Pentu ei lopeta vikisemistä

herranjestas koirasihan on VASTA 8vk, sehän hakee selvästi huomiota ! ja Ton ikästä koiraa ei jätetä hetkeksikään ilman huomioa tai yksin jonnekkin huoneeseen ? :O Sillä on varmasti ikävä sen emoa ja sisaruksia ja kaikki on uutta niin tietysti se uikuttaa. Koska sitä pelottaa ja se on yksinäinen.

Vietkö 8vk ikäistä pentua jo ulos ? vaikkei sillä ole edes rokotuksia vielä ? :o


Nyt vaan oleilemaan pennun kanssa, niin että se tutustuu omistajiinsa kunnolla. Ja alkaa kehittää luottamusta sinuun. Kannattais varmaa kirjastotsta mennä lainaamaan joku pentukirja !! (niin minäkin tein kun meille tuli eka pentu ;))

Kahdeksan viikkoinen pieni pentu joka on just tullut uuteen kotiin, saattaa vinkua muutamankin päivän, ja kun tottuu uuteen kotiin ja teihin.
Ja on normaalia että ulkona uudessa paikassa kaikki vähän pelottaa. Menee ohi kyllä, kunhan et rohkaise koiran pelkoa.
Edelliselle kirjoittajalla, totta kai pennun voi jättää hetkeksi ilman huomio ja hyvä jättääkin. Toi on ihan turhaa ylihuolehtimista:))
Yksin huoneeseen en minäkään näin alkuvaiheessa jättäisi, hyvä ratkaisu olisi jos oven suussa olisi esim. portti, että pentu näkee teidät. Siis jos pentu on jätettävä toiseen huoneeseen.

No voi sun kanssas.
ENSINNÄKIN: LOPETA toi hössötys pennun ympärillä.
Jos pentu on tullut teille EILEn, kuten kirjotat, niin ei se vielä ole oppinut YHTÄÄN MITÄÄN!!!!!!!
Suosittelen, että ota yhteys siihen pennun myyjään ja kysy ohjeita. Tosin hyvä kasvattaja antaa ns. pentupaketin koiran mukana, missä on kirjallisena ohjeet miten pennun kanssa tulee toimia.
Hae kirjastosta muutama koiranpentu-kirtja ja lue ne.
En minä ainakaan jaksa kädestäpitäen ohjeistaa sua, se on kasvattajan tehtävä.
HUOH !

Oletko etsinyt netistä tietoa liittyen pentusi hoitamiseen, tässä muutamia sivuja ja etsi lisää...

http://www.elainlaakari.fi/klinikat/koiraklinikka/koiran-hankinta/koiranpennun-hoito/

http://www.parsonit.com/index3_4.php

http://www.hesy.fi/lempea_koirankasvatus.pdf

Ja kuten noissa ohjeissa sanotaan, pennun tulisi ensin tutustua kotinsa sisätiloihin. Ja vasta myöhemmin lähteä tutustumaan ulos vähitellen, koska kaikki on sille uutta. Pyydä nyt vanhempiasikin lukemaan noita ohjeita ja muistakaa, että koiranpentu on perheenne uusi jäsen, josta teidän kaikkien tulee huolehtia ja kohdella rakkaudella. Pentu vaatii alussa paljon lempeyttä ja kärsivällisyyttä, mutta kun sitä jaksaa opettaa ja ohjata, siitä kasvaa ihana perheen rakastama koira, joka tuo iloa elämäänne moniksi vuosiksi.

Mietippä miltä sinusta tuntuisi, jos sinut yhtäkkiä vietäisiin jonnekin eri kaupunkiin ihan uuteen taloon vieraiden ihmisten luokse. Ja laitettaisiin yksin johonkin huoneeseen. Sellainen tilanne pennulla on nyt...

No meillä kyllä aloitettiin yksinolon opetus vasta parin viikon kuluttua. Onhan selvää, että pentu uudessa kodissaan on kovasti pelokas ja ikävöi. Mielestäni se ei ole siinä tilanteessa kykenevä yksinoloon. Johonkin omaan huoneeseen? Höh! Luonnollisesti pentu parkuu hätäänsä. Ensimmäinen viikko huolehditaan kuin vauvasta, että tottuu ja rohkaistuu, sitten koulutusta uusiin asioihin ja yksinoloonkin. Se on helppoa, kun pentu kuitenkin nukkuu pitkiä unia, jättää silloin.

Eli myöhäinen vastaus, meillä on siis Tuire Kaimion kirja, joka on luettu kahdesti läpi.
Ja toisekseen: on täällä vähän muutakin elämää kuin olla 24/7 pennun ympärillä. Että pitäähän sitä ruokaakin saada, käydä vessassa? Vai eikö saa? Ja on tuo oppinut jo nyt että kun ovi laitetaan kiinni (esim. nukkumaan mennessä) niin johan hiljenee eikä ole enää kolmena yönä kertaakaan herättänyt. Eikö täällä ole ketään ihmistä joka jättäisi _positiivista_ palautetta, kaikki huutaa ja riehuu ''NO EI SITÄ NY YKSI JÄTETÄ PERKELE!!!''.. ja tuohan vikisi pelkästään kun meni sänkyyn. Vai pitäisikö sitten opettaa että kun vikisee ikäväänsä, niin pianhan se koira huomaa että ''ahaa, itkin ikävää mutta tällä tavoinhan saa huomiotakin! no, mikäs tässä''. Itse toimin sillä tavoin, että huoneeseen mennään vasta kun pentu on hiljaa. Ja on toiminut sen verran hyvin että ei vikise eikä huuda yksin jäädessään. Eikä sitä oveakaan voi jättää auki ellei ole vain hetken poissa, koska meillä on kissa joka yrittää näyttää kaapin paikan vähän liian aikaisessa vaiheessa.
Ja sehän ei todellakaan ole ikävä-itkua kun menen sänkyyn ja vintiö hyppii sänkyä vastun huutaen ja haukkuen(huomiotta jättämisen ansiosta on lopettanu :P)

Jos samantien pennun saatuasi alat ihmetellä nettifoorumilla pennun normaalia käytöstä, annat kovin kädettömän kuvan itsestäsi. Eikä tuokaan kommenttisi juuri käsitystä muuta. Olen aina antanut kissan ja pennun tutustua heti, eikä mitään ongelmia ole syntynyt.

Aina sama. ''No meillä ei ainakaan'' ''en ite oo ikinä''. Sun koira ja mun koira ei oo samat, mun kissa ja sun kissa ei oo sama asia. Jokainen eläin on yksilö etkä sinä siellä voi tietää minkälainen on minun kissani, vai oletko kiikareilla naapurista kyylännyt? En ymmärrä miksi KAIKKI on niin negatiivisia täällä. Kysyin vain miten sitä haukkumista ja huutamista kannattaa kieltää, mikä on tehonnut ja kaikki karkaa aiheesta että ''ai jätätkö sekunniks yksi noi pienen pennun vähä oot julma!!!111''
Mua ei hirveesti kiinnosta oonko kädetön vai päätön koska mulla ei oo niin paljon kokemusta kuin ''neiti-koira-asiantuntijalla-joka-tietää-kaiken-muiden-lemmikkien-käyttäytymisestä''.. että vitut sanon minä.

Mikäli pentusi vinkuu yksin ollessaan,niin mene sen luokse vasta kun se on hiljaa. Kun pentuni oli asunut kanssani neljä päivää, aloitin heti yksinoloharjoitukset. Parilla ekalla kerralla pentu ulisi ja haukkui, oli yksin vain 5-15 min! Kärsivällisesti odotin vain, että pentu on hiljaa ja menin sitten sisään kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tuloksena on se, että pentuni (10viikkoa) osaa olla ainankin kaksi tuntia yksin kotona. Olen huomioinut pentua aivan normaalisti kotiin tullessani, silitellyt ja kehunut. En kuitenkaan heti ole alkanut leikkiä, vaan laittanut takit ja ostokset pois tieltä ensin.

Kasvattajan neuvo meille oli, jotta aluksi kun pentu jää yksin, ja tietenkin se siihen yksinoloonkin pitää totuttaa, laita koira pienempään tilaan, esim meillä oli olkkarissa pentukoiralle sellainen parin neliön häkki, jossa sillä oli makuupaikka, vettä. leluja jne. eli sellainen turvallinen pesä. Ja kun ikää tuli ja koira tottui huusholliin, niin se aluekin laajeni. Ja tämä toimi oikein hyvin. Toisen pennun kanssa tämä ei sitten toiminutkaan. Mutta se johtui taas siitä, että oli olemassa jo yksi aikuinen koira talossa, ja pentu tahtoi olla sen kanssa. Onneksi se toimi molemminpuolin. Isompaa ei haitannut pieni pentu ja pieni pentu rauhoittui.

No huh huh. Kannattaa lukea oppaita! Ihan oikeasti oppaitta kasvatuksesta. Pentua EI palkita sillä että mennään luokse kun se vikisee. Vasta kun se on hiljaa niin mennään tilaan, mutta ei reagoida mitenkään ennenkuin se rauhoittuu.