Vaihdevuosien painonnousu

Täällä masentunut läskivuori, ei enää mikään kasakaan.
Minäkin aloin lihoa vaihdevuosien alettua, se ei tapahtunut heti vaan parin vuoden kuluessa ensimmäisistä oireista. Lopetin silloin myös tupakanpolton. Tietoisena tupakan vaikutuksesta aloin samalla tarkkailla syömisiäni, siis olin dieetillä ja silti paino vain nousi nousemistaan. Sitten loukkasin jalkani ja liikunta jäi pois puoleksi vuodeksi lähes kokonaan. Pikkuhiljaa vatsani alkoi roikkua ja sitten yhä enemmän ja enemmän. Lanteet ja reidet, sekä käsivarret kasvoivat hurjiin mittoin, puhumattakaan rinnoista. Kärsin unettomuudesta pitkään, yli kaksi vuotta, ja nyt kuusi vuotta myöhemmin vieläkin ajoittain. En ole voinut käyttää hormooneja, kuten hoikkana pysyneet tuttavani.
Minulla on sukulainen, joka myös on lihonut 30 kiloa vaihdevuosiaikanaan, mikä on kestänyt hänellä jo melkein 15 vuotta. Kun vertailimme hormoonitoimintojamme koko elämän aikana, niin yksi yhteinen piirre löytyi; kummallakin on ollut vaikeuksia imettää rintamaidon vähyyden vuoksi. Sehän voi merkitä liiallista estrogeenin tuotantoa. Normaalisti estrogeeniä erittyy vähän synnytyksen jälkeen, jotta maitoa heruisi.
Olen nykyisin vähähiilihydraattisella dieetillä (jo noin kaksi kuukautta), mene ja tiedä tehoaako, painon nouseminen ainakin on nyt pysähtynyt.
Painoa on tullut noin 20 kiloa lisää ja voimakkaat vv-oireet ovat kestäneet vuosikausia. Kuumat aallot ja hikoilu jatkuvat edelleen. Minulla on myöskin ollut vaikeita pms-oireita aikaisemmin ja niihin liittyvän kaltainen turvotus on nykyisin lähes jatkuvaa, varsinkin jos syön liikaa hiilihydraatteja esim. leipää.
Aion jatkaa karppausta, koska se tuntuu jo hieman keventävän oloani, joku tosin sanoi, että vaaditaan pitkä aika ennen kuin se tehoaa tässä tilassa. Luultavasti kärsin metabolisesta oireyhtymästä, tuomiota en ole käynyt saamassa, koska masentaa muutenkin jo tarpeeksi.

Hei.
Olen 49-vuotias ja käyttänyt vaihtarioireisiin pientä määrää Estrogel-geeliä jo kolme vuotta, joka toinen kk Lugesteronia 10 pv. Vaihtarioireina mielialan vaihtelu, ahdistus, masentuneisuus ajoittain, nivel- ja lihaskivut, pissavaivat, unettomuus jne. Lisäksi painonnousu. Minullakaan ei ole ruokavalio tai liikunta muuttunut ja silti vaan lihon. Ennen saatoin syödä mitä vain, enkä lihonut. Nyt on myös hirveä turvotus, tosiaan aivan kuin pms-turvotus mutta jatkuvasti. Olo on raskas ja pinkeä. VIHAAN TÄTÄ!!!! Ajatukset pyörivät vain läskien ja turvotuksen ympärillä. Noudatin 2 kk hiilaritonta dieettiä mutta ei sekään auttanut. Olen ollut jo 31 vuotta lakto-ovo-vegetaristi joten ruokavalio on terveellinen, en juo enkä tupakoi. Ainoa millä herkuttelen on jäätelö kerran viikossa ja kylä- tai matkareissuilla voi mennä kahvileipää jäätelön lisäksi, mutta ne ovat harvinaisia tapauksia. Joten ruokavalio ei voi olla syynä.
Perusaineenvaihdunta on ilmeisesti lähes nollassa.

Huh huh, en ole siis yksin tämän paino-ongelman kanssa!
Voi kunpa tämän keskustelun löytäisi joku, jolla olisi kerrottavanaan kuinka "yht äkkiä painonnousu vaan loppui ja aloin palautua entisiä mittojani kohti."

Kiitos ihanasta viestiketjusta. Luen parhaillaan Riitta Väisäsen ja siskonsa kirjoittamaa kirjaa "Hilman päivät". Siinä on huumoria, sopii just mulle luettavaksi.

Se on terveellistä luettavaa ainakin mulle, tykkäsin esim. siitä kohdasta, jossa Riitta kirjoittaa: "Nykyään kaikki on kevyt sitä ja kevyt tätä... paitsi minä, joka tulen painavammaksi päivä päivältä".

Olen tuntenut just samoin jo pari vuotta. Ystävättäreni sanoi ottavansa Didaa turvotuksen poistamiseen. Tietysti ostin minäkin sen punaisen pakkauksen ja olen nieleskellyt niitä ruskeita kapseleita... rahat meni, muttei turvotus.

Ed. kirjoittaja toivoo, että joku kertoisi painonnousun yhtäkkiä loppuneen...
Mä toivon, että meille kaikille käy - kuten serkulleni. Hän oli koko ikänsä laiha! Näin hänet pitkän tauon jälkeen, kun oli just "tässä iässä". En ollut tuntea, niin läski hän oli. Ilolla voin teillekin kertoa, tällä hetkellä hän on hoikka. Eli kauniimpi kuin laihana ollessaan!

Pärjätään porukalla, vaikka toisiamme emme tunnekaan.
Kyllä se vyötärö vielä löytyy..........
Ja nautitaan kesästä.

Olen radikaalisti vähentänyt syömisiäni, tähtään nimittäin totaalipaastoon. Olen juhannuksesta alkaen syönyt päivittäin ruisleipäviipaleen, 2 siivua pekonia, 2 paistettua munaa, turklkilaista jugurttia 2 dl ja juonut päivän mittaan 4 kupillista kermakahvia sakariinimakeutuksella. Joskus vaihdan ruisleipäviipaleen kouralliseen suolatonta pähkinää. Kuituja on toistaiseksi pakko saada.

Yllättynyt olen kun en ole yhtään hoikistunut! Aikaisemmilla kerroilla paastoon valmistautuminen on jo saaneet kevyen olon, vaatteet väljemmiksi ja painoa putoamaan kutakuinkin parisen kiloa mutta nyt ei ole tapahtunut yhtään mitään paino suhteen. Hikoiliut ovat vähentyneet aivan selkeästi mutta siihen voi kyllä olla syynä myös Klimadon-valmiste (tähkäkimikki aineosana).

Onko ketään joka olisi paastonnut vaihtareiden aikaan? Minun on pakko kokeilla tätä, hermo menee näiden läskien kanssa.

Jos tähtäät nimenomaan laihdutukseen, syöt liikaa hiilihydraatteja, ruisleipä pois ja jotain kasviksia (ei hedelmiä) tilalle josta saa tarvittavan kuidun. Rasvaa on vähennettävä, pekoni ja kerma on pahasta. Tarkista vielä tuon jukurtin sokerimäärä, jukurteissa on useasti runsaasti piilosokeria. Pähkinät ovat kyllä terveellisä mutta sisältävät runsaasti energia ja siksi lihottavat. Itse olen pudottanut painoani jatkamalla entisellä monipuolisella ruokavaliolla mutta annoskokoa reippaasti pienentämällä. Liikunta ei ole kovin suuressa osassa laihtumisessa mutta auttaa vähennetyn ruokamäärän ohella. Rohdostuotteita en voi käyttää koska ne voivat olla haitallisia käyttämieni lääkkeiden kanssa, jopa vaarallisia yhteisvaikutuksia (tuo käyttämäsi tähkäkimikki taisi olla eräs vaarallisimmista). Laihduttamiseen paasto ei ole oikea ratkaisu, sillä haetaan muita vaikutuksia. Paasto poistaa vain kertynyttä nestettä jolloin paino putoaa nopeasti, mutta kun palataan normaaliin ruokailuun, neste kertyy takaisin ja paino nousee ennalleen.

Yksi viipale ruisleipää/ vrk on siis liikaa koska se on hiilaripitoinen, niinkö?

Turkkilaisessa jugurtissa ei ole sokereita, sehän ns. luonnonjugurtti.

Rasvaa pitää saada väh. 10 mg/ vrk tai sen yhden ruisleipäviipaleen kuitu jumittuu suoleen. Iho kärsii ilman rasvaa.

Kun ruisleipäviipale korvataan oikeaoppisesti pähkinällä, se merkitsee pähkinälajista riippuen 3-10 pähkinää/ vrk. Ei taatusti lihota!

Eiköhän aloittaja ole ottanut selvää ravintoainepitoisuuksista jos kerran on ennenkin paastonnut.



masentuneelle läskikasalle:

Olen paastonnut kolmesti aikuisikäni aikana mutta viimeksi alkoi sappiongelmat kesken kaiken ja se piti lopettaa. Valitettavasti en voi auttaa koska silloin en vielä ollut vaihdevuosi-iässä. Vaihtari-iässä kyllä monelle tulee enemmän tai vähemmän sappikiviä, joten voi olla hyväkin etsiä tietoa totaalipaastosta nimenomaan sappikivien kannalta.
Onkohan olemassa joogaajien joukossa näitä paaston harrastajia? Entä jos kysyt jostain terveyskylpylästä?

Vanha ketju, mutta on itelleni nyt niin ajankohtainen. Ihan samanlaisia tuntemuksia on kuin täällä monella. Laihdutin 8 kg vähähiilarisella ruokavaliolla ja voin erinomaisesti. Sitten alkoi vaihdevuodet. Aloin lihomaan ihan pikkuhiljaa takaisin entisiin mittoihini, vaikka yritin estää. Nyt olen jo ennätyspainossani, olen aina ennen ollut normaalipainoinen, nuorena hyvinkin hoikka. Aina olen pystynyt pudottamaan painoani, jos olen huomannut sen nousseen. Vaan eipä enää. Ei kovallakaan karppauksella, ei vähärasvaisella ja sokerittomalla ruokavaliolla. Syön terveellisesti, pieniä annoksia, säännöllisesti, juon vettä. Liikun, teen pitkiä reippaita kävelylenkkejä päivittäin, joogaan/kahvakuulaan joka päivä. Ei auta mikään. Vatsa on kuin paisunut pullataikina, lanteilla keikkuu rasvavyö. Masentaa todella, en pidä itsestäni. Hormonivalmisteita en ole voinut käyttää suvussa esiintyvien rintasyöpätapausten vuoksi. Tähän on kai vaan alistuttava ja ostettava aina vaan isompia vaatteita.

Jumankauta. Tuo aika edessä ellei jo vähän päällä.
Syksyllä vedin alhaisella dietillä ja liikunnan lisäämisellä. Ajatus oli tiputtaa vajaa kymmenen kiloa. Paino ei laskenut. Mikä ällistytti. Ajatukseni mukaan painon olisi pitänyt tippua 700 g - 1000 g viikossa. Ei tippunut. Ei kyllä tullut lisäkilojakaan.

Lopetin tiukan kärvistelyn vuoden alusta. Liikunta jäi. Laskeskelin, että paino pysyy samana, ei ainakaan nouse. Nyt jo on hiipinyt pari lisäkiloa.

Nyt alkaa alusta 1200 - 1500 dietti vaikka maailman tappiin.

Mistä voisi aloittaa tiedonetsinnän vaihdevuosista?
Mitä sanottavaa hormonikorvaushoidosta? Mistä saa oikeaa asiallista tietoa?

Olen laskenut kaloreita minäkin. Ensin lähtee pari kiloa, siihen jää.

Yhteistä nimittäjää sille miksi paino nousee? Jostain joko tulee niitä kaloreita, tai toinen vaihtoehto että mu nuaisissa on vajaatoimintaa tai sydämessä, mikä tekee ihan nesteturvotusta kehoon.
Minulla nesteet pistää liikkeelle vesiliikunta. Uimahallireisulla juoksen kolmestikin pissalla- ja voila, sääret on ohentuneet ihan missimittoihin, ja keskivartalostakin turvotus vähenee.
Ammattini on liikkuva- fyysistä työtä. Syön kaikkea hyvää mitä kaupasta löytyy, enkä laske kaloreitani. Syön kun on nälkä. Aamuisin pari leipää, päällystettynä tuorejuustolla yms rasvaisella. Mukillisen kahvia, marjoja vajaat pari desiä.
Kesken työsessioiden tauolla syön raskaansarjan ruoan, alkusalaatteineen. Ns normaalia ruokaa, mutta työmiesannoksen. Illalla kotona syön vielä vaihtelevia juttuja- joku ilta terveellisesti, toinen ilta meneekin kylmäsavukalaa tuhdisti leivän tai runsaan pastan kanssa.
Makeaa syön vain marjajuttuina- kiisseleitä kotona, ja esimerkiksi jogurtissa sokeroitua omaa marjahilloa.

Tokihan se läskipainokin näin hieman on noussut vuosien varrella- tällä hetkellä noin 63 kiloa elopainoa.
Ihan nuorena painoin 54 kiloa että vajaat 10 kiloa on tullut kolmeenkymmeneen vuoteen lisuketta- enkä ihmettele näillä minun syömisilläni sitä ollenkaan.
Kestävyyskunto on kumminkin ihan normaali ymmärtääkseni- jaksan pidemmätkin työvuorot tehdä, ja jaksan retkeillä kotoa käsin kävellen yli kuymmenen kilometrin päähän, helposti, repullinen tavaraa plus yöpymiskamppeet mukana. Useimmat liikkuu sellaiset matkat autolla.

Kun alan tehostaa liikkumistani, minun painoni ei laske- vaan valitettavasti se on noususuuntainen! Kun talvella olen vähemmän kumminkin retkeillyt, ja keväällä liikun isommat tuntimäärät vapaalla ollessa, jokin nostaa painoa jo muutamassa viikossa parilla-kolmella kilolla, että hujahtaa.
Sitten paino vakiintuu. Olen vuosien varrella kummastellut ilmiötä vaakan kanssa monesti- miesystävänikin on keveämpi. Ja hänellä ei jotenkin ole kuin riukujalat. Ja löysää lantiolla- minulla ei ole kuin navan yläpuolella vararengasta hieman, ja takalistoakin riittää kuten meistä naisista monella keski-iässä.
Itse inhoan jotenkin jätkämäistä yläkroppaani valtavasti- ainahan se on ollut, mutta vaihdevuodet vain korostavat vaikutelmaa. Ns naisten mitoitus- paidat on pieniä liikkumisen kannalta, samoin monet takit- kun leväytän olkapäitä, vaate ei anna liikkua. Koko joko M tai koko 38-39 on siis pieni. Isommissa kokojutuissa pystyy liikkumaan mutta keskikeholle onkin niissä ns säkkimäinen ilmiö. T-paidat on ilkein juttu. Naisten malleissa on liian pienet hihat.
Millä pidän painoni kurissa kun taas rupean kevään tullen liikkumaan? Haluaisin sen alle 65 pysyvän. Toki, voin vähentää päivittäisen syömisen jutut minimiin, mutta hyvää on saatava silti joskus, kuten sitä rasvaista kalaa, ja pastaa- mistä tykkään kovin. Tuorejuustoja, muita juustoja.
Ja niitä luonnonjogurtista sotkettuja herkkuja omilla marjoilla joissa sokeria, sokerittomia en tykkää.
Työtkin on nyt kausiluonteisesti vähätuntisempia. Painoni laskee- vaikka pyrin käymään vesijuoksemassa kun voin, ja lumikengillä painelen, paitsi nyt pakkasilla en ota riskejä. Toki istun kuten nytkin välillä koneella.

Kyllä se on aineenvaihdunta, mikä hidastuu. Peruskalorintarve tippuu.

Ikinä en ole käyttänyt sukkia sisällä. Nyt on kahdet villasukat.
Kotona olen kesät talvet hyppinyt pelkissä rintsikoissa. Nyt on pitkä t-paita ja termo trikoot.
Aina olen nukkunut alasti ilman täkki tai pelkällä lakanalla. Ostin termopeiton ja pidän yöpaitaa - en sentään vielä sukkia yöllä.
Toppatakkia minulla ei ole ikinä ollut. Sekin on tullut hankittua.

Liikuntaa lisäämällä ei saa kroppaa hereille ei käyntiin. Syöminen tiputettava puoleen allekin entisestä. Ja sitten onkin jo edessä ongelma: saako ravinnosta riittävästi kaikkea tarpeellista? Hötön syöminen on unohdettava. Kaikessa pitää olla ravitsemuksellinen merkitys.
Moni lihava on vanhemmiten aliravittu. Kaloritarve täyttyy. Vajausta on silti tärkeistä ravintoaineista. Kyse on osin myös niiden imeytymisestä.

Edelliseltä kysyisin pituutta ja sitä kuinka usein ja pitkään harrastaa vesiliikuntaa? Itselläni ei liikunnan lisääminen auta. Jossain tutkimuksissa on todettu, että suomalaisista noin 10 % on sellaisia, että voivat syödä mitä vain lihomatta. Eli me muut 90% taistellaan asian kanssa. Estrogeenin vähentyessä rasva pakkaa kertymään lanteille ja vatsaan. Ruuasta täytyisi saada kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet. Ei voi jatkuvasti syödä 1000 kcal/pvä.

Samat ongelmat on täälläkin. Moni on todennut täällä että harmi kun ei voi käyttää hormonihoitoa. Itse voin käyttää (indivina) mutta olen alkanut epäillä että se juuri lihottikin minut? Söin 1,5 v putkeen ja sitten kokeilin olla ilman. Ihan tuntui kuin olisi vähän keventynyt, en kyllä punninnut itseäni. Sitten hikoilut oli niin kovat että oli pakko aloittaa uudelleen. Söin taas 1 kk ja päätin taas lopettaa. Nyt ei tullut niin pahoja hikoiluja ja nukunkin suht samoin kun hormonien aikana. Minulla todettiin keliakia puoli vuotta sitten ja sen jälkeen oikeen lihominen voimistuikin. Eli en tiedä johtuuko siitä ruokavalion vaihtamisesta että nyt kaikki ravinteet imeytyykin kehooni. Hiukset harveni kovasti ennen keliakiadiagnoosia eli raudanpuute oli totaalinen. En syö makeita enkä rasvaista, en juo usein enkä paljon alkoholia, liikun kohtuullisesti. Silti masentaa kun vanhat kivat vaatteet kiristää ja näyttää kamalilta ylläni...:(

Vatsaan ja nimenomaan palleaan on kertynyt rasvaa. Enimmäispainosta 65kg olen pudottanut 61 kg: hen ( olen vain 160 cm pitkä) aineenvaihduntadieetin avulla. Halusin enemmän liikuntaa kuin mitä tuo dieetti sallii ja nyt juoksen 4 kertaa viikossa ( erilaisia juoksuja: 2 kertaa hiit:iä mukana: toivon, että se puree ihonalaisiin läskeihin), samoin käyn kuntosalilla neljästi ja palauttavina liikuntoina pari kertaa uimassa. Syön vain kahdesti päivässä (skippaan aamiaisen ja pätkäpaastoilen: ateriat 6-8 tunnin ikkunassa) ja aterioilla runsaasti salaattia, vain hitaita hiilareita ja proteiinia ainakin se 60 gr/vrk ( nyt nyhtökauraa, härkistä, rahkaa, papuja, auringonkukansieminiä ja heraproteiinia). Aion ottaa ohjelmaan myös viikoittaisen paastopäivän. Ikää 54v. ja ajattelen, että teen kaikkeni, että saan kehon kuosiin nyt. Liikunnasta on tullut pirteyttä ja hyvää mieltä. Vyötärö toistsiseksi 79cm, ja kai siihenkin pitäisi olla tyytyväinen, mutta yhä alas yrittää...Tsemppiä kaikille ja ottakaa optiMSM:ää nivelongelmiin.

Suurin osa ihmisistä aliarvioi syömänsä kalorit ja yliarvioi kuluttamansa. Kalorien laskeminen on siksikin turhaa. Helpoimmalla pääsee, kun karsii mahdollisimman tarkkaan kaiken sokerin ja piilosokerin pois. Siinä samalla lähtee myös epäterveellisimmät valkoiset jauhot ja pitkälle käsitellyt heikkolaatuiset rasvat. 1/2 - 2 kpl hedelmiä voi ehkä syödä päivässä (virallinen suositus sallii diabeetikoilla tuon 2 hedelmää).

Yleensä laihdutuksessa ollaan vajaakaloreilla, ja siinä voi piillä myös riski aineenvaihdunnan hidastumiseen. Niukka dieetti vähentää lihasmassaa, joka muutenkin vähenee iän myötä. Moni ihminen ei oikeasti ja jaksa tai viitsi mennä kuntosalille tai tehdä muuta riittävän rankkaa lihasmassaa kasvattavaa liikuntaa. Joten lihasmassaa ei kannata tuhota - se ei palaa enää ikinä takaisin. Eli ei rankkoja dieettejä keski-iässä ja sen jälkeen! On terveellisempää laihtua hyvin hitaasti, se on myös pysyvämpi vaihtoehto. Ei siis laihdutuskuureja vaan elämäntapamuutoksia.

Itse olen pätkä. Arvioin, että kulutan nyt keski-iässä puolet vähemmän energiaa kuin nuorena aikuisena. Olen luopunut sokerin syönnistä (sokeriarvot olivat lievästi kohonneet) ja syön vain pieniltä lautasilta. Rasvaa pähkinöiden ja siementen muodossa syön kohtuudella. Annoskoon pienentäminen oli vaikeaa, mutta onnistui kyllä. Ainakin toistaiseksi olen saanut pidettyä kokoni, vaikka lihasmassaa on selkeästi lähtenyt. Maha on pömppö (ollut aina), mutta vyötärön ympärys turvallisissa rajoissa. Lantiolta olen menettänyt massaa (=lihasta). Näytän ainakin nakuna ikäistäni vanhemmalta, kun ihonalaisrasvaa on vähän, samoin lihasta on vähän, iho roikkuu (painoa on 10 kg vähemmän kuin nuorena, pelkään enemmän diabetesta kuin ylipainoa).

Meillä suvussa toiset ovat lihoneet tai olleet aina lihavia, toiset jopa laihtuneet vaihdevuosissa. Vaihdevuodet eivät voi millään tarkoittaa vääjäämätöntä lihomista. Näkeehän sen katukuvassakin: on sekä lihavia että laihoja nuoria, lihavia ja laihoja iäkkäämpiä ihmisiä. Osa lihoo vanhetessaan, osa laihtuu. Osa onnistuu olemaan elämänsä normaalipainoinen ja kohtuukuntoinen. Siltikin me kaikki vanhenemme, ja jotain merkkejä aika meihin aina jättää.

Mutta pointtini oli, että normaalipainon voi pitää. Se vain edellyttää, että harkitsee moneen kertaan jokaisen arkisen valinnan. Nälässä ei tarvitse olla. Laihuus ja ylipaino ovat yhtä epäterveellisiä, joten jos on pakko valita, kannattaa mieluummin olla hieman ylipainoinen, silloin lihasmassaa on kuitenkin enemmän kuin alipainoisella, mikä on terveydelle hyväksi. Vähän pyöreämpi näyttää oikeasti myös paremmalta kuin vähän laihanpuoleinen. Iho näyttää kauemmin istuvan päällä, eikä ole paria numeroa liian suuri.

En usko väitteeseen, että lantionluut voisivat kasvaa. Isot luut eivät riitä ylipainon tai keskivartalolihavuuden selitykseksi. Luiden kasvu kasvuiän jälkeen kuulostaa sairaudelta.

Itsekin kirjoitin johonkin aiempaan viestiketjuun. Kuukautiset on olleet poissa nyt noin vuoden. Täytän viisikymmentä. Keho näyttää muutoin ammattini mukaiselta- Mutta se keskikohta on minulle ongelma, ja antaa vaikutelman "lihavasta".
Liikuntaa en erikseen harrasta- sitä tulisi lisätä. Liikun työn puolesta, jopa 10 tuntia arkisin, viikonloppuisin on joskus puolipäivävuoroja.
Nukkuminen ja kotityöt tuntuu järkeviltä elpymisen kannalta. Samoin työmatkat- ne kuljen kävellen, eikä jalat suinkaan näytä kauniilta, saati tunnu. Painavilta näyttävät ja eritoten tuntuvat.
Yläosa muistuttaa kuppikokoa kasvattaneita lukuunottamatta jätkältä. Osa johtuu työstä, en tiedä mistä muusta, joudun naiselta näyttääkseni kulkemaan hartiat lysyssä. Käsivarret ei roikuta mitään, eikä reidet ja pohkeet- rumat ne kyllä ovat, ei naiselliset. Kaukana se aika kun oli siro. Kauhukseni olen saamassa lisää partakarvoja. Hennot mutta näkyvät viikset on olleetkin vuosikausia- ajelen ne joskus pois, kun oikein itseäni inhottaa.

Nuorempana paino kesti vähän yli 50 kilossa- silloin oli selvä hyvä vyötärö. Ja vasta alut jenkkakahvoille- nyt on tasapaksu ulkonäkö keskeltä, ja farkut valuvat, jos ilman vyötä pitää.
Liikunta jää väkisinkin vähiin- tarkoitan, erillinen liikunta- salilla en käy, enkä omista varsinaista jumppamattoa, enkä nostele kahvakuulia, tms.
En ole koskaan jumpannut. (inhoan pakkoliikkumista jossa ei ole mitään mukavaa mukana)Pyöräilen kesäisin kyllä, ja uin luonnonvesissä. Talvella lumikenkäilen, vesijuoksen, mutta kumpikin jää vapaapäiviin. Täysin hullunkurista ostaa kausikorttiakaan mihinkään, kun hyötysuhde kärsii töiden vaihtelevuuden takia- uimahallin on turha ennen vuoroa mennä- ja hupsista, menee kiinni jo vuoroni aikana, ja miksi repisin painoja ylös? Saadakseni vielä "miesmäisemmän" ulkonäön? Lomilla retkeilen pitempiäkin reissuja, mutta niidenkin aikana on pidettävä ns taukoa turhan usein. Vanha polvivaiva on, samoin iskias oikuttelee- muttei estä liikkumista kun pahimpina aikoina on kipulääkitys ja välttelen istumista ja kiertoliikkeiden kanssa olen varovaisempi- äkkinäinen väärä liike vie joskus harvoin lattiatasolle asti. Selkälihasten pitäisi olla kunnossa- Työni pitää huolen siitä.

Jos kuka tietää täsmäkeinon vakituiseen paksuun vyötäröön, olisin kiitollinen. Aiheuttaako epäsäännöllinen elämänrytmi? Auttaako työn tai työaikojen muutokset ikuiseen nälkään? Syön monesti aamupalan jo 2 aikaan yöllä- työvuoroon meno. (Seuraava vuorokausi meneekin usein ihan eri rytmillä. Ja kolmatta, jopa neljättä vuorojenalkamissysteemiä on viikossa- Rytmiikan oppiminen on jatkuvaa, eikä loppua näy.) Seuraavan kerran syön aterian joko kello 14 jälkeen, tai välipalan, jossa on nestettäkin runsaasti kaverina, ja vasta illalla saatan syödä kunnolla- ja, paljon. Yöunilta herään kesken- hien valuessa karpaloina niskassa ja yläselässä, syömään jotain nestepitoista- viime yönä tomaatteja kolme.
Joka tapauksessa syön per vrk noin kolme ateriaa yhteensä, plus se yösyönti. Käsittääkseni ihan kunnollista ruokaa, jolla jaksaa tehdä työt. Vapaapäivinä voisin hyvin keventää- mutta nälkä ei lähde minusta millään laihdutuskeitoilla tai kevyttuotteilla- olen testannut ja olin vain vihainen, kun keho pyysi syömään ja taas syömään. Täyttävää normaalia ruokaa syöden nälkä pysyy loitolla minusta- jopa koko pitkän työvuoron, ja illasta aamuun. Herkuttelen joskus, mutta se sotkee vatsani. Parhaita ahaa-elämyksiä uosien varrella on ollut, että stressi vaikuttaa kehoon. Tasoitan sitä olemalla luonossa kun retkeilen. Silloin vatsakin rauhoittuu. Sekainen vatsa palaa aina pian työhön palattua. Muuta en ole pystynyt asialle tekemään, kuin välttelemään pahimpia mahan sekoittajia- elämäntilanteelle en oikein voi mitään, joutumatta taloudellisiin hankaluuksiin. Lomat kun olen voinut toteuttaa ns omaa rytmiäni on aina tuoneet voimia, ja niiden aikana paino todella putoaa kilon, kaksi. Mikä syy? Nousee muutamaan viikkoon taas kun palaan työhöni.

olen 52 vuotias ja vaihtarit alkoi parivuotta sitte.muutaman kuukauden ihmettelin muuttunutta olotilaa ja marssin gynelle joka tarkasti tilanteen ja kirjotti estrog,laastari reseptin.vajaa viikko siitä kävelin pihalla ja mietin että sain itseni takaisin jippii!! eli oireet loppui siihen...ei paino ongelmia ja ihokin sileni.

Hei Masentunut läskikasa ja te muutkin tähän tästä aiheesta kirjoittaneet, miten teille on käynyt?
Oletteko saaneet painonnousun hallintaan ja jopa tiputettua kiloja? Helpottaako tämä yhtään ja paraneeko elämänlaatu itsekseen? oletteko päätyneet käyttämään jotain poppakonsteja t. hormonikorvaus hoitoja?
Keskustelu oli oikein mielenkiintoinen ja olisi enemmän kuin mukavaa kuulla miten tilanteenne ovat kehittyneet ja millainen tilanne painon kanssa on nyt?

Olen kanssasisaresi tässä menopaussitilassa. En olisi ikinä voinut kuvitella, miten kaikki voi muuttua menopaussissa. Kärsin nivelsäryistä ja jäykkyydestä. Painoni on vuodessa noussut n.10 kg, vaikka teen raskaita tallitöitä 2-4 h/pvä joka päivä. Nukun huonosti nykyään ja ruuansulatus takkuilee ikävästi.
Ennen tätä olin elämäni kunnossa, jopa alipainoinen ja tallityöt tein iloisesti pois. Nyt väsyn todella pian, puhumattakaan hikoilusta.

Olen 51v, mitään lääkitystä esivaihdevuosiin ei ole. Venlaflaxinia tarjottiin TK:n gynen toimesta (!!), mutta hormonilääkitystä en saanut koska on hormonikierukka. Ystäväni kyllä sai. Outoa. Minulla on vielä vuodot.
No, vyötärö on siis kavenut. Olin aiemmin hyvin stressaavassa istumatyössä. Vaihdoin työpaikkaa, nyt ei ole stressiä ja saan mukavasti jumppaa työpäivän aikana. Vyötäröni on nyt 87cm. Paino on tippunut n.5kg, kahden vuoden aikana. Olen 165/82.
Mulla on ongelmana erityisesti se, että kun kuukautiset on alkamassa, alkaa paino nousta. Se nousee 2-3kg kahdessa viikossa. Loppukuu meneekin tuon painon tiputtamiseen ja sitten tulee seuraavat vuodot. Maha on tuona aikana hirveä pallo.
Liikun todella paljon, pitkiä kävelyteenejä, rappustreeniä ja hölkkäilyä sekä HIITtreeniä kotona. Paastoan melkein joka päivä, 12-18h paastoja, juon vettä. En käytä sokeroituja tuotteita. Maitotuotteita menee ehkä liikaa. Syön aika vähän, syön vhh-tuotteita usein. Alkoholia käytän joka viikonloppu, mutta en mitään kännejä vedä. Viinit on sokerittomia, max 2 olutta/vklp. Kun aloitin projektin 3v sitten, paino tippui aivan eri tahtia. Nyt on tullut tuo paasto ja hiitit mukaan, mutta ei vaan lähde etenemään tämä homma.
Olen vielä sinkku ja kesä tulossa, kiva olis olla hoikempi. Mulla on sama kun jollain toisella tässä ketjussa, että vatsa ei välttämättä näy suoraan edestä katsottuna. Mulla ei ole vyötäröllä muuten ylimäärästä rasvaa, mahassa vaan. Toki olen muuten sellainen pyöreä.

Oletko miettinyt, että onko sulla voinut jo alkaa vaihdevuodet? Monillahan ne alkaa tätä nykyä jo melko varhain? Tää on uus, mutta mun lemppariblogi vaihdevuosiin liittyen. Linkkaan tämän tähän, sillä vaihdevuosissahan hormonitoiminta muuttuu ja aiheuttaa painonnousua: https://thisisit.fi/laihduttaminen-vaihdevuodet/

Myös proteiinintarve muuttuu: https://thisisit.fi/proteiinin-tarve-vaihdevuosissa/

Sellaista se on. Kun ihminen vanhenee, vyötärö kasvaa. Olen kohtalotoverisi. Nytkin paino on noussut ainakin kaksi kiloa. Yritän olla dieetillä, mutta nyt siinäkin tuli takapakki. Siis elämä on koko ajan painon vahtimista. En halua paisua mahdottomasti. varsin moni ihminen, nainen on pullistunut vanhetessaan. Sympatiani ovat heidän puolellaan
Asia, jonka olen nyt ottanut: käyn lenkillä joka päivä, jos mahdollista. Silloin kun on joku meno, se jää. Olen ymmärtänyt, että jos ei liiku, lihaksien tilalle tulee läskiä.