Näin puhui Isokallio:

Taloustieteilijät pohtivat jo Kreikan eroa eurosta
HS
Kreikan velkakriisi on saanut monet taloustieteilijät ympäri maailmaa jo vähintäänkin pohdiskelemaan ajatusta, että Kreikan eroaminen eurovaluutasta olisi todellinen mahdollisuus.

Yksi äänekkäimmistä arvostelijoista on ollut "tuomion tohtori" Nouriel Roubini. New Yorkin yliopiston taloustieteen professorin mukaan ainoa tapa velkaongelmien ratkaisuksi on paluu euroalueella omiin valuuttoihin.

"Kilpailukyky on mahdollista saada takaisin vain palaamalla omaan valuuttaan sekä suorittamalla suuria arvonalennuksia omistuksiin ja velkoihin. Ajatus tyrmätään vielä, mutta se ei ole kaukainen ajatus viiden vuoden päästä", Roubini sanoo talouslehti Financial Timesissa.

Myös esimerkiksi Ifo-instituutin johtaja ja Münchenin yliopiston taloustieteen professori Hans-Werner Sinn ehdottaa, että Kreikka poistuisi hetkeksi eurosta.

Kun maa voisi heikentää valuuttansa arvoa, siis vanhaa drakmaansa, Kreikan kilpailukyky paranisi. Se pystyisi myymään halvemmalla tuotteitaan. Kreikka voisi palata myöhemmin euroon, kun asiat paranevat, Sinn toteaa Kauppalehden haastattelussa.

Lisäksi Suomessa esimerkiksi Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen suosittelee Kreikan ja Portugalin eroa eurosta, jotta maat voisivat hakea talouskasvua valuuttojaan sopeuttamalla.

Poliittiset päättäjät ovat olleet kuitenkin tiukkoina yhteisvaluutan puolesta.

Esimerkiksi euroryhmän puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker tyrmäsi toukokuussa kiirineet huhut siitä, että Kreikka voisi erota yhteisvaluutasta.

"Emme ole keskustelleet Kreikan eroamisesta. Se on typerä idea. Se on tie, jota emme koskaan kulkisi", hän totesi.

Taloustuntijat teilaavat uuden hallituksen suunnitelmat
22.6.2011 klo 8:30
HS
Hallituspuolueiden sorvaama ohjelma on talousasiantuntijoiden mukaan laimea kompromissi. Kuvassa Stefan Wallin (Rkp), Jutta Urpilainen (Sdp), Jyrki Katainen (Kok) ja Paavo Arhinmäki (Vas) säätytalolla vime perjantaina.

Talousasiantuntijat ja elinkeinoelämä arvostelevat varsin kovasanaisesti Jyrki Kataisen (kok) hallituksen hallitusohjelmaa. Asiantuntijoiden mukaan uusi hallitus ei vauhdita toimillaan talouskasvua, vaan tyytyy laimeisiin kompromisseihin ja jakopolitiikkaan.

Myöskään valtion velkaantumiseen ja talouden kestävyyden haasteisiin ei kriitikoiden mukaan tartuta kunnolla.

Ruotsin Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen teilaa uuden hallitusohjelman täysin.

"Julkisen talouden kestävyyden kannalta kunnianhimo on surkean alhainen", hän sanoo.

Hallituspuolueiden olisi hänen mukaansa pitänyt ottaa valtiovarainministeriön (VM) näkemys paremmin huomioon. Sovitut 2,5 miljardin leikkaukset ja veronkorotukset eivät riitä, vaan niitä olisi pitänyt olla kaksinkertainen määrä. Nyt hallitus luottaa talouden kasvavan.

Demaritaustainen Vartiainen pitää hallitusohjelmaa peräti vastuuttomana, heikkona esityksenä.

"Pienenevän työvoiman ja heikkenevän huoltosuhteen Suomi on niin iso muutos, etteivät kansalaiset ja poliitikot tajua sitä", hän sanoo.

Myös Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo, ettei veropäätöksissä ole ajateltu ensi sijassa talouskasvua.

"Verotus on tehty oikeudenmukaisuusnäkökulmasta, jos yhdellä sanalla pitää kuvata", keskustaa lähellä olevan PTT:n Holm arvioi.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajan Mikko Pukkisen mielestä hallitus on valinnut jakopolitiikan.

Häntä hämmentää muun muassa eläkeiän noston mahdottomuus.

Suomi ottaa velkaa ja tarjoaa muihin maihin pankkilainaa. Muut kuntoon ja oma maa rapakuntoon.
Omien piiloverokorotuksien avulla ja omien säästettyjen kansaneläkkeiden ryöstöllä eteenpäin-

Hävetkää, suomalaisret PÄÄTTÄJÄT!

Nouskaa rähmältänne!

Suomessa asuu ihmisiä, arvokkaita
yhtä hyviä kuin ulkomailla, arvokkaampiakin, kestettyämme
naapureittemme sortoa vuosisatoja.

Ottakaa selvää esi-isienne kokemista ajoista, historiastanne!

relle menee Suomesta rahat, jotka äidit ovat ansainneet pienten lastensa hoidon kustannuksella.
Lasten pitäisi saada pitää äitinsä lähellään edes 3 ekaa vuottaan.

Suomessa on jo 25 800 miljonääriä
RKP-läisiä.
Suomessa on entistä enemmän rikkaita, kertoo konsulttiyhtiö Cap Geminin selvitys. Varakkaiden suomalaisten määrä kasvoi 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varakkaaksi määritellään henkilö, jonka omaisuus ylittää miljoonan dollarin rajan.