Korkeakoulujen top 20

Seinäjoen amk on yllättävän korkealla liastassa. Luulis että se on noita huonoja maalaisamkkeja kun se on maalla.

Onhan se hyvä että listan loppupään kouluihinkin riittää hakijoita. ;/

Töihin pääsyyn vaikuttavat kaikkein eniten opiskeluaikana solmitut työelämäsuhteet ja oma persoona. Oman pään mukaan toimijat eivät ole sen listan kärjessä. Tuskin auttaa edes sukulaisten 20 vuotta vanhat muistot jostain opistosta, ellei tuo kyseinen sukulainen satu olemaan työhönottajana.

Nooh, mihinkäs noista loppupään amkeista ajattelit hakea?

Selitysten mestari kirjoitti:

Onhan se hyvä että listan loppupään kouluihinkin riittää hakijoita. ;/

Töihin pääsyyn vaikuttavat kaikkein eniten opiskeluaikana solmitut työelämäsuhteet ja oma persoona. Oman pään mukaan toimijat eivät ole sen listan kärjessä. Tuskin auttaa edes sukulaisten 20 vuotta vanhat muistot jostain opistosta, ellei tuo kyseinen sukulainen satu olemaan työhönottajana.

Lue lisää

Tarkoitin kyllä sukulaisia, jotka ovat opiskeleet siellä pari vuotta sitten tai opiskelevat tällä hetkellä

"Sitten kun on päässyt pois koulusta ei kukaan voi hylätä työhaussa oppilasta sen takia, ettei hän ole käynyt "eliitti yliopistoa" kuin toinen yhtähyvin paperein valmistunut oppilas. Niinhän se on lukioissakin. "

No etpä tunnu tietävän kauheasti työelämästä. Esimerkiksi ent. Teknillisestä Korkeakoulusta eli nyk. Aalto-yliopistosta valmistuneet sijoittuvat aivan eri hommiin, kuin jostain perähikiän AMK:sta valmistuneet. Itse olen valmistunut hieman pienemmästä yliopistosta tekniikan alalta ja täytyy sanoa, että työelämässä kyllä katsotaan mistä ne paperinsa on hakenut.

Niin ja ne ylempi AMK -tutkinnot rinnastetaan yliopistotutkintoihin vain paperilla

Perusteekkari, DI kirjoitti:

"Sitten kun on päässyt pois koulusta ei kukaan voi hylätä työhaussa oppilasta sen takia, ettei hän ole käynyt "eliitti yliopistoa" kuin toinen yhtähyvin paperein valmistunut oppilas. Niinhän se on lukioissakin. "

No etpä tunnu tietävän kauheasti työelämästä. Esimerkiksi ent. Teknillisestä Korkeakoulusta eli nyk. Aalto-yliopistosta valmistuneet sijoittuvat aivan eri hommiin, kuin jostain perähikiän AMK:sta valmistuneet. Itse olen valmistunut hieman pienemmästä yliopistosta tekniikan alalta ja täytyy sanoa, että työelämässä kyllä katsotaan mistä ne paperinsa on hakenut.

Niin ja ne ylempi AMK -tutkinnot rinnastetaan yliopistotutkintoihin vain paperilla

Lue lisää

Mutta jos hakee töitä siellä perähikiällä, se on yksi ja sama.

perähikällä asuva kirjoitti:

Mutta jos hakee töitä siellä perähikiällä, se on yksi ja sama.

Ei ainakaan täällä meidän Perähikiällä ole töitä joten pakko hakea muualtakin jos ei halua jäädä kortistoon roikkumaan.

Katsoo tuolta linkistä niin selviää kuka on listannut. Mä en tiennytkään että jossain päin oli vielä pari vuotta sitten opistoja. Missähän niitä oli? Mutta ei tässä opistoja listattukaan vaan korkeakouluja.

Amk-puolesta en osaa oikeastaan sanoa mitään, mutta tutkimuspuoli eroaa yliopistoissa niin paljon perustutkinto-opetuksesta, että ainakaan perustutkinto-opiskelupaikan valinnan apuna (esim. laadun suhteen) tuota listaa ei ainakaan voi käyttää oikein mitenkään.

Lisäksi tuossa listauksessa on yliopistojen kohdalla systemaattisesti voittajia jotka ovat joko A, isoja yksiköitä, tai B tekniikkaan painottuvat yksiköitä, ja häviäjiä pienet korkeakoulut jotka ovat suuntautuneet yhteiskunta-, taide- tai kauppatieteisiin. Olisikohan eron syynä erilainen tutkimusten julkaisuperinne. Voi olla tilanne on samansuuntainen amk:kin osalta.

"Viralliset listat" saisi jättää alivaltiosihteerille.

(Tai sanotaan näin, että palkkaisin listasta huolimatta edelleen mieluimmin lapista valmistuneen juristin tai hankkenin ekonomin, kuin Oululaisen oikeustradenomin, tai Metropolista valmistuneen rahoitustradenomin. Suosittelen samaa muillekin, jos oikean asiantuntijan tarve tulee.)

Lakikylteri kirjoitti:

Amk-puolesta en osaa oikeastaan sanoa mitään, mutta tutkimuspuoli eroaa yliopistoissa niin paljon perustutkinto-opetuksesta, että ainakaan perustutkinto-opiskelupaikan valinnan apuna (esim. laadun suhteen) tuota listaa ei ainakaan voi käyttää oikein mitenkään.

Lisäksi tuossa listauksessa on yliopistojen kohdalla systemaattisesti voittajia jotka ovat joko A, isoja yksiköitä, tai B tekniikkaan painottuvat yksiköitä, ja häviäjiä pienet korkeakoulut jotka ovat suuntautuneet yhteiskunta-, taide- tai kauppatieteisiin. Olisikohan eron syynä erilainen tutkimusten julkaisuperinne. Voi olla tilanne on samansuuntainen amk:kin osalta.

"Viralliset listat" saisi jättää alivaltiosihteerille.

(Tai sanotaan näin, että palkkaisin listasta huolimatta edelleen mieluimmin lapista valmistuneen juristin tai hankkenin ekonomin, kuin Oululaisen oikeustradenomin, tai Metropolista valmistuneen rahoitustradenomin. Suosittelen samaa muillekin, jos oikean asiantuntijan tarve tulee.)

Lue lisää

Näköjään ennakkoluulot jyrää ja 20 vuotta vanhalla maineella ratsastetaan vaikka faktat puhuu aivan muuta.

Yliopistojen pedagogiikka nyt yleensäkin laahaa jäljessä amkeista, joten jos tutkimusten määrää ei huomioitaisi, niin amkit hakkaisi yliopistot 6-0. Niiden keskuudessa, jotka tekevät töitä useiden korkeakulujen parissa, parhaat amkit on jo pitkään tiedetty paljon korkeampitasoisiksi kuin huonoimmat yliopistot. kansainvälisillä markkinoilla tätä ei ole vaikea perustella. Suomessa sen sijaan sekoitetaan aivan suvereenisti alemmat ja ylemät tutkinnot keskenään ja (kuten lakikylteri) verrataan bachelor-tason tutkintoa maisteritutkintoon ja todetaan, että huonomi on.

Herää pahvi! kirjoitti:

Näköjään ennakkoluulot jyrää ja 20 vuotta vanhalla maineella ratsastetaan vaikka faktat puhuu aivan muuta.

Yliopistojen pedagogiikka nyt yleensäkin laahaa jäljessä amkeista, joten jos tutkimusten määrää ei huomioitaisi, niin amkit hakkaisi yliopistot 6-0. Niiden keskuudessa, jotka tekevät töitä useiden korkeakulujen parissa, parhaat amkit on jo pitkään tiedetty paljon korkeampitasoisiksi kuin huonoimmat yliopistot. kansainvälisillä markkinoilla tätä ei ole vaikea perustella. Suomessa sen sijaan sekoitetaan aivan suvereenisti alemmat ja ylemät tutkinnot keskenään ja (kuten lakikylteri) verrataan bachelor-tason tutkintoa maisteritutkintoon ja todetaan, että huonomi on.

Lue lisää

"Yliopistojen pedagogiikka nyt yleensäkin laahaa jäljessä amkeista, joten jos tutkimusten määrää ei huomioitaisi, niin amkit hakkaisi yliopistot 6-0."
Vai että 6-0, taitaa olla sitä kuuluisaa amk-tutkimuksen avulla saatua faktaa? Siis yliopistoissa on sillä pedagogiikkapuolella kehittämistä, mutta ei se ero niin iso ole, voi olla että parhaitten amisten ero huonoimpiin yliopistoihin ei ole kovin suuri jos opintoaloittain katsotaan, sen sijaan amisten sisällä on olemassa hurjat tasoerot parhaitten ja huonoimpien välillä. Ja hakijoille ongelma syntyy siitä, että samassa amiksessa voi olla samaan aikaa sekä oikeita huippuyksiköitä, että täysin rapasarjan koulutusta.

"Niiden keskuudessa, jotka tekevät töitä useiden korkeakulujen parissa, parhaat amkit on jo pitkään tiedetty paljon korkeampitasoisiksi kuin huonoimmat yliopistot."
Voitko antaa esimerkkejä? Siis yleensä koko ajattelu siitä että kokonainen oppilaitos voisi olla parempi kokonaisuudessaan kuin jokin toinen on vähän harhaanjohtavaa, yliopistoissa sen takia että saman opintoalan keskinäiset laatuerot ovat pieniä eri eri yliopistojen samojen tiedekuntien välillä, ja amisten taas päinvastaisesta syystä, eli vaikka amiksella olisi hyvä maine kokonaisuutena, sekään ei takaa etteikö sieltäkin voisi löytyä todella huonotasoinen koulutuslinja.

"Suomessa sen sijaan sekoitetaan aivan suvereenisti alemmat ja ylemät tutkinnot keskenään ja (kuten lakikylteri) verrataan bachelor-tason tutkintoa maisteritutkintoon ja todetaan, että huonomi on. "
Kyllähän tuossa listauksessa taisi olla sama ajatus, eli eipä siinä sen kummempaa erottelua ollut ylempää ja alempaa opetusta antavien oppilaitosten välillä. Ja etkö itsekin väitä samassa viestissäsi, alempaa opetusta antavien amisten lyövän kuusnolla ylempää opetusta antavat yliopistot.

Lakikylteri kirjoitti:

"Yliopistojen pedagogiikka nyt yleensäkin laahaa jäljessä amkeista, joten jos tutkimusten määrää ei huomioitaisi, niin amkit hakkaisi yliopistot 6-0."
Vai että 6-0, taitaa olla sitä kuuluisaa amk-tutkimuksen avulla saatua faktaa? Siis yliopistoissa on sillä pedagogiikkapuolella kehittämistä, mutta ei se ero niin iso ole, voi olla että parhaitten amisten ero huonoimpiin yliopistoihin ei ole kovin suuri jos opintoaloittain katsotaan, sen sijaan amisten sisällä on olemassa hurjat tasoerot parhaitten ja huonoimpien välillä. Ja hakijoille ongelma syntyy siitä, että samassa amiksessa voi olla samaan aikaa sekä oikeita huippuyksiköitä, että täysin rapasarjan koulutusta.

"Niiden keskuudessa, jotka tekevät töitä useiden korkeakulujen parissa, parhaat amkit on jo pitkään tiedetty paljon korkeampitasoisiksi kuin huonoimmat yliopistot."
Voitko antaa esimerkkejä? Siis yleensä koko ajattelu siitä että kokonainen oppilaitos voisi olla parempi kokonaisuudessaan kuin jokin toinen on vähän harhaanjohtavaa, yliopistoissa sen takia että saman opintoalan keskinäiset laatuerot ovat pieniä eri eri yliopistojen samojen tiedekuntien välillä, ja amisten taas päinvastaisesta syystä, eli vaikka amiksella olisi hyvä maine kokonaisuutena, sekään ei takaa etteikö sieltäkin voisi löytyä todella huonotasoinen koulutuslinja.

"Suomessa sen sijaan sekoitetaan aivan suvereenisti alemmat ja ylemät tutkinnot keskenään ja (kuten lakikylteri) verrataan bachelor-tason tutkintoa maisteritutkintoon ja todetaan, että huonomi on. "
Kyllähän tuossa listauksessa taisi olla sama ajatus, eli eipä siinä sen kummempaa erottelua ollut ylempää ja alempaa opetusta antavien oppilaitosten välillä. Ja etkö itsekin väitä samassa viestissäsi, alempaa opetusta antavien amisten lyövän kuusnolla ylempää opetusta antavat yliopistot.

Lue lisää

Hei, nuo kansainväliset vartailut on tehty eri tasoiset tutkinnot huomioiden. Yliopistoissa pääpaino on Masters-tason tutkinnoissa, mutta myös Bahelor-tutkintoja tehdään. Amkeissa pääpaino on Bachelor-tason tutkinnoissa, mutta myös Masters-tason tutkintoja tehdään.

Tasoeroja on sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen sisällä, mutta ennen kaikkea tasoeroja on ammattikorkeakoulujen välillä ja yliopistojen välillä. Vaikka parhaat amkit voitttavat heikoimmat yliopistot, sijoittuu suurin osa yliopistoista ylemmille sijoille ja suurin osa amkeista alemmille sijoille.

Yliopistojen korkeampi sijoitus tässä vertailussa johtuu siitä, että tutkimus, julkaisut ja niihin liittyvät viittaukset olivat mukana pisteytyksessä. Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa tutkimus ei ole ollut rahoitusperusteena, joten siihen ei ole varattu resursseja juuri lainkaan. Tämä on kuitenkin muuttumassa lähiaikoina.

Tohtoritutkija kirjoitti:

Hei, nuo kansainväliset vartailut on tehty eri tasoiset tutkinnot huomioiden. Yliopistoissa pääpaino on Masters-tason tutkinnoissa, mutta myös Bahelor-tutkintoja tehdään. Amkeissa pääpaino on Bachelor-tason tutkinnoissa, mutta myös Masters-tason tutkintoja tehdään.

Tasoeroja on sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen sisällä, mutta ennen kaikkea tasoeroja on ammattikorkeakoulujen välillä ja yliopistojen välillä. Vaikka parhaat amkit voitttavat heikoimmat yliopistot, sijoittuu suurin osa yliopistoista ylemmille sijoille ja suurin osa amkeista alemmille sijoille.

Yliopistojen korkeampi sijoitus tässä vertailussa johtuu siitä, että tutkimus, julkaisut ja niihin liittyvät viittaukset olivat mukana pisteytyksessä. Suomalaisissa ammattikorkeakouluissa tutkimus ei ole ollut rahoitusperusteena, joten siihen ei ole varattu resursseja juuri lainkaan. Tämä on kuitenkin muuttumassa lähiaikoina.

Lue lisää

"Tasoeroja on sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen sisällä, mutta ennen kaikkea tasoeroja on ammattikorkeakoulujen välillä ja yliopistojen välillä. Vaikka parhaat amkit voitttavat heikoimmat yliopistot, sijoittuu suurin osa yliopistoista ylemmille sijoille ja suurin osa amkeista alemmille sijoille."
A: En edelleenkään tiedä mitä tällaisella listalla edes tekee.

Siis jos isolla yliopistolla sattuu olemaan korkeatasoinen yksikkö, joka tekee korkeatasoista tutkimustoimintaa, ja kuten erityisesti luonnontieteissä ja tekniikassa on tapana, julkaisee aktiivisesti tutkimustuloksiaan englanniksi, ja tyrkyttää tekstejään alansa tieteellisiin aikakausikirjoihin, niin eihän se silti tarkoita vaikka nämä pari yksikköä nostaisivatkin yliopiston sijoitusta korkealle, että yliopiston muut muiden alojen tutkimusyksiköt olisivat mitenkään muita oman alan tutkimusyksiköitä erinomaisempia. Vaikka ovatkin osa saman suuren ja arvostetun yliopiston tutkimusta.

B: Edellisestä kohdasta johtuen, tieteen alojen tutkimuksen tasoa pitää etenkin yhteiskunnallisilla ja humanistisilla arvioida ensisijaisesti sisäisesti vertaisarvioinnin kautta, johtuen eroista tieteen traditiosta ja tiedekäsityksestä. Jos samaa alan yhteiskunnallista tutkimusta tehdään pienessä erityisyliopistossa ja isossa yliopistossa, se ei tarkoita että jos suuren yliopiston tutkimus olisi suoraan parempaa, vaikka sillä olisikin tuotteliaita ja mielenkiintoista tutkimusta tekeviä luonnontieteellisiä tai tekniikan tutkimusyksiköitä, niin se tutkimuksen taso ei voi heijastua eri tieteiden välillä.

Eli hyvä luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus jää yliopiston sisällä hyväksi luonnontieteelliseksi ja tekniseksi tutkimukseksi, mutta se ei nosta saman yksikön humanististen tai yhteiskuntatieteellisten tutkimusten tasoa. Tämä ongelma on huomattu, kun yritetty tehdä poikkitieteellisiä tutkimusprojekteja.

Tästä taas seuraa se, että jos yliopisto markkinoi itseään tutkimuksen huippuylipistona kokonaisuutena, myös sellaisilla aloilla joilla sillä ei ole ansioita, niin melkein voidaan puhua harhaanjohtamisesta.

C: Puhuit eroista sekä yliopistojen että amk:den välillä että sisällä. Yliopistojen sisällä ero on nimenomaan tutkimuksen tasossa ja resursseissa, eli niissä on sisäisiä eroja yliopistojen tiedekuntien välillä. Mutta perusopetuksen puolella eroja on eri yksiköiden välillä vähän. Puhun nyt humanistis-yhteiskuntatieteellisestä opetuksesta, eli periaatteessa on tutkinnon laadun kannalta sama minkä yliopiston yksikössä opiskelet maisteriksi, samoilla palikoilla mennään.

Amisten kohdalla ero on siinä, että opetuksen taso vaihtelee sekä yksikön sisällä, että oppiaineen sisällä. Eli on suurten kaupunkien amiksia, joissa on sekä vanhoja ja kokeneita opistoasteelta tulleita opettajia, että nuoria kyvykkäitä akateemisia jotka lähtevät amispuolelle, jolloin näihin amiksiin saattaa tulla ihan oikeasti yliopistotasoista huippuopetusta antavia linjoja.

Mutta sitten näitten suurten kaupunkien ulkopuolella, tai myös suurten kaupunkien huippuamiksiin saattaa tulla linjoja joissa on syystä tai toisesta huonot resurssit ja huonot opettajat, jolloin opetuskin saattaa olla täysin ala-arvoista. Ja tämä on opiskelijoille oikea oikeusturvaongelma, sillä etukäteen ei voi tietää millaista opetusta on tulossa samaan, kun markkinointi tapahtuu oppilaitostasolta.

Ja mitä amisten tutkimusten tasoon tulee, niin lukuun ottamatta lähinnä jotain tekniikan ja maa- ja metsätalouden tutkielmia, joissa voidaan puhua jo tieteellisen tason tutkimuksesta eli uuden tiedon hankinnasta, niin käytännössä lähes kaikki muu amisten tutkimus on lähinnä erilaisia käytännön työelämään ja yrityksiin liittyviä suppeita keissejä jostain erikoisongelmasta.

Lakikylteri kirjoitti:

"Tasoeroja on sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen sisällä, mutta ennen kaikkea tasoeroja on ammattikorkeakoulujen välillä ja yliopistojen välillä. Vaikka parhaat amkit voitttavat heikoimmat yliopistot, sijoittuu suurin osa yliopistoista ylemmille sijoille ja suurin osa amkeista alemmille sijoille."
A: En edelleenkään tiedä mitä tällaisella listalla edes tekee.

Siis jos isolla yliopistolla sattuu olemaan korkeatasoinen yksikkö, joka tekee korkeatasoista tutkimustoimintaa, ja kuten erityisesti luonnontieteissä ja tekniikassa on tapana, julkaisee aktiivisesti tutkimustuloksiaan englanniksi, ja tyrkyttää tekstejään alansa tieteellisiin aikakausikirjoihin, niin eihän se silti tarkoita vaikka nämä pari yksikköä nostaisivatkin yliopiston sijoitusta korkealle, että yliopiston muut muiden alojen tutkimusyksiköt olisivat mitenkään muita oman alan tutkimusyksiköitä erinomaisempia. Vaikka ovatkin osa saman suuren ja arvostetun yliopiston tutkimusta.

B: Edellisestä kohdasta johtuen, tieteen alojen tutkimuksen tasoa pitää etenkin yhteiskunnallisilla ja humanistisilla arvioida ensisijaisesti sisäisesti vertaisarvioinnin kautta, johtuen eroista tieteen traditiosta ja tiedekäsityksestä. Jos samaa alan yhteiskunnallista tutkimusta tehdään pienessä erityisyliopistossa ja isossa yliopistossa, se ei tarkoita että jos suuren yliopiston tutkimus olisi suoraan parempaa, vaikka sillä olisikin tuotteliaita ja mielenkiintoista tutkimusta tekeviä luonnontieteellisiä tai tekniikan tutkimusyksiköitä, niin se tutkimuksen taso ei voi heijastua eri tieteiden välillä.

Eli hyvä luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus jää yliopiston sisällä hyväksi luonnontieteelliseksi ja tekniseksi tutkimukseksi, mutta se ei nosta saman yksikön humanististen tai yhteiskuntatieteellisten tutkimusten tasoa. Tämä ongelma on huomattu, kun yritetty tehdä poikkitieteellisiä tutkimusprojekteja.

Tästä taas seuraa se, että jos yliopisto markkinoi itseään tutkimuksen huippuylipistona kokonaisuutena, myös sellaisilla aloilla joilla sillä ei ole ansioita, niin melkein voidaan puhua harhaanjohtamisesta.

C: Puhuit eroista sekä yliopistojen että amk:den välillä että sisällä. Yliopistojen sisällä ero on nimenomaan tutkimuksen tasossa ja resursseissa, eli niissä on sisäisiä eroja yliopistojen tiedekuntien välillä. Mutta perusopetuksen puolella eroja on eri yksiköiden välillä vähän. Puhun nyt humanistis-yhteiskuntatieteellisestä opetuksesta, eli periaatteessa on tutkinnon laadun kannalta sama minkä yliopiston yksikössä opiskelet maisteriksi, samoilla palikoilla mennään.

Amisten kohdalla ero on siinä, että opetuksen taso vaihtelee sekä yksikön sisällä, että oppiaineen sisällä. Eli on suurten kaupunkien amiksia, joissa on sekä vanhoja ja kokeneita opistoasteelta tulleita opettajia, että nuoria kyvykkäitä akateemisia jotka lähtevät amispuolelle, jolloin näihin amiksiin saattaa tulla ihan oikeasti yliopistotasoista huippuopetusta antavia linjoja.

Mutta sitten näitten suurten kaupunkien ulkopuolella, tai myös suurten kaupunkien huippuamiksiin saattaa tulla linjoja joissa on syystä tai toisesta huonot resurssit ja huonot opettajat, jolloin opetuskin saattaa olla täysin ala-arvoista. Ja tämä on opiskelijoille oikea oikeusturvaongelma, sillä etukäteen ei voi tietää millaista opetusta on tulossa samaan, kun markkinointi tapahtuu oppilaitostasolta.

Ja mitä amisten tutkimusten tasoon tulee, niin lukuun ottamatta lähinnä jotain tekniikan ja maa- ja metsätalouden tutkielmia, joissa voidaan puhua jo tieteellisen tason tutkimuksesta eli uuden tiedon hankinnasta, niin käytännössä lähes kaikki muu amisten tutkimus on lähinnä erilaisia käytännön työelämään ja yrityksiin liittyviä suppeita keissejä jostain erikoisongelmasta.

Lue lisää

Tää tyyppi ei tiedä mistä kirjoittaa, sekoittaa amikset ja amikt ja luulee että amkeissa (kai se niitä tarkoittaa vaikka amiksista kirjoittaa) voi olla suuriakin eroja eri yksiköiden resurseissa.

Lakikylteri kirjoitti:

"Tasoeroja on sekä yliopistojen että ammattikorkeakoulujen sisällä, mutta ennen kaikkea tasoeroja on ammattikorkeakoulujen välillä ja yliopistojen välillä. Vaikka parhaat amkit voitttavat heikoimmat yliopistot, sijoittuu suurin osa yliopistoista ylemmille sijoille ja suurin osa amkeista alemmille sijoille."
A: En edelleenkään tiedä mitä tällaisella listalla edes tekee.

Siis jos isolla yliopistolla sattuu olemaan korkeatasoinen yksikkö, joka tekee korkeatasoista tutkimustoimintaa, ja kuten erityisesti luonnontieteissä ja tekniikassa on tapana, julkaisee aktiivisesti tutkimustuloksiaan englanniksi, ja tyrkyttää tekstejään alansa tieteellisiin aikakausikirjoihin, niin eihän se silti tarkoita vaikka nämä pari yksikköä nostaisivatkin yliopiston sijoitusta korkealle, että yliopiston muut muiden alojen tutkimusyksiköt olisivat mitenkään muita oman alan tutkimusyksiköitä erinomaisempia. Vaikka ovatkin osa saman suuren ja arvostetun yliopiston tutkimusta.

B: Edellisestä kohdasta johtuen, tieteen alojen tutkimuksen tasoa pitää etenkin yhteiskunnallisilla ja humanistisilla arvioida ensisijaisesti sisäisesti vertaisarvioinnin kautta, johtuen eroista tieteen traditiosta ja tiedekäsityksestä. Jos samaa alan yhteiskunnallista tutkimusta tehdään pienessä erityisyliopistossa ja isossa yliopistossa, se ei tarkoita että jos suuren yliopiston tutkimus olisi suoraan parempaa, vaikka sillä olisikin tuotteliaita ja mielenkiintoista tutkimusta tekeviä luonnontieteellisiä tai tekniikan tutkimusyksiköitä, niin se tutkimuksen taso ei voi heijastua eri tieteiden välillä.

Eli hyvä luonnontieteellinen ja tekninen tutkimus jää yliopiston sisällä hyväksi luonnontieteelliseksi ja tekniseksi tutkimukseksi, mutta se ei nosta saman yksikön humanististen tai yhteiskuntatieteellisten tutkimusten tasoa. Tämä ongelma on huomattu, kun yritetty tehdä poikkitieteellisiä tutkimusprojekteja.

Tästä taas seuraa se, että jos yliopisto markkinoi itseään tutkimuksen huippuylipistona kokonaisuutena, myös sellaisilla aloilla joilla sillä ei ole ansioita, niin melkein voidaan puhua harhaanjohtamisesta.

C: Puhuit eroista sekä yliopistojen että amk:den välillä että sisällä. Yliopistojen sisällä ero on nimenomaan tutkimuksen tasossa ja resursseissa, eli niissä on sisäisiä eroja yliopistojen tiedekuntien välillä. Mutta perusopetuksen puolella eroja on eri yksiköiden välillä vähän. Puhun nyt humanistis-yhteiskuntatieteellisestä opetuksesta, eli periaatteessa on tutkinnon laadun kannalta sama minkä yliopiston yksikössä opiskelet maisteriksi, samoilla palikoilla mennään.

Amisten kohdalla ero on siinä, että opetuksen taso vaihtelee sekä yksikön sisällä, että oppiaineen sisällä. Eli on suurten kaupunkien amiksia, joissa on sekä vanhoja ja kokeneita opistoasteelta tulleita opettajia, että nuoria kyvykkäitä akateemisia jotka lähtevät amispuolelle, jolloin näihin amiksiin saattaa tulla ihan oikeasti yliopistotasoista huippuopetusta antavia linjoja.

Mutta sitten näitten suurten kaupunkien ulkopuolella, tai myös suurten kaupunkien huippuamiksiin saattaa tulla linjoja joissa on syystä tai toisesta huonot resurssit ja huonot opettajat, jolloin opetuskin saattaa olla täysin ala-arvoista. Ja tämä on opiskelijoille oikea oikeusturvaongelma, sillä etukäteen ei voi tietää millaista opetusta on tulossa samaan, kun markkinointi tapahtuu oppilaitostasolta.

Ja mitä amisten tutkimusten tasoon tulee, niin lukuun ottamatta lähinnä jotain tekniikan ja maa- ja metsätalouden tutkielmia, joissa voidaan puhua jo tieteellisen tason tutkimuksesta eli uuden tiedon hankinnasta, niin käytännössä lähes kaikki muu amisten tutkimus on lähinnä erilaisia käytännön työelämään ja yrityksiin liittyviä suppeita keissejä jostain erikoisongelmasta.

Lue lisää

Ammattikorkeakouluissa ei tehdä kovin paljoa tieteellisen tason tutkimusta koska se ei kuulu ammattikorkeakoulujen perustehtäviin eikä ole rahoitusperuste. Suurin osa amk-opinnäytetöistä on bachelor-tasoisia, joissa ei tuoteta uutta tietoa kovin syvällisesti. Tähän nähden Oulun ja Hämeen amkit sekä Metropolia sijoittuivat vertailussa aivan ällistyttävän hyvin!

Yliopistoissa n.s. poikkitieteellinen tutkimus ei ole onnistunut kovin hyvin, mutta ammattikorkeakouluissa on paljon esimerkkejä onnistuneesta monialaisesta tutkimus- ja kehitystyöstä ja koulutuksestakin. Yliopistossa törmäsi usein tieteiden alojen välisiin luutuneisiin ennakkoluuloihin.

Käytännössä suurten kaupunkien huippuamkeihin ei voi tulla linjaa, jossa olisi huonommat resurssit kuin saman amkin jollain toisella linjalla. Käytännössä suurissa kaupungeissa on tarjolla myös hyviä opettajia ja monet opettajat tulevat yliopistoista, koska amk tarjoaa vakitusen viran ja yliopistoon nähden paremman palkan. Tässä voi olla jokin selitys yliopistokaupunkien Helsingin ja Oulun amkien kovaan tasoon, mutta ei varmaankaan koko vastaus, koska Helsingissä muut amkit ei menestyneet samalla tavalla ja Hämeenlinna ei ole varsinainen yliopistokaupunki.

AMK-täti on ymmärtänyt väärin. Kyllä tässä mitataan julkaisujen määrän lisäksi myös viittausten määrää, joka taas on yleinen tutkimuksen laadun mittari, sillä se kertoo tehokkaasti, arvostetaanko tutkiusta tieteenalan piirissä niin paljon, että sitä käytettäisi lähdeviitteenä.

Julkaisujen ja viitausten määrien lisäksi sijoitukseen vaikuttvat opiskelijatyytyväisys, opiskelija/opettaja -määrä ja tunnettuus.

Turha on minusta alkaa vertailemaan yliopistoja ja amk:ta keskenään. Niin erinlaisia oppilaitoksia ovat kuitenkin.

Totta että kärjessä on yliopistoja, mutta ei ne huippu-ammattikorkeakoulut ole kaikkien yliopistojen alapuolella, vaikka miten päin tulkitset. Parhaat amkit päihittää tässä listauksessa heikoimmat yliopistot. M.O.T.

Se jää nähtäväksi paljonko tällä yksittäisellä listauksella on painoarvoa, tuskin paljoakaan yksinään, mutta mitähän muissa listauksissa on?

Kannattaa muistaa että amk:t yleensä kouluttaa aikas samoja aloja kuin ne pienet erityisalojen yliopistot: tekniikkaa, kulttuuria, liiketeloutta jne. Minusta väli 10 - 25 on kiinnostava ja siinä varmaan nähdään vielä tulevaisuudessa muutoksia. Alle 30 sijalla olevat joutaa hävittää.

Niin, tai esimerkiksi mestari ja poikamies.

24 kirjoitti:

Niin, tai esimerkiksi mestari ja poikamies.

Ensin ajattelin että mitä hemmettiä, mutta bachelorhan on tosiaan poikamies :-)) tai alun perin nuori ritari.

Joo, ja sen "tutkimuksen" on tehnyt Taloussanomet - tuo Sanoma Newsin tappiollinen roskalehti. Pisteitä Kajaanin amk sai mm. halvoista toimitilakustannuksista.

Tosiaan se on niin kuin joku tuossa yläpuolella totesi, että sjoitus riippuu siitä mitä mitataan. Opiskelijatyytyväisyys, tutkimusten vaikuttavuus, opiskelija-opettaja-suhde ovat yleismaailmallisia mittareita.

Ja tosiaan pakko vielä lisätä, jos ihmettelette Kajaanin hyvää sijoitusta, niin yksi hyvä näkökulma asiaan on se, että Kajaanissa yksinkertaisesti on vähemmän opiskelijoita. Heitä on helpompi hallita ja auttaa. Kajaanissa on noin 2000 opiskelijaa ja jossain toisaalla voi olla 15 000 opiskelijaa. Helppo maalaisjärjelläkin ajatella, että tämän pienemmän opiskelijalauman hallitseminen on paljon helpompaa ja heidän opiskelijatyytyväisyyteensä on helppo vaikuttaa.

Olen kuullut myös, että Kajaanissa olisi Suomen paras tuutorointi-touhu, eli koulutukset sun muut mitä siihen lasketaankin. En itse ole siinä touhussa ollut mukana, joten en tiedä siitä muuta, kuin mitä olen sattunut asiaa koskevilta kuulemaan. Kajaanin tuutorointikäytäntöjä ja koulutusmalleja on kuulemma yritetty viedä muihinkin amkkeihin ja niistä on kuulemma oltu erittäin kiinnostuneita.

ylpeilijä89 kirjoitti:

Ja tosiaan pakko vielä lisätä, jos ihmettelette Kajaanin hyvää sijoitusta, niin yksi hyvä näkökulma asiaan on se, että Kajaanissa yksinkertaisesti on vähemmän opiskelijoita. Heitä on helpompi hallita ja auttaa. Kajaanissa on noin 2000 opiskelijaa ja jossain toisaalla voi olla 15 000 opiskelijaa. Helppo maalaisjärjelläkin ajatella, että tämän pienemmän opiskelijalauman hallitseminen on paljon helpompaa ja heidän opiskelijatyytyväisyyteensä on helppo vaikuttaa.

Olen kuullut myös, että Kajaanissa olisi Suomen paras tuutorointi-touhu, eli koulutukset sun muut mitä siihen lasketaankin. En itse ole siinä touhussa ollut mukana, joten en tiedä siitä muuta, kuin mitä olen sattunut asiaa koskevilta kuulemaan. Kajaanin tuutorointikäytäntöjä ja koulutusmalleja on kuulemma yritetty viedä muihinkin amkkeihin ja niistä on kuulemma oltu erittäin kiinnostuneita.

Lue lisää

On vertaluja ja vertailuja. Talouselämän vertailu antoi pisteitä mm. toimitilojen halpuudesta ja kansainvälinen vertailu antoi pisteitä mm. tutkimustyön vaikuttavuudesta.

Kajaanissa tehtyjä tutkimuksia ei noteerata maailmalla, joten tutkimusten vaikuttavuudesta tulleet 0 pistettä ovat tipauttaneet Kajaanin pois listalta. Tutkimustyö (TKI) on yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävistä, joten se kyllä ehdottomasti pitää ottaa vertailuissa huomioon.

Mielestäni taas toimitilojen halpuus ei ole mikään arvo. Tottakai on halpaa olla sellaisessa paikassa jossa tonttipohja ei maksa juuri mitään. Pitäisi osata kysyä, miksi maa ei Kainuun korvessa maksa enempää - miksi siitä ei kukaan halua maksaa parempaa hintaa. Pikemminkin pitäisi siis palkita hyvästä ja tavoitellulla paikalla olevasta sijainnista kuin halpuudesta. Maailman parhaimmistoon kuuluvat korkeakoulut ovat hyvillä paikoilla ja hienoissa rakennuksissa, arvoisissaan tiloissa, jotka eivät ole halpoja.

Tämän takia, vaikka itsekin olen Kainuusta kotoisin, en hehkuttaisi tuota Talouselämän "tutkimusta" enää yhtään. Sokea Reettakin ymmärtää, että se halpuus on meille kainuulaisille vain häpeäksi.

Onko halpuus arvo??! kirjoitti:

On vertaluja ja vertailuja. Talouselämän vertailu antoi pisteitä mm. toimitilojen halpuudesta ja kansainvälinen vertailu antoi pisteitä mm. tutkimustyön vaikuttavuudesta.

Kajaanissa tehtyjä tutkimuksia ei noteerata maailmalla, joten tutkimusten vaikuttavuudesta tulleet 0 pistettä ovat tipauttaneet Kajaanin pois listalta. Tutkimustyö (TKI) on yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävistä, joten se kyllä ehdottomasti pitää ottaa vertailuissa huomioon.

Mielestäni taas toimitilojen halpuus ei ole mikään arvo. Tottakai on halpaa olla sellaisessa paikassa jossa tonttipohja ei maksa juuri mitään. Pitäisi osata kysyä, miksi maa ei Kainuun korvessa maksa enempää - miksi siitä ei kukaan halua maksaa parempaa hintaa. Pikemminkin pitäisi siis palkita hyvästä ja tavoitellulla paikalla olevasta sijainnista kuin halpuudesta. Maailman parhaimmistoon kuuluvat korkeakoulut ovat hyvillä paikoilla ja hienoissa rakennuksissa, arvoisissaan tiloissa, jotka eivät ole halpoja.

Tämän takia, vaikka itsekin olen Kainuusta kotoisin, en hehkuttaisi tuota Talouselämän "tutkimusta" enää yhtään. Sokea Reettakin ymmärtää, että se halpuus on meille kainuulaisille vain häpeäksi.

Lue lisää

Koska ihminen on laumaeläin.

ylpeilijä89 kirjoitti:

Ja tosiaan pakko vielä lisätä, jos ihmettelette Kajaanin hyvää sijoitusta, niin yksi hyvä näkökulma asiaan on se, että Kajaanissa yksinkertaisesti on vähemmän opiskelijoita. Heitä on helpompi hallita ja auttaa. Kajaanissa on noin 2000 opiskelijaa ja jossain toisaalla voi olla 15 000 opiskelijaa. Helppo maalaisjärjelläkin ajatella, että tämän pienemmän opiskelijalauman hallitseminen on paljon helpompaa ja heidän opiskelijatyytyväisyyteensä on helppo vaikuttaa.

Olen kuullut myös, että Kajaanissa olisi Suomen paras tuutorointi-touhu, eli koulutukset sun muut mitä siihen lasketaankin. En itse ole siinä touhussa ollut mukana, joten en tiedä siitä muuta, kuin mitä olen sattunut asiaa koskevilta kuulemaan. Kajaanin tuutorointikäytäntöjä ja koulutusmalleja on kuulemma yritetty viedä muihinkin amkkeihin ja niistä on kuulemma oltu erittäin kiinnostuneita.

Lue lisää

Mitä ihmeen vikaa pienessä opiskelijamäärässä on?

Miksi ei maksa? kirjoitti:

Koska ihminen on laumaeläin.

Pienuuden ongelma on että pienessä yhteisössä ei yleensä synny esimerkiksi tutkimusyhteistyötä. Ei Kainuussa mitään vikaa ole silti, ja voisi sinnekin tutkijayhteisön perustaa. Kysymys on vaan että nyt siellä ei ole tutkimusta, jolla olisi vaikuttavuutta. Siksi siitä tulee 0 pistettä ja jää listalta pois.

Ei se tuo laumaeläin-juttu ole niin voimakas ihmisellä. Monet muuttaa pois oman laumansa luota työn perässä, jos muualla on tarjolla parempia työpaikoja ja parempi toimeentulo tai mielenkiintoisempi ura. Ammattikorkeakoulu ei ole se vetonaula, joka tekisi Kainuusta houkuttelevan tutkijayhteisön jäsenille. Siellä pitäisi olla työpaikkoja ja urakehitystä tarjolla monipuolisesti (myös puolisolle) niin kyllä sitten tulisi muuttajiakin - ensimmäiseksi ainakin meitä paluumuuttajia, joilla osa laumasta jo on siellä ...

Onko halpuus arvo??! kirjoitti:

On vertaluja ja vertailuja. Talouselämän vertailu antoi pisteitä mm. toimitilojen halpuudesta ja kansainvälinen vertailu antoi pisteitä mm. tutkimustyön vaikuttavuudesta.

Kajaanissa tehtyjä tutkimuksia ei noteerata maailmalla, joten tutkimusten vaikuttavuudesta tulleet 0 pistettä ovat tipauttaneet Kajaanin pois listalta. Tutkimustyö (TKI) on yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävistä, joten se kyllä ehdottomasti pitää ottaa vertailuissa huomioon.

Mielestäni taas toimitilojen halpuus ei ole mikään arvo. Tottakai on halpaa olla sellaisessa paikassa jossa tonttipohja ei maksa juuri mitään. Pitäisi osata kysyä, miksi maa ei Kainuun korvessa maksa enempää - miksi siitä ei kukaan halua maksaa parempaa hintaa. Pikemminkin pitäisi siis palkita hyvästä ja tavoitellulla paikalla olevasta sijainnista kuin halpuudesta. Maailman parhaimmistoon kuuluvat korkeakoulut ovat hyvillä paikoilla ja hienoissa rakennuksissa, arvoisissaan tiloissa, jotka eivät ole halpoja.

Tämän takia, vaikka itsekin olen Kainuusta kotoisin, en hehkuttaisi tuota Talouselämän "tutkimusta" enää yhtään. Sokea Reettakin ymmärtää, että se halpuus on meille kainuulaisille vain häpeäksi.

Lue lisää

Valitettavasti olet ymmärtänyt täysin väärin sen, mitä halpuudella ollaan tarkoitettu. Kyseessä ei ole pelkästään tuo toimitilojen halpuus, paljon suuremmassa roolissa on opiskelun halpuus.

Mietippä, paljon jää vaikkapa Helsingissä opiskelevalla tyypillä käteen rahaa vuokranmaksun jälkeen? Ehei, opintotuki ja asumistuki ei yleensä edes riitä vuokraan! Ei ainakaan ellet sitten asustele usean muun ihmisen kanssa solussa.

Itselläni esimerkiksi on suuri yksiö ja saan elellä rauhassa, se maksaa vähän päälle 300e, suuressa kaupungissa samanlainen kämppä keskustasta maksaisi yli 500e kuussa.

Ja juu, pieni amkki ollaan, mutta yhteishenki on sitäkin tiiviimpi! Pienessä opiskelijamäärässä ei ole mitään vikaa, se on ennemminkin tosiaan etu, kuten se ollaankin kyseisessä tutkimuksessa huomioitu.

Mä en tiedä mikä totuus on, mutta mulla on itellä sellanen mielikuva, että nuo muut tutkimukset on just tollasia että annetaan pisteitä jostain tutkimustyöstä ym.. Mutta tämä taas on ollut paljon opiskelijalähtöisempi. Eli kyseessä on se, kuinka mukavaa yksittäisellä opiskelijalla on opiskella kajaanin ammattikorkeakoulussa, ei se, miten sieltä työllistyy tai kuinka merkittäviä henkilöitä sieltä lähtee maailmalle taikka millaista tutkimustyötä amk suorittaa.

btw pahoittelen kehnoa nimimerkkiäni :D kuullostaa turhan itserakkaalta ja että tekisin asiasta suuren haloon. Halusin tosiaan vain tuoda esille tämänkin erään tutkimuksen, jossa mielestäni ollaan tarkasteltu amkkien top. kärkeä opiskelijalähtöisesti. Tämähän on kumminkin yleensä se tutkimus joka kaikkialla näytetään. Kaverini ympäri Suomea totesivat, että esim. Vaasan amkissa oli samoja tutkimustuloksia näytetty ja myöskin Etelä-Suomen lukioissa on opiskelijoille esitelty juurikin tätä Talouslehden tekemää tutkimusta, jossa Kajaani oli ensimmäisenä.

ylpeilijä89 kirjoitti:

Valitettavasti olet ymmärtänyt täysin väärin sen, mitä halpuudella ollaan tarkoitettu. Kyseessä ei ole pelkästään tuo toimitilojen halpuus, paljon suuremmassa roolissa on opiskelun halpuus.

Mietippä, paljon jää vaikkapa Helsingissä opiskelevalla tyypillä käteen rahaa vuokranmaksun jälkeen? Ehei, opintotuki ja asumistuki ei yleensä edes riitä vuokraan! Ei ainakaan ellet sitten asustele usean muun ihmisen kanssa solussa.

Itselläni esimerkiksi on suuri yksiö ja saan elellä rauhassa, se maksaa vähän päälle 300e, suuressa kaupungissa samanlainen kämppä keskustasta maksaisi yli 500e kuussa.

Ja juu, pieni amkki ollaan, mutta yhteishenki on sitäkin tiiviimpi! Pienessä opiskelijamäärässä ei ole mitään vikaa, se on ennemminkin tosiaan etu, kuten se ollaankin kyseisessä tutkimuksessa huomioitu.

Mä en tiedä mikä totuus on, mutta mulla on itellä sellanen mielikuva, että nuo muut tutkimukset on just tollasia että annetaan pisteitä jostain tutkimustyöstä ym.. Mutta tämä taas on ollut paljon opiskelijalähtöisempi. Eli kyseessä on se, kuinka mukavaa yksittäisellä opiskelijalla on opiskella kajaanin ammattikorkeakoulussa, ei se, miten sieltä työllistyy tai kuinka merkittäviä henkilöitä sieltä lähtee maailmalle taikka millaista tutkimustyötä amk suorittaa.

btw pahoittelen kehnoa nimimerkkiäni :D kuullostaa turhan itserakkaalta ja että tekisin asiasta suuren haloon. Halusin tosiaan vain tuoda esille tämänkin erään tutkimuksen, jossa mielestäni ollaan tarkasteltu amkkien top. kärkeä opiskelijalähtöisesti. Tämähän on kumminkin yleensä se tutkimus joka kaikkialla näytetään. Kaverini ympäri Suomea totesivat, että esim. Vaasan amkissa oli samoja tutkimustuloksia näytetty ja myöskin Etelä-Suomen lukioissa on opiskelijoille esitelty juurikin tätä Talouslehden tekemää tutkimusta, jossa Kajaani oli ensimmäisenä.

Lue lisää

Niin mutku mutku ... minusta ei olisi ollenkaan mukavaa asustella yksiössä halvalla pienellä paikkakunnalla, josta ei tunne ketään. Asun kaverini kanssa kahden hengen soluasunnossa Helsingissä hyvällä paikalla ja maksan 250 €/kk. Olen ihan tyytyväinen HOAS:iin.

Minulla on kaikki kaverit ja tutut ja sukulaiset ja turvaverkostot pääkaupunkiseudulla ja täällä on myös tyttökaveri ja hyvä työpaikka, jonne voin tehdä myös harjoittelut ja olen seurakuntavaltuustossakin jäsenenä.

Mitä hyötyä olisi lähteä jonnekin kauas pienelle paikkakunnalle (sis jos halpuus ei kiinnosta)?

Pääkaupunkiseudulta voin lähteä vuodeksi vaihtoon ulkomaille jonnekin mukavaan isoon kaupunkiin, jossa on paljon opiskelijoita ja jossa saa paljon hyviä kontakteja ja jossa kielitaito kehittyy. Mutta kerro miksi lähtisin jonnekkin Kajaaniin tai Mikkeliin viettämään 3 vuotta halvassa yksiössä? Mitä niillä pikku paikkakunnilla on tarjota muuta kuin vähinen opiskelijamäärä ja halpoja asuntoja?

Äly hoi! kirjoitti:

Mitä ihmeen vikaa pienessä opiskelijamäärässä on?

Isoissa yksiköissä on enemmän vaihtoehtoja, voi paremmin tehdä HOPSia, voi valita kenen opettajan kurseille menee, voi ottaa vapaasti valittavia opintoja toisilta aloilta ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa.

Pienet yksiköt on yleensa koulumaisia, joissa kaikkien on pakko tehdä aika samoja juttuja. Mutta jos olet siellä tyytyväinen niin ok se on minun puolestani. Älä kuitenkaan tuputa muille kun ei kelpaa!

ylpeilijä89 kirjoitti:

Valitettavasti olet ymmärtänyt täysin väärin sen, mitä halpuudella ollaan tarkoitettu. Kyseessä ei ole pelkästään tuo toimitilojen halpuus, paljon suuremmassa roolissa on opiskelun halpuus.

Mietippä, paljon jää vaikkapa Helsingissä opiskelevalla tyypillä käteen rahaa vuokranmaksun jälkeen? Ehei, opintotuki ja asumistuki ei yleensä edes riitä vuokraan! Ei ainakaan ellet sitten asustele usean muun ihmisen kanssa solussa.

Itselläni esimerkiksi on suuri yksiö ja saan elellä rauhassa, se maksaa vähän päälle 300e, suuressa kaupungissa samanlainen kämppä keskustasta maksaisi yli 500e kuussa.

Ja juu, pieni amkki ollaan, mutta yhteishenki on sitäkin tiiviimpi! Pienessä opiskelijamäärässä ei ole mitään vikaa, se on ennemminkin tosiaan etu, kuten se ollaankin kyseisessä tutkimuksessa huomioitu.

Mä en tiedä mikä totuus on, mutta mulla on itellä sellanen mielikuva, että nuo muut tutkimukset on just tollasia että annetaan pisteitä jostain tutkimustyöstä ym.. Mutta tämä taas on ollut paljon opiskelijalähtöisempi. Eli kyseessä on se, kuinka mukavaa yksittäisellä opiskelijalla on opiskella kajaanin ammattikorkeakoulussa, ei se, miten sieltä työllistyy tai kuinka merkittäviä henkilöitä sieltä lähtee maailmalle taikka millaista tutkimustyötä amk suorittaa.

btw pahoittelen kehnoa nimimerkkiäni :D kuullostaa turhan itserakkaalta ja että tekisin asiasta suuren haloon. Halusin tosiaan vain tuoda esille tämänkin erään tutkimuksen, jossa mielestäni ollaan tarkasteltu amkkien top. kärkeä opiskelijalähtöisesti. Tämähän on kumminkin yleensä se tutkimus joka kaikkialla näytetään. Kaverini ympäri Suomea totesivat, että esim. Vaasan amkissa oli samoja tutkimustuloksia näytetty ja myöskin Etelä-Suomen lukioissa on opiskelijoille esitelty juurikin tätä Talouslehden tekemää tutkimusta, jossa Kajaani oli ensimmäisenä.

Lue lisää

Se tuli jo selväksi, että te perähikiäläiset elätte tukien varassa ja laskette pennosia. Toista se on meillä Helsingissä. Me käymme töissä, maksamme veroja 15-vuotiaista lähtien, jotta muu Suomi saa rauhassa vetää lonkkaa tukiensa varassa.

En itsekään ole joka vuosi saanut opintotukia kun on tulorajat ylittyneet ja näin on käynyt monelle kaverillekin. Olkaa pönttööpäät maalla tyytyväisiä, että joku käy töissä ja on rahaa teillekin maksaa ne tuet, tai jos ette ole niin tulkaa tänne töihin. Me ei kuitenkaan sinne teidän keskuuteen tulla ja voit vaan pohtia itseksesi, miksi.

Sen vielä lisään, että meidän helsinkiläisnuorten työssäkäynti ei ainakaan lyhennä työuraa, joka meillä on alkanut yleensä jo 15-vuotiaana.

Miksi ei maksa? kirjoitti:

Koska ihminen on laumaeläin.

Koska ihminen on laumaeläin niin se pysyy maalla eikä suostu muuttamaan kaupunkiin, vaikka kaupungissa olisi töitä. Aika moni kaupunkiin muuttanut on kumminkin uhmannut laumansa kutsua ja muuttanut kaupunkiin. Laumaeläimet sen sijaan on jääneet maalle.

Pysysiellä,mä maksan kirjoitti:

Se tuli jo selväksi, että te perähikiäläiset elätte tukien varassa ja laskette pennosia. Toista se on meillä Helsingissä. Me käymme töissä, maksamme veroja 15-vuotiaista lähtien, jotta muu Suomi saa rauhassa vetää lonkkaa tukiensa varassa.

En itsekään ole joka vuosi saanut opintotukia kun on tulorajat ylittyneet ja näin on käynyt monelle kaverillekin. Olkaa pönttööpäät maalla tyytyväisiä, että joku käy töissä ja on rahaa teillekin maksaa ne tuet, tai jos ette ole niin tulkaa tänne töihin. Me ei kuitenkaan sinne teidän keskuuteen tulla ja voit vaan pohtia itseksesi, miksi.

Sen vielä lisään, että meidän helsinkiläisnuorten työssäkäynti ei ainakaan lyhennä työuraa, joka meillä on alkanut yleensä jo 15-vuotiaana.

Lue lisää

Hei tota.. En tiedä missä välissä teidän mielestä keskustelu on kääntynyt täysin ,mutta en ole nyt todellakaan mitenkään ns. markkinoimassa Kajaanin amkkia. Yksi jo kyselee "miksi pitäisi lähteä?" En ymmärrä miksi tätä kysyt minulta, jokainen tekee omat päätöksensä ja sillä selvä. Puhuimme juuri Suomen parhaista ammattikorkeakouluista ja toin esille tämän hieman opiskelijalähtöisemmän tutkimuksen, jota jopa esitelläänkin ihmisille Suomen kouluissa.

Ja sinä "Pysysiellä, mä maksan". Jokainen opiskelija elää tukien varassa. Etelässä teette todennäköisemmin työtä, koska tuet eivät riitä. Jos ne täällä riittävät, niin miksi tulet marisemaan jotain? En ymmärrä tällaista agressiivista reaktiota, että tullaan haukkumaan toisen ammattikorkeakoulun oppilaita ammattikorkeakoulun sijainnin perusteella.

"Älä kuitenkaan tuputa muille kun ei kelpaa!"

Niiiin.... Tuota.. Ei tässä kukaan ole tuputtamassa yhtään mitään yhtään kellekään edelleenkään. Kukin opiskelee siellä missä haluaa ja sillä siisti, turha alkaa heti suuta soittelemaan ja provoamaan.

ylpeilijä89 kirjoitti:

Hei tota.. En tiedä missä välissä teidän mielestä keskustelu on kääntynyt täysin ,mutta en ole nyt todellakaan mitenkään ns. markkinoimassa Kajaanin amkkia. Yksi jo kyselee "miksi pitäisi lähteä?" En ymmärrä miksi tätä kysyt minulta, jokainen tekee omat päätöksensä ja sillä selvä. Puhuimme juuri Suomen parhaista ammattikorkeakouluista ja toin esille tämän hieman opiskelijalähtöisemmän tutkimuksen, jota jopa esitelläänkin ihmisille Suomen kouluissa.

Ja sinä "Pysysiellä, mä maksan". Jokainen opiskelija elää tukien varassa. Etelässä teette todennäköisemmin työtä, koska tuet eivät riitä. Jos ne täällä riittävät, niin miksi tulet marisemaan jotain? En ymmärrä tällaista agressiivista reaktiota, että tullaan haukkumaan toisen ammattikorkeakoulun oppilaita ammattikorkeakoulun sijainnin perusteella.

"Älä kuitenkaan tuputa muille kun ei kelpaa!"

Niiiin.... Tuota.. Ei tässä kukaan ole tuputtamassa yhtään mitään yhtään kellekään edelleenkään. Kukin opiskelee siellä missä haluaa ja sillä siisti, turha alkaa heti suuta soittelemaan ja provoamaan.

Lue lisää

Siis mitä ihmettä ... ei suinkaan kaikki etelässä käy töissä vaan rahan takia vaan siksi, että saisi jalkaa oven rakoon työuralle. Monet menee jopa ilmaiseksi harjoittelijoiksi. Mä en ymmärrä, mistä teille maalaisille on iskostunut tuomonen ennakkoluulo, että Helsingissä olisi jotenkin kalliimpaa elää? Vain vapaitten markkinoitten asunnot on kaliimpia, mutta eihä opiskelijat niissä asu. Etelässä on liikkuminen, ruoka ja muut tavarat jopa halvempia kuin maalla. Maalla on varsinkin bussiliput törkeän kalliita verrattuna Helsinkiin.

Kyllä opintotuki riittää Etelä-Suomessakin ihan hyvin, jos asuu opiskelija-asunnossa. Opiskelijat ei yleensä maksa vapaiden markkinoiden hintoja vaan asuu HOAS:illa, AAllon tai HY:n osakuntien asunnoissa. Ne on ihan hyvillä paikoilla ja niistä on hyvät yhteydet opiskelupaikkoihin. Moni kuitenkin hankkii opintojen loppuvaiheessa vapailta markkinoilta asunnon, koska jos käy töissä niin on rahaa asua vähän paremmin ja voi asua rauhassa valmistumisen jälkeenkin.

Ylpeysjaennakkoluulo kirjoitti:

Siis mitä ihmettä ... ei suinkaan kaikki etelässä käy töissä vaan rahan takia vaan siksi, että saisi jalkaa oven rakoon työuralle. Monet menee jopa ilmaiseksi harjoittelijoiksi. Mä en ymmärrä, mistä teille maalaisille on iskostunut tuomonen ennakkoluulo, että Helsingissä olisi jotenkin kalliimpaa elää? Vain vapaitten markkinoitten asunnot on kaliimpia, mutta eihä opiskelijat niissä asu. Etelässä on liikkuminen, ruoka ja muut tavarat jopa halvempia kuin maalla. Maalla on varsinkin bussiliput törkeän kalliita verrattuna Helsinkiin.

Kyllä opintotuki riittää Etelä-Suomessakin ihan hyvin, jos asuu opiskelija-asunnossa. Opiskelijat ei yleensä maksa vapaiden markkinoiden hintoja vaan asuu HOAS:illa, AAllon tai HY:n osakuntien asunnoissa. Ne on ihan hyvillä paikoilla ja niistä on hyvät yhteydet opiskelupaikkoihin. Moni kuitenkin hankkii opintojen loppuvaiheessa vapailta markkinoilta asunnon, koska jos käy töissä niin on rahaa asua vähän paremmin ja voi asua rauhassa valmistumisen jälkeenkin.

Lue lisää

Oho tuolla on asiavirhe itselläni, ei tosiaan ihan jokainen opiskelija kumminkaan tuilla elä, mitähän lienen ajatellut.

Mutta niin, kyllähän jokainen nyt mielellään omassa kämpässä asuu. Pienemmillä paikkakunnilla tosiaan tämä omassa kämpässä asuminen on ihan normaalia, kun taas solussa asuminen on vähä sellanen harvinaisempi juttu. Kukapa ei haluaisi omassa kämpässä rauhassa elellä, kuin jossain ahtaassa solukämpässä? Siellä etelässäpäin on monilla taivuttava tuohon soluasumiseen ilmeisesti sinun tekstistäsi päätellen.

Edelleenkin on minusta täysin turha alkaa huutelemaan tuota "mä en ymmärrä, mistä teille maalaisille.." Maalaisille? Seriously, wtf people? Väärässä voin olla ihan missä asiassa vain enkä sitä kiistä, ihmisiä tässä vain ollaan. Edelleen silti vähän hämärää tuo, että aletaan pohjoisen sijainnin takia kyseenalaistamaan asioita tai jopa haukkumaan.

Antaa tosiaan olla, kerran näin kärkästä porukkaa näyttää löytyvän. Rauhallisin aikein nappaan ilmoille erään tutkimuksen tulokset ja kas, heti ollaan kiinni kuin sika limpussa. Todella törkeästi lähdetään vetämään tuota "no sä maalaisena" linjaa. Aika lapsellista touhua.

Olisiko tässä siis nyt jotain kateutta ilmoilla, vai millä muulla selittäisi näiden eräiden yksilöiden kärkästä tekstiä?

Onko halpuus arvo??! kirjoitti:

On vertaluja ja vertailuja. Talouselämän vertailu antoi pisteitä mm. toimitilojen halpuudesta ja kansainvälinen vertailu antoi pisteitä mm. tutkimustyön vaikuttavuudesta.

Kajaanissa tehtyjä tutkimuksia ei noteerata maailmalla, joten tutkimusten vaikuttavuudesta tulleet 0 pistettä ovat tipauttaneet Kajaanin pois listalta. Tutkimustyö (TKI) on yksi ammattikorkeakoulujen perustehtävistä, joten se kyllä ehdottomasti pitää ottaa vertailuissa huomioon.

Mielestäni taas toimitilojen halpuus ei ole mikään arvo. Tottakai on halpaa olla sellaisessa paikassa jossa tonttipohja ei maksa juuri mitään. Pitäisi osata kysyä, miksi maa ei Kainuun korvessa maksa enempää - miksi siitä ei kukaan halua maksaa parempaa hintaa. Pikemminkin pitäisi siis palkita hyvästä ja tavoitellulla paikalla olevasta sijainnista kuin halpuudesta. Maailman parhaimmistoon kuuluvat korkeakoulut ovat hyvillä paikoilla ja hienoissa rakennuksissa, arvoisissaan tiloissa, jotka eivät ole halpoja.

Tämän takia, vaikka itsekin olen Kainuusta kotoisin, en hehkuttaisi tuota Talouselämän "tutkimusta" enää yhtään. Sokea Reettakin ymmärtää, että se halpuus on meille kainuulaisille vain häpeäksi.

Lue lisää

Kannattaa tosiaan tutkia sitä tutkimusta/vertailua, ennenkuin lähtee puhumaan siitä.

Talouslehden tutkimuksessa on otettu tuo tutkimustyö huomioon, se on vain eri nimikkeellä. Et ehkä ole hoksannut katsoa? Löytyy kyseisen tutkimuksen taulukosta nimellä Innovatiivisuus.

Oletan ettet tiedä mitä innovatiivisuus tarkoittaa, joten otan otteen kyseisestä vertailusta

"Innovatiivisimmassa ammattikorkeakoulussa on suhteellisesti eniten t&k toimintaa, eniten opettajien ja tutkimushenkilöiden laatimia julkaisuja.." jne.

Tästä Kajaani näyttää saaneen 7½ pistettä, kun taas esim. Haaga-Heliassa on vain 6 .

Näin ollen kumosin juuri sinun sekä nimimerkin "Työpaikat hoi" väitteet, kuten mm. sen, ettei pienessä yhteisössä synny tutkimusyhteistyötä. Jotain selvästi on syntynyt ja sitä jotain on nähtävästi syntynyt laadukkaammin tai sitten paremmin, kuin maineikkaassa Haaga-Heliassa.

Kumoan myöskin nimimerkin "Tutkijaopettaja" väitteen siitä, että Kajaanin amk olisi saanut pisteitä halvoista toimitiloista. Tutkailin tuossa kyseistä vertailutaulukkoa ja mikään noista 10 mittarista ei ilmaissut millään tavoin toimitilojen halpuudesta. Onko minulta siis mennyt jotain ohi, vai päteekö täällä ihmiset asioista, joista eivät tiedä?

Äly hoi! kirjoitti:

Mitä ihmeen vikaa pienessä opiskelijamäärässä on?

Pieni määrä koulutusta voi olla joskus ihan perusteltua, jos jonkin alan osaajia ei tarvitse enempää kouluttaa.

Päivänselvää kumminkin on, että jotain tusinatutkintoja ei kannata kouluttaa hajallaan pitkin maata pienissä yksiköissä. Myöskään ihan pieniä yksiköitä ei kannata pitää pystyssä, varsinkaan jos sillä alueella ei ole edes työpaikkoja. Yleensä pienet maaseutuyksiköt on just niitä entisiä opistoja, jotka pilaavat koko amk-kentän maineen.

Samaten, jos pääkaupunkiseutusijainnista huolimatta jokin amk ei yllä edes 20 parhaan joukkoon, niin sen voi saman tien lopettaa. Ihmetyttää nimittäin toi Laurean sija 25.