Turkuun, Lappeenrantaan vai Vaasaan? Kaikissa sisällä

Riippuu siitä miten on muuten suuntautunut. Joku tossa amk-palstalla laittoi jotain listaa kv-rankingeista yliopistojen ja amk:den osalta ja Lappeenrannan yliopisto oli sekä Turkua että Vaasaa edellä. Hyvä puoli siellä on myös että teknillinen yo on samassa, eli halutessaan voi opiskella vaikka tuotantotaloutta sivuaineena.

Jos haluaa oppia kunnolla ruotsia, ehdottomasti Vaasa. Muuten se on ehkä vähän kaukana. Turku on isoin kaupungeista ja ehkä viihtyisin, myös paljon muita aineita Turussa, eli jos haluaa opiskella muista tiedekunnista onnistunee.

Yleisesti työnantajat ovat taipuvaisia arvostamaan niitä paikkoja missä itse ovat opiskelleet ja tietty Helsinkiä. Muuten tuskin on mitään väliä oletko käynyt tutkintosi esim. Vaasassa vai Lappeenrannassa.

Jo valmistunut kirjoitti:

Riippuu siitä miten on muuten suuntautunut. Joku tossa amk-palstalla laittoi jotain listaa kv-rankingeista yliopistojen ja amk:den osalta ja Lappeenrannan yliopisto oli sekä Turkua että Vaasaa edellä. Hyvä puoli siellä on myös että teknillinen yo on samassa, eli halutessaan voi opiskella vaikka tuotantotaloutta sivuaineena.

Jos haluaa oppia kunnolla ruotsia, ehdottomasti Vaasa. Muuten se on ehkä vähän kaukana. Turku on isoin kaupungeista ja ehkä viihtyisin, myös paljon muita aineita Turussa, eli jos haluaa opiskella muista tiedekunnista onnistunee.

Yleisesti työnantajat ovat taipuvaisia arvostamaan niitä paikkoja missä itse ovat opiskelleet ja tietty Helsinkiä. Muuten tuskin on mitään väliä oletko käynyt tutkintosi esim. Vaasassa vai Lappeenrannassa.

Lue lisää

Tuossa amk-palstan mielenkiintoisessa "virallisessa listassa" listausperusteena ilmeisesti oli julkaistut tutkimukset ja niihin viittaaminen, eli tutkimustoiminta.

Pitää muistaa että tutkimuksen ja perustutkintojen koulutuksen taso ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, hyvä ja tuottelias tutkija ei yleensä ole mikään hyvä opettaja, ja he harvoin osallistuvat perustutkinto-opetukseen. Perustutkinto-opetuksesta vastaavat pääasiassa proffat, yliassarit ja lehtorit, joista vain osaa voi pitää aktiivisina tieteentekijöinä. Eli tutkimuksen näkyvyydestä, mihin tuo lista perustuu ei voi vetää johtopäätöksiä perusopetuksen tasosta. Sen perusteella ei pitäisi ainakaan perustutkintopaikkaa valikoida, edes yleisellä tasolla eikä etenkään kauppatieteissä.

Lisäksi tuon listan ongelmana on se, että kun listausperuste on tutkimusten määrään liittyvä, niin suuret ja useita tiedekuntia omaavat yliopistot pärjäävät listauksessa tietenkin, mutta pienemmät ja enemmän yhteen tai kahteen alaan jäävät jo listauksen perusteiden takia jalkoihin.

Kolmas ongelma on siinä, että tekniikan ja luonnontieteen tutkimus johtuen siitä, että se tehdään Suomessakin pääsääntöisesti englanniksi tavallaan ylikorostuu, kun näiden alojen tutkimustieto on hyvin haluttua, ja niitä voidaan kansainvälisesti soveltaa suoraan, ilman että tarvitsisi ottaa huomioon mitään kulttuurillisia tai yhteiskunnallisia eroavaisuuksia.

Eli en näe että tuosta listauksesta voisi mitenkään päätellä ainakaan kauppatieteiden keskinäistä järjestystä edes tutkimustoiminnan osalta, ja tuo lista ei kyllä mitenkään korreloi kauppatieteen perusopetuksen laadun kanssa mitenkään.

-----

Muuten, Vaasassakin voi muuten opiskella tuotantotaloutta, jopa pääaineena.

Siinä olen samaa mieltä, että työnantajat todellakin suosivat jonkin verran samoja paikkoja missä ovat itse opiskelleet, ja myös samoja tutkintoja, eli jos pomo tai rekrytoija on itse ekonomi, hän luultavasti palkkaa todennäköisemmin ekonomin, kun taas dippa-inssi rekrytoija taas saattaisi nähdä toisen insinöörin oikeana valintana.

Ap. kysyjällä on vain hyviä vaihtoehtoja mistä valita, kaikki kolme ovat laadukkaita opiskelupaikkoja, ja pääaineopinnotkin taitavat sisällöllisesti olla melkein samat eri koulutuslinjanimistä huolimatta.