Onko tässä teidäm mielestä järkeä...?

asia on yksinkertaisesti näin: ihminen voi olla yksiavioinen ja myös moniavioinen. rakkaus voi kestää ikuisesti,se on päivän selvää,mutta myös päivän selvää on,että se voi olla myös kestämättä.
itse taidat olla aivopesty ajattelemaan,että suhteen EI pitäisi kestää ikuisesti.

Karkeasti katsottuna tuossa on hyvinkin paljon perää, mutta meidän onneksemme sanatarkasti tuota ei tarvitse uskoa.

"Loppujen lopuksi ihminen hakeutuu suhteeseen, vain jälki kasvun takia, niin kuin minun käsittääkseni moni muukin nisäkäs, ja lopulta etsii vain uuden kumppanin."
- Vähintäänkin mielenkiintoinen fakta on se, että todella harva laji harrastaa seksiä mielihyvän tunteen takia. Ihminen nyt sattuu kuulumaan näihin lajeihin. Eli ihminen ei hakeudu parisuhteeseen pelkän jälkikasvun takia, vaikka tottakai jokainen meistä on yksilö ja jokaisella seksuaalinen käyttäytyminen ilmentyy eri tavoin. Toiset hakevat pelkkää mielihyvää, toiset rauhallista perhe-elämää ja mahdollisia lapsia. Tämä ei ole sukupuolesta riippuvaista, ainakin toivottavasti. Mielihyvän korostuminen nykypäivänä näkyy juuri siinä, että varsinkin näin nuoruusvuosina ne ihmiset jotka tosiaan vain etsivän uuden kumppanin, saavat ehkä enemmän huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, mutta sepä ei nyt valitettavasti tähän pohdintaan kuulu. Toinpahan asian esille vaikka aina ja iänkaikkisesti ei pidä yleistää ja aina näihin pitää lisätä nuo yksilöiden väliset erot, mistä mainitsin.

"ja lopulta etsii vain uuden kumppanin."
- Iloisempi asia meille on se, että toisin kuin suurin osa eläimistä, pystymme hallitsemaan seksuaalisuuttamme, joka näkyy muun muassa niin sanottujen kiima-aikojen puuttumisella. Toisin sanoen ihmisiä syntyy ympäri vuoden. Eläimet synnyttävät aika tarkkaan aikaan vuodesta ja tarkan määrän poikasia. Tässä on juuri se kriittinen ero; mitään luonnonlakia ei tämän asian suhteen ole olemassa. "rakkaus ei todellakaan kestä ikuisesti". Monet eläimet hylkäävät poikasensa, kun ne ovat kasvaneet tarpeeksi. Ihmisäidit ja isät tuntevat rakkautta lastaan kohtaan välittämättä siitä, kuinka vanhoja he ovat. Jälleen menee spekulaation puolelle, kukaan ei ole todistanut kumpaakaan edellistä. Meille on kuitenkin annettu vapaus valita kumppanimme. Joku käyttää tätä vapautta etsien koko ajan uutta, toisin sanoen ei nää vaivaa katsoakseen onko kyseessä oleva henkilö oman rakkauden ja panostuksen arvoinen vaan aina kokeillaan uutta.

"Todellisuudessa pettäminen on se luonnolinen vaihtoehto."
- On ja ei. Uuden kumppanin etsimiseen menee aina energiaa ja se on yksilön kannalta pieni riski. Toinen asia on se, että yleensä kumppanit voidaan laskea yhden käden sormilla, siksi tuo väite ei ole ihan absoluuttinen. Kumppaniksi en laske yhden illan juttuja.

"Ihminen on aivopesty ajattelemaan, että suhteen pitäisi kestää ikuisesti."
- Ehkä tämä "aivopesu" kääntyy meitä vastaan. Tuntuu niin kielletyltä erota suhteesta ja se tuntuu jännittävältä, vähän kuin tupakka tai alkoholi murrosiässä. Ylipäänsä sana pitäisi-sana on aika petollinen. Allekirjoittanut yleensä muokkaa sen muotoon "se kestää"...

Pähkinänkuoressa: Jokaisella on vapaus yksilönä päättää itsestään. Toisen mielestä rakkaus ei kestä ikuisesti, toisen mielestä kestää. Täysin yksilöstä kiinni kumpi sitten tapahtuu.

( Kirjoitin pitkä tauon jälkeen. Älkää heti alkako kritisoimaan, väitteeni eivät ole aukottomia ja toivon keskustelua asiasta :) )

- Ajatuksellista