Onko nyt todellakin niin ettemme enää itse pääse seurakuntien arkistoihin tutkimaan omaa sukuamme?
Vaan kaikki kirkonkirja tiedot on tilattava seurakunnalta maksua vastaan.
Onko tästä olemassa jokin laki?
Vielä kolme vuotta sitten sain käydä itse lukemassa papin kirjoittamat kirkonkirja tiedot perheestämme, sukulaisistamme ja meidän esi-isiemme asuin paikoista, ammateista ym. esim. tuomioista käräjillä.
Ja sitten, kerrotaanko kaikki sinne kirjattu tieto, kuten ”tyttö vähämielinen” vapautettu rippikoulusta, oli kuitenkin jotenkin vammainen, ja ”äiti saanut köyhäin apua”.
Jos seurakunnat eivät näitä tietoja enää anna mistä miten sitten tehdä rehellinen sukututkimus. Tällaiset asiat kuitenkin ovat olleet menneisyydessä tosiasioita.
Kuka tietäisi ja kertoisi!
Vaan kaikki kirkonkirja tiedot on tilattava seurakunnalta maksua vastaan.
Onko tästä olemassa jokin laki?
Vielä kolme vuotta sitten sain käydä itse lukemassa papin kirjoittamat kirkonkirja tiedot perheestämme, sukulaisistamme ja meidän esi-isiemme asuin paikoista, ammateista ym. esim. tuomioista käräjillä.
Ja sitten, kerrotaanko kaikki sinne kirjattu tieto, kuten ”tyttö vähämielinen” vapautettu rippikoulusta, oli kuitenkin jotenkin vammainen, ja ”äiti saanut köyhäin apua”.
Jos seurakunnat eivät näitä tietoja enää anna mistä miten sitten tehdä rehellinen sukututkimus. Tällaiset asiat kuitenkin ovat olleet menneisyydessä tosiasioita.
Kuka tietäisi ja kertoisi!
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Onko nyt todellakin niin ettemme enää itse pääse..."
Juttu, johon viittaat on kirkkohallituksen suositus seurakunnille. Periaatteessa seurakunnilla on siis harkintavalta, koska suositus ei ole määräys. Käytännössä asia kai on juurikin noin, tuskinpa löytyy pullikoivia seurakuntia. Ja siksi alle 100 vuotta vanhat tiedot on tilattava.
"Onko tästä olemassa jokin laki?"
Suositus perustuu sukututkijan kannalta hupsusti laadittuihin lakeihin (mm. tietosuoja), sukututkimusta käsitellään niissä eri asemassa kuin muuta historiantutkimusta. Eli juttu juontaa juurensa lainsäädännöstä, sen niuhottavasta tulkinnasta.
"esi-isiemme asuin paikoista..."
Riippuu tietysti, mitä esi-isällä tarkoitat, mutta yli 100 vuotta vanhoihin tietoihin pääsee kyllä tutustumaan itse.
"Ja sitten, kerrotaanko kaikki sinne kirjattu tieto"
Esitäs nyt kysymyksesi hiukan ymmärrettävämmässä muodossa. Tarkoitatko, laitatko noita sukujulkaisuusi vai mitä tarkoitat?
KHO:n päätös oli kyllä vähän liian tieukalle vedetty :(
Tämä on kuin nykypäivän noitavainoa, jossa sukututkijoita ikään kuin vainottaisiin :P
sukututkijathan on lähes leimattu ns. "pahamineisiksi tirkistelijöiksi"
Niiin jos ei aivan ninkaan!
Niin en tiedä, mutta tuskin kukaan rehellinen sukututkija kuitenkaan mitään negatiivista tietoa suvustaan julkaisee, ainoastaan kerää sen arkistoihinsa.
Mutta kaikenlaiset tuomiot, syrjähypyt ja vammaisuudet ovat kuitenkin aika tärkeää taustatietoa esipolvistamme sukututkijalle, vaikka niistä ei tietenkään sukutauluissamme kerrottaisikaan.
Ovathan ne kuitenkin tosiasioita, joista voi päätellä sen aikaisten ihmisten elämän kulkua.
Eipähän se jonkun vammaisen elämä vielä sata vuotta sitten kovin auvoinen ollut, varsinkaan jos ei täysipainoiseen työhön pystynyt. Varmaankin tapahtui kaikenlaista hyväksi käyttöä.
Mutta sitten heidän jälkeläisistään joku saattoi kasvaa kovinkin ansioituneeksi kansalaiseksi.
Näitä taustoja sitten emme nyt pääse tutkimaan.
Entisinä aikoina papit ovat kirjanneet aika rehellisesti kaiken kirjoihinsa.
Tälläisiä tietoja tuskin seurakunnat meille antavat, emmekä voi taustoista mitään sitten tietää.
”eräskin pontikan keittäjä oli käynyt rippikoulun konnunsuolla 35 vuot.” silloin hommasta sai vielä linnatuomion. ym.