää olla ilman rutiineja, ei sen tarvi niin olla.
        tekee vain suurinpiirtein samat pakot kun muutkin mutta silloin kun itelle sopii tai siltä tuntuu.


      • meeriamanda
        Meriläinen kirjoitti:

        No mun ainukaisia rutiineja taitaa olla tää koneelle tulo.
        Kun en löytänyt mitään muuta.
        Kuljen töihin eri aikoihin (vuortyö) ja eri kautta, monta tietä on matkalla joista valita.
        Lehteä mulle ei tule, ja ohjelmiakin telkusta katon kun siltä tuntuu, vaikka monia samoja, (tallennuksia)
        Syön milloin sattuu ja mitä sattuu.
        Mutta ons se sitte vapaata elämää olla ilman rutiineja, ei sen tarvi niin olla.
        tekee vain suurinpiirtein samat pakot kun muutkin mutta silloin kun itelle sopii tai siltä tuntuu.

        Samaa olen mietiskellyt. Olisiko kuitenkin hieman luonteestakin kiinni? Meinaan, et itseni tuntien olen tottunut työsuunnitelmien laatimisiin, se on muodostunut tavaksi kotonanikin... niinpä jaan tehtäviä viikonpäiville ja pyrin pitämään niistä kiinni.

        Epäjärjestys ei vain sovi minulle, kaikella on tietty paikkansa, eikä aikani mene tavaroita tms. haeskellessa kuten avokkini...esm. auton- tai kotiavainten haeskeluun :))


      • Meriläinen
        meeriamanda kirjoitti:

        Samaa olen mietiskellyt. Olisiko kuitenkin hieman luonteestakin kiinni? Meinaan, et itseni tuntien olen tottunut työsuunnitelmien laatimisiin, se on muodostunut tavaksi kotonanikin... niinpä jaan tehtäviä viikonpäiville ja pyrin pitämään niistä kiinni.

        Epäjärjestys ei vain sovi minulle, kaikella on tietty paikkansa, eikä aikani mene tavaroita tms. haeskellessa kuten avokkini...esm. auton- tai kotiavainten haeskeluun :))

        No varmaan on luonteesta kiinni.
        Niinkun systerin tyttö hienosti sanoo että olen boheemi-luonne, kun hän itse on erittäin tarkka asioissa ja mm. siivouksessa.
        Mutta onneksi sen ei tarvi olla haitta kumminkaan päin.
        Pitäisköhän mun jo tänään laittaa kaappiin noi uudet puserot mitkä ostin robbarista toissa päivänä, tossa ne nujuaa sohvan päällä :))


      • meeriamanda
        Meriläinen kirjoitti:

        No varmaan on luonteesta kiinni.
        Niinkun systerin tyttö hienosti sanoo että olen boheemi-luonne, kun hän itse on erittäin tarkka asioissa ja mm. siivouksessa.
        Mutta onneksi sen ei tarvi olla haitta kumminkaan päin.
        Pitäisköhän mun jo tänään laittaa kaappiin noi uudet puserot mitkä ostin robbarista toissa päivänä, tossa ne nujuaa sohvan päällä :))

        Miksei ne siinä voi olla, sunhan on pirttisi ja tapasi ? :)) Kukin tehköön tavallaan, en minä sillä...joskus koen olevani tavaroiden järjestelijä, ja en välttämätä pidä siitä!

        Olen ajatellut ettei minun asiani ole toista muuttaa, enpä tuossa vanhene jos ´järjestelen´ , joskus vaan....:)) 'kirosanoja' :D

        En minä mene tyttäreni vaatehuonetta järjestelemään, vaikka ihmettelenkin kun näyttää viimeksi ostamiaan ; Miten ei ole yhtikäs tarttunut , vai pidinkö liiankin tiukan järjestyksen lapsuudessaan? En availe hänen kaappejaan, omani vain tahdon olevan ooltrinkissa.

        Olen niin paljon huusholleja elämänivarrella nähnyt etten pienistä hätkähdä. Paljon on itelläkin iänmyötä höllentymistä tapahtunut. Hyvä niin! :))


    • J K

      MUTEN VAN

      • vai niin,,

        Vai niin!


    • Rento Repa

      Pakonomaista, kaikista rutiineista ja tavoista vapaana olemisen todistelua.

      Tuo se vasta rasittavaa rutiinia on!

      Todistelu saattaa epäilemään päinvastaista.

      Taatusti ei ole ketään jolla ei olisi jotain, suunnilleen samantyyppisenä toistuvaa tapahtumaa päivä, viikko, kuukausi tai vuositasolla!

      Älkää viitsikö!

    • Itä Hgin sekopäät ry

      Otsikko toisin, kuinka tunnistaa vaaralliset ihmiset /yhdistykset ?
      - ravaa esim. alueen apteekeissa jatkuvasti kyselemässä puhelinnumeroita tai esittelemässä lääkkeitään ( sivuvaikutuksista kyselee)
      - perustelee näkemyksiään miksi lääkäriin meno kielletty, väittää sairastavansa vaikka fibormyalgiaa
      - itsekeskeisesti ohittaa toisten harrastukset
      - ravaa myös muiden viranomaisten luona/ ei kestä esim. hammashoidon jonotusta , vaan soittaa sinne joka päivä
      - yhdistysihmiset toimivat rutiineilla, mutta tällöin silloin sitoutunut tiettyyn ajattelumalliin, kategorian pitäisi muuttua jos saat vaikka sydänkohtauksen, olet sen jälkeen sydänpotilas ( mutta yhdistyselämässä ei)-
      -suuret irtisanomisaallot vireillä, nuorille töitä, ja yhdistykset pois rahoja viemästä, ylläpito maksaa
      -näille "ihmisille" uskoteltu, että ovat yhdistyksen hoidossa- "kuin muumilaaksossa", jolla ei mitään tekemistä virallisen hoidon kanssa, saat ystäviä, saat todistuksen lääkitystä varten
      -fibromyalgian tutkimukset voivat kestää 2 vuotta, Saija Varjus kokeili leikkausta ulkomailla , joka meni pieleen (vaihtoehdot Suomessa parin vuoden tutkimukset ja lääkkeet)
      - yhdistykset eivät todellakaan ole kiinnostuneita kenenkään terveydestä, vaan kävijämääristä ja rahantulosta sekä halliusportaan työstä, joita ei sitten säännöt koskekaan
      - hakee perusteluja : se ja se uskontokunta kieltää lääkäriin menon, koska, se ryhmittymä , koska
      - en välitäisi kuolla vaikka angiinaan, yhdistykset vaativat kaikki sitoutumista, ja se voi olla turhaa, koska kun jalkasi katkaiset talvella liukastut, loppuu kulkemiset siihen kahdeksi viikoksi
      -yhdistyksiä liikaa Suomessa: Internetin ystävät ry, Biljardin ystävät ym.
      - lainsäädännössä kai maininta jos yhdistys purkautuu: koska paikan päällä istuminen naurettavaa kesäkuumalla 32 asteessa, yhdistysten määrä tulee vähenemään tulevaisuudessas
      -pakkotoimintojen varassa toimivat eräät yhdistysten jäsenet: jankutetaan asiaa niin kauan kunnes lähdet teatteriin, sitten muut asiat sabotoidaan : matkustaminen ei käy, eikä lääkäriin meno, mutta kun tässä maassa saa lääkärissä istua koko päivän, ei voi olla yhdistyksessä lässyämässä kun ne eivät ole ajan tasalla, jonot pitkät sairaanhoidossa, ei aina edes yksityiseen hammashoitoon saa aikaa

    • Kaapo Kuikanlahti

      Kuuntelen juuri ylen ohjelmaa areenalta, jos, elämäntapakouluttaja haastelee "narisemalla" , ylessä on niitä opettajia. Jos kurkussa on jotain ongelmaa ,suosittelen käyntiä puheterapeutilla. Naiset, jotka haluatte haastella matalammalla äänellä, älkää NARISKO.

    • mitää rutiineita

      kyllä nuo vurokauden ajat saisi laittaa uuteen kuosiin.
      Miksi illalla tulee pimeää tai aamulla valoisaa, miksi ihmiset suurimmaksi osaksi nukuvat yöllä ja valvovat päivisin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Persujen vaalilupaus oli euron bensa

      Nyt puhutaan jo kolmen euron bensasta. Kyseessä on Suomen historian törkein vaalipetos.
      Maailman menoa
      121
      2243
    2. Vain vasemmistohallitus saa minut menemään töihin

      Änkyräkapitalistien sortaessa kansaa en laita rikkaakaan ristiin. Elän mielummin Kelan tuilla, ja jos niitä leikataan, n
      Maailman menoa
      56
      2176
    3. Maataloustuet perittävä korkojen kera takaisin

      Yrittäjiltä jotka ovat myyneet tuotantoaan ulkomaille. Veronmaksajan kustantama tuki on tarkoitettu elintarvikkeiden hi
      Maataloustuki
      50
      1865
    4. EK: Suomi tarvitsee vuosittain 45 000 maahanmuuttajaa

      Senpä takia Riikkakin laulaa sen lauluja kenen leipää syö. Viime vuonnahan Suomeen muutti 50 tuhatta ulkomaalaista. htt
      Maailman menoa
      7
      1407
    5. Topi osti Askon

      Hieno mies. Pelastaa työpaikkoja. Kiitokset myös emännälleen, joka pitää isännän virkeänä. https://www.is.fi/taloussan
      Maailman menoa
      77
      1395
    6. Mitä kirjainta kaipaat?

      Pitkästä aikaa tämmöistä. Onko kirjain muuttunut edellisestä. ☺️
      Ikävä
      94
      1377
    7. Kastaa ja upottaa on eri sanat

      Kastaa ja upottaa on eri sanat ja niillä on eri merkitys. Eikä Jeesusta haudattu upottamalla maahan kaivettuun kuoppaan
      Kaste
      219
      1161
    8. Uskomatonta touhua!

      Ei olis uskonut että kateus yrittäjää kohtaan menee noin pitkälle. TTP:ssa irrotettu sähköjohto jäätelöaltaasta. Kaikki
      Haapavesi
      31
      1150
    9. Oliko se oikeasti epäselvää

      sinulle että olin ihastunut sinuun? (Ymmärrän että siitä on aikaa, eikä voi olettaa että kaikkea muistaisi tai että men
      Ikävä
      62
      1123
    10. Miten hän sinua katsoi?

      😊😊😊😊😊😊
      Ikävä
      68
      989
    Aihe