Haluaisin welsh corgin :)

Kannattaa katsoa wikipediasta! =)))

Kyselisin vielä paljonkos tämä ihana rotu suunilleen maksaisi?? :))

Täällä puhuu 4 vuotiaan cardigan uroksen omistaja. Jos etsit koiraa lapsiperheeseen, sanoisin että pembroke voisi olla parempi valinta. Ne ovat yleensä avoimempia luonteeltaan, cardiganeissa ei ole mitään vikaa, mutta ovat enemmän yhden ihmisen koiria. Corgit ovat myös melko kovapäisiä, joten kunnon peruskoulutus on tärkeää, mutta helkutin nopeita oppimaan esim. temppuja!
Paimenkoirina corgit tarvitsevat jonkin verran liikuntaa, meillä lenkkeillään n 2 tuntia päivittäin, myös pihalla on usein vapaana, ei se sieltä lähde jos on opetettu pysymään. Liikunnan lisäksi tarvitaan myös aivojumppaa, esim. namin etsintää, temppuja ym. Myös esim toko harrastus on corgille hyvä, jos kiinnostusta vain löytyy :)
Corgi maksaa varmaan siinä 800 euron paikkeilla, itse maksoin tosin vain 400, koska tuli kodinvaihtajana.

Kiitoksia paljon! Kysyisin vielä niistä tempuista, voitko sanoa pari esimerkkiä? Kun on tulossa eka koira niin on aikas paljon kysymyksiä, varsinkin kaikenlaista tyhmää. :)

Kysyä saa tottakai, eipä tarvitse sitten jäädä miettimään :) Corgit ovat kovin ahneita, joten namipalkan eteen tekevät melkeinpä mitä vain. Koiran voi esim. opettaa "kerjäämään", kuten linkissä neuvotaan. Se on muuten hauskan näköistä kun pitkäselkäinen koira jököttää noin!
http://www.best-in.fi/kotoisa/temppu14.html
Kuin painaa tuolta ylhäältä "temppukoilu" tulee enemmänkin temppuja ja opetusohjeita.
Oma suosikkini on ns "pam" temppu, jossa kutsut koiraa luoksesi, sitten "ammut" sen kesken matkan ja koira heittäytyy kyljelleen. Corgilla on niin lyhyet jalat ettei se satu, köllähtävät vain :)

Noniin, olemme siis jo pysyvästi päättäneet hankkia welsh corgi pemun, mutta emme ota sitä ihan vielä koska elokuussa on tulossa 2 viikon matka espanjaan emmekä uskaltaisi jättää pientä pentua jonkun kanssa tänne yksin... Joten alamme katsella pentuja ja etsiä vakavissaan vasta matkan jälkeen. Meillä tämän koiran halusi varsinaisesti tämä tyttö joten hän hoitaisi ja veisi aina lenkille ja opettaisi temput ja yms. Mutta kyllä muutkin perheenjäsenet ovat halukkaita hoitaa koiraa :) Kiitos vielä kerran kaikista vastauksista! :))

Juu meillä on kaksi cardigania. Minusta kumpi vain kävisi pemu ja cardi.
Juu ja lapsien kanssa ihan ehdottoman hyvin tulee toimeen.
Karvaa lähtee minusta paljon, harjaan ja furminoin n. pari kertaa viikossa.
Itse viedään tavalliisia lenkkejä ja päästetään pari kolme kertaa viikossa kunnolla juoksemaan vapaana.
Ja hei käy tutustumassa rotuun corgiseura.net ja corgiseura.net/forum,
pääset paremmin tutustumaan rotuun siellä. Ja tule ihmeessä foorumille vaik, ei vielä omaa corgia olisikaan. Niin on muitakin tehnyt=)

Kysyn nyt tässä samassa aiheessa, kun itsekin olen jo jonkin aikaa corgista haaveillut, että kuinka paljon aikaisemmin kannattaisi lähteä pentuja kyselemään? Ovatko miten suosittuja siihen nähden kuinka paljon on pentuja eli onko pentua helppo saada 'varatuksi' vai varataanko kaikki melkein heti? Jouluksi olisi haaveissa saada pieni pentu :)

Minullakin olisi kysyttävää corgeista!! Olen 14v. tyttö joka asuu vanhempien luona, mutta äitini inhoaa kyseistä rotua... En kertakaikkiaan ymmärrä miksi, koska corgit ovat suosikkejani ja ihan älyttömän söpöjä! :) Mutta äiti ei tykkää tollasista pitkärankaisista koirista (sen mielestä ne ovat rumia ja epämuodostuneita) :(:( Miten saisin uskoteultua äidille että corgit ovat maailman paras rotu?? Hän hädin tuskin suostui ylipäätänsä hankkia koiraa ja pelkään että jos hän ei pidä rodusta emme ota koiraa ollenkaan...
Hänen mielipiteensä siis on että: tähän taloon ei corgia tule, koska niin epämuodostunut!
Ja minun taas: Tähän taloon ei tule muuta koiraa kuin corgi!!
Olen jo yrittänyt vakuuttaa että luonteeltaan ne ovat aivan mahtavia(ainakin ne corgit joita olin tavannut) mutta hän ei sitä usko vaan hänelle on paljon tärkeämpää koirien ulkonäkö... Ärsyttää koska ei pelkän ulkonäön vouksi voi tuomita rosua (vaikka mielestäni corgit ovat juuri ulkonäkönsä vuoksi aivan mahtavia ja söpöjä!!) Pyydän apua miten saisin äidin vakuutetuksi että tämä rotu on kerta kaikkiaan PARAS!!!!

Itse omistan cardigan uroksen ja ihan mahtava otus se kyllä on! Olin melko nuori saadessani sen, 12, mutta ei sen kanssa ole ongelmia ollut, joten varmasti sopisi teillekin, jos olet kiinnostunut esim. tokoa harrastamaan. Agilitya treenaamme hyvin harvakseltaan, koska emme ole koiraani kuvauttaneet, corgi kun ei valitettavasti ole terveluustoisimpia rotuja. Kannattaa ottaa pentu kasvattajalta joka on kuvauttanut koiransa luustoa, siten on ainakin paremmat edellytykset saada koira, jonka luusto kestää vanhuuteen asti.
Sinun kannattaa käydä äitisi kanssa koiranäyttelyssä corgeja katsomassa. Muita saman tyyppisiä rotuja ovat myös Lancashirenkarjakoira ja Länsigöötanmaanpystykorva, mitä mieltä äitisi olisi niistä? Varsinkaan göötti ei ole ihan niin matala rakenteinen kuin corgi, en tosin ole luonteeseen niin tarkaan perehtynyt, että onko siinä suuria eroja.

Nou luettelemasi rodut ovat oikein kivoja mutta siinä se onkin etten halua mitaan muuta koiraa kuin welsh corgi pembroke... Joten jos jollain on hyviä ehdotuksia miten äiti alkaisi pitää rodusta niin olisi mukava kuulla niistä! Ja tietenkin kuuntelisin myös itse rodusta vähän takemmin. :)

1. Sopii, kunhan nuorimmaiselle kerrotaan miten koiran kanssa toimitaan. Meillä on nyt 1v 1kk vanha pemutyttö joka ei pentuaikanaan nähnyt lapsia, joten pelkää niitä aivan kamalasti. Mutta jos alusta asti lapsiperheessä niin eipä se mikään ongelma ole. :)

2. Meillä harjataan koira kerran viikossa, karvanlähtö/vaihtoaikaan eli keväällä ja syksyllä, useammin. Silloin karvaa on kyllä aivan joka paikassa ja voi varatua siihen ettei ruokaakaan saa syödä ilman että sieltä löytyisi karva.
Pesulla meillä käydään vain jos likaantuu esim. sadekelillä pihalla, mikä on kyllä tavallista kun on niin matala.

3. Corgit ovat alunperin maatiloilla käytettyjä paimenkoiria joten kestävyyttä löytyy. Käymme joka päivä noin tunnin-kaksi lenkillä, sekä vapaanaolemista ja älyleikkejä on päivittäin. Ei corgi seinille hypi jos ei jonain päivänä pääse pihalle, näillä helteillä meidän tyttö ei edes suostu lenkille lähtemään.

4. Tottakai on mahdollista, kouluttajasta kiinni mitä koira pihalla tekee ja lähteekö pinkomaan karkuun.

5. Meidän pemulla on kyllä pitkä häntä, ei töpö ole pakollinen.

6. Minähän puhun tässä tekstissä vain ja ainoastaan pembrokeista, cardeista kun en mitään tiedä. Jos haluat koiran joka on niin innoissaan hoitoon jäädessään ettei edes huomaa että olet itse lähtenyt niin suosittelen pemua. Tulee toimeen kaiken kanssa ja on avoimempi kuin cardi. Tosin ei se välttämättä ole hyvä asia, meillä tyttö on niin vieraita rakastava että ihan välillä surettaa kun sitä ei kiinnosta omistajansa yhtään. :D Myöskin jatkuva seuraaminen ja syliinpuskeminen on joskus ärsyttävää, käsittääkseni cardit eivät ole näin "hellyydenkipeitä".

Toivottavasti vastauksista oli apua!

Hei Korkki90 ja ILoveCorgi. Kahden cardin omistajana voin kertoa, että kyllä nämäkin tuppaavat syliin ja haluavat olla vieressä koko ajan. Kun meille tulee vieraita, hetken aikaa koirat on innoissaan ja vaativat rapsutuksia heiltä, mutta sen jälkeen etenkin nuorempi tulee viereeni nukkumaan.
Se, kuinka saisit äitisi haluamaan pemun voi olla todella vaikea asia. Jos todella haluat koiran, mutta äitisi oikein ei, sinun todennäköisesti kannattaisi tyytyä kompromissiin rodun valinnassa. Äitinä voinen kertoa sen, että jos minun tyttäreni haluaisi minun mielestäni todella ruman koiran niin voisi jäädä koira kokonaan ottamatta. Valitkaa yhdessä molempien mielestä sopiva rotu niin äitisikin pitäisi koirasta enemmän eikä sitten ehkä tulevaisuudessa valittaisi niin paljoa koiran tekemisistä vaan haluaisi osallistua hoitoon enemmän. Voithan sitten, kun muutat omillesi, ottaa tuon suloisen corgin ja omaisit silti jo kokemusta koiran omistamisesta.

1. Sopiihan kyseinen rotu lapsiperheeseen jossa on 14v. ja 5v. lapsia?
- Jokainen koira on yksilö ja se riippuu hyvin paljon koiran koulutuksesta, sopiiko se lapsiperheeseen. :)
Mun entinen pembroke ei ollut kauheasti tekemisissä lasten kanssa, mutta tykkäs lapsista silti.. paimenkoirana kuitenkin paimensi lapsia hampaillaan, jonka kanssa piti olla tarkkana.

2. Miten turkkia tulee hoitaa ja lähteekö siitä ihan hirveästi karvaa vai onko se ihan ok? Ja tarvitseeko sitä kuinka usein pestä?
- Turkki on mielestäni melko helppohoitoinen, itse harjasin viikottain, karvanlähdön aikaan useammin. Karvanlähdön aikana sitä lähtee PALJON.
Pesin ennen näyttelyitä eli n. 4 kertaa vuodessa, tai tarpeen vaatiessa (kun oli rapakelit). Mahanalunen ja jalat on hyvä pestä useammin kun on rapa-kelit.

3. Kuinka paljon liikuntaa se tarvitsee, tarviiko käydä pitkilläkin lenkeillä vai ihan normaalit lenkit riittää? Pihalla tulee tietenkin leikittyä :)
- Itse liikuin corgini kanssa n. 2h päivässä kun koira oli aikuinen. Rotu tarvitsee liikuntaa ja on aktiivinen.

4. Jos on pihalla koiran kanssa tai vaikka alkaa jossain vaiheessa touhuta jotain muita juttuja niin onko mahollista kouluttaa koira niin ettei se karkaa omille teille?
- Kaikki koirat on mahdollista kouluttaa niin, mutta aita on hyvä tapa pitää koira halutulla alueella :)

5. Askarruttaa vilä häntä, eikö corgeilla pidä olla pieni töpöhäntä? Onkai ihan ok jos on pitkä häntä?
- Luonnon töpöjä on nykyään aika vähän, pitkä häntä on ok.

6. Ja viimeisenä, kumpi on parempi pembroke vai cardigan ja miksi?
- Minulla ei ole cardeista kokemusta, mutta pembroket ei ole mitään terveimpiä nykyään. Oma koirani jouduttiin lopettamaan reilun 2v. iässä perinnöllisen sairauden vuoksi. Corgeilla yleensäkin on aika paljon ongelmia selän kanssa.

Harkitkaa tarkkaan ja miettikää päätöstä kaikessa rauhassa :)
Ja valitkaa kasvattaja huolella ja tutustukaa ensin kasvattajaan rauhassa, minulla on huonoja kokemuksia kasvattajista joten varoitan vain :)

Heipähei (: Täällä kirjottelee puolitoista vuotiaan uroksen,welsh corgi pembroken omistaja. Puolitoista vuotta sitten hankimme siis tämän kiltin & ihanan höpönassun. Corgit sopivat hyvin lapsiperheisiin, ne suorastaan rakastavat lapsia :). Ja ihan kokemuksesta ja hienostelematta, corgeista lähtee kyllä aika paljon karvaa,varsinkin syksy-talviaikoina. Corgia ei tarvi pestä usein,mutta niillä on tapana lenkeillä esim. kieriskellä eläinten ulosteissa,tupakassa, ja kaikessa mikä haisee pahalle,olemme yrittäneet karsia sitä pois omalta koiraltamme, mutta se ei oikein onnistu : D Tällöin aina joudumme sen pesemään,mutta ei muuten(: Koiran turkki menee huonoksi jos sitä pesee liian usein, sen varmaan jo tiesitkin(: Ja tuosta karkailusta, meidän koira pentuna( no onhan se vieläkin aika pentu ) karkaili vähän väliä juosten ihmisten perään,mutta kova komennus sai sen tottelemaan,ja nykyään se pysyy pihassa :) eli ne on helppo opettaa pysymään kotipihalla. & tuosta häntäjutusta, suomessahan on typistyskielto? Jos nyt olen aivan tällä vuosisadalla.. Mutta anyway, meidän koiralla on pitkä,ihana häntä. Se on aivan sama onko koirallasi töpö- vai pitkähäntä. Itse suosin pitkiä, koirallekkin helpompi. Itse viemme koiramme tammikuussa näyttelyyn, & siellähän suositaan pitkiä häntiä paremmin.. (?). Ja viimeinen kysymyksesi. Itse suosin enemmän Pemua. Erot ovat gardiganeilla pienet,mutta huomattavat : Pembroke on pienikokoisempi, Gardit ovat hieman äänekkäämpiä, & pemut sopivat paremmin lapsiperheisiin. :)

Yritin vastata parhaani mukaan,toivottavasti oli apua :):)

Heippa olen innostunut corgeista! Tässä pari kysy mystä jos joku viitsi vastata:)

Mistä olette itse ostaneet corginne, sillä välillä tuntuu että netissä ei ole mitään corgiin liittyvää :/ nimittäin etsin corgia olisiko jollain vinkkejä mistä niitä kannttaa ostaa/etsiä! :)

Olen muutaman vuoden jäljessä mutta ajattelin että vastauksistani voisi olla edelleen hyötyä. En usko että olen ainoa joka edelleen selailee Corgi aiheisia keskusteluja. Meillä on pembroke jolla on itseasiassa juuri tänään kymmenen vuotis syntymäpäivä. Tyttömme on edelleen todella energinen ja aina iloinen. Perheeseemme kuuluu sekä pieniä että isompia lapsia ja hyvin tulee toimeen. Hän tuli meille n. Viisi vuotiaana ensin hoitoon, mutta omistajat eivät enää halunneetkaan takaisin joten jäi meille. Erittäin terve on eikä ole ikinä tarvinnut käyttää eläinlääkärillä ongelmien takia. Haukkuherkkä on jonkin verran. Asuimme vielä kerrostalossa hänen tullessa ja siksi aloitimme heti koulutuksen siitä eron pääsemiseksi. Hyvin onnistuttiin ja enää ei hauku turhaan. Ovikello kun soi niin silloin ilmoittaa siitä parilla haukahduksella niin kuin koiran kuuluukin, ja käskystä lopettaa heti. Jostain syystä monella on käsitys ettei Corgit rakenteensa vuoksi olisi mitenkään vauhdikkaita tai kestäviä. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Olemme käyneet kovissakin maastoissa retkillä eikä mitään ongelmia. Koira olisi valmis juoksemaan vaikka koko päivän jos vaan oma jaksaminen riittäisi. Mutta joskus on myös niitä päiviä milloin ei tehdä mitään. Erittäin sopeutuvainen on siis. Pysyy vapaana vaikka ketä menisi pihan ohi(nykyään asumme omakotitalossa). Ei lähde omille teilleen. Olen kuullut että monet corgit ovat niin vieras ystävällisiä että omistajakin tulee mustasukkaiseksi. Meillä vieraat aina iloisesti käydään tervehtimässä ja osa tunnistetaan jo nimellä. Mutta hoitoon ei meidän rouva halua jäädä. Niin vähän joutuu koiraa jättämään hoitoon että ne harvat kerrat ovat hoitajien mukaan "kauheita". Ei ole eroahdistusta mutta selvää levottomuutta. Ja mitä turkkiin tulee, sitä on paljon. Karvanlähtöaikana sitä on joka paikassa ja tuntuu ettei se koskaan lopu vaikka kuinka harjailee. Kun se vihdoin loppuu näyttää koira niin pieneltä ja moni luuleekin sen laihtuneen. Ei pestä muuta kuin tarvittaessa. Syksyllä ja keväällä joutuu jopa useamman kerran päivässä pesemään tassut ja mahan, kun on niin matala. Meidän corgilla on häntä. Omasta mielestä hännälliset ovat astetta kauniimpia, muistuttaa kettua koko koira. Kyllä sanoisin että tämä on viisain koira mitä minulla on ollut. Ymmärtää puhetta häiritsevän hyvin. Joutuu ihan varomaan mitä sanoo ettei innostuta turhaan. Oppi jopa käymään pusikossa kakalla käskystä. Tämä oppiminen tosin tapahtui vahingossa. Edellisellä omistajalla on varmasti tapahtunut jotain traumaattista koska pelkää selälleen menoa hyvin paljon. Siksi joidenkin temppujen, kuten kieriminen on ollut mahdotonta oppia. Myös kynsien leikkuu oli lähes mahdotonta aluksi. Nykyään riittä jo yksi ihminen tähän tehtävään. Rouva tuntee oman arvonsa ja asemansa eikä anna muiden koirien ryttyillä. Hän nätisti niin kauan kuin toinenkin on. Tosin lelujen perään on niin paljon ettei niitä osaa jakaa. Tulee toimeen kaiken ikäisten kanssa lajista riippumatta. Parhaana kaverina on tosiaan perheemme kissa. Cardiganeista en tiedä mutta kyllä pemut ovat niin mahtavia. Meidän pemu on myös huumorintajuinen, mikä ei ilmeisesti ole tyypillistä. Suosittelen rotua lämpimästi. Meilläkin toinen olisi haaveissa hänelle kaveriksi.