Katainen: Suomi ei enää yksin vaatimassa vakuuksia Kreikalta
20.6.2011 HS
LUXEMBURG. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomi ei ole enää ainoa euromaa, joka aikoo vaatia vakuuksia kriisimaita lainoittaessaan.
"Suomi ei ole enää yksin", Katainen sanoi EU:n valtiovarainministerien kokouksen tauolla Luxemburgissa.
Vakuuksista käytiin maanantain kokouksessa vilkas keskustelu. Näkemykset vaihtelevat suuresti.
Auki on yhä se, miten vakuuksien asettaminen käytännössä toteutetaan. Kataisen mukaan Suomella on vastuu olla tässä ongelmanratkaisijana.
Ideoita esitetään Kreikalle, EU-komissiolle ja muille euromaille.
EU-maat neuvottelivat tänään myös euroalueen pysyvän kriisirahaston eli Euroopan vakausmekanismin EVM:n perustamisesta.
Kataisen mukaan Suomen tavoitteet menivät läpi, ja tärkeät kirjaukset tehdään sopimuksen pykäliin.
Heinäkuusta 2013 lähtien euromaiden velkakirjoihin tulee ns. yhteistoimintalauseke eli maininta ja menettelyohjeet siitä, kuinka yksityisen sektorin sijoittaja voi joutua vastuuseen.
EVM saa myös etuoikeusaseman suhteessa yksityisen sektorin velkojiin.
Tarkoitus on, että EVM antaa lainaa euromaalle, joka kärsii väliaikaisista likviditeettiongelmista.
Jos euromaa ei ole velkakestävä, pitää sen aloittaa velkajärjestelykeskustelut yksityisen sektorin kanssa.
Lisää aiheesta:
Euroryhmä: Yksityinen sektori mukaan Kreikka-talkoisiin 5:46
Espanjassa osoitettiin mieltä talouskriisin hoitoa vastaan 19:48
Kreikan pääministeri toivoi yhtenäisyyttä kriisin keskellä 16:25
20.6.2011 HS
LUXEMBURG. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomi ei ole enää ainoa euromaa, joka aikoo vaatia vakuuksia kriisimaita lainoittaessaan.
"Suomi ei ole enää yksin", Katainen sanoi EU:n valtiovarainministerien kokouksen tauolla Luxemburgissa.
Vakuuksista käytiin maanantain kokouksessa vilkas keskustelu. Näkemykset vaihtelevat suuresti.
Auki on yhä se, miten vakuuksien asettaminen käytännössä toteutetaan. Kataisen mukaan Suomella on vastuu olla tässä ongelmanratkaisijana.
Ideoita esitetään Kreikalle, EU-komissiolle ja muille euromaille.
EU-maat neuvottelivat tänään myös euroalueen pysyvän kriisirahaston eli Euroopan vakausmekanismin EVM:n perustamisesta.
Kataisen mukaan Suomen tavoitteet menivät läpi, ja tärkeät kirjaukset tehdään sopimuksen pykäliin.
Heinäkuusta 2013 lähtien euromaiden velkakirjoihin tulee ns. yhteistoimintalauseke eli maininta ja menettelyohjeet siitä, kuinka yksityisen sektorin sijoittaja voi joutua vastuuseen.
EVM saa myös etuoikeusaseman suhteessa yksityisen sektorin velkojiin.
Tarkoitus on, että EVM antaa lainaa euromaalle, joka kärsii väliaikaisista likviditeettiongelmista.
Jos euromaa ei ole velkakestävä, pitää sen aloittaa velkajärjestelykeskustelut yksityisen sektorin kanssa.
Lisää aiheesta:
Euroryhmä: Yksityinen sektori mukaan Kreikka-talkoisiin 5:46
Espanjassa osoitettiin mieltä talouskriisin hoitoa vastaan 19:48
Kreikan pääministeri toivoi yhtenäisyyttä kriisin keskellä 16:25
Vastaukset 7
Vanhimmat
tämän solmun avaaja,
hän otti miekan ja avasi Gordionin solmun!
Olet täysin oikeassa.Urpilainen/ Katainenkin jopa ymmärtää että tuleva hallitus on kaatamisherkkä, joten kiltisti on oppositioon päin niiattava.
H.
Oppositiosta käsin ei availla mitään solmuja. Sieltä räksytetään.
Gordionin solmu
Aleksanteri Suuri leikkaa Gordionin solmun. Jean-Simon Berthélemyn maalaus.
Gordionin solmu oli Zeuksen temppelissä Fryygian Gordionissa sijainnut solmu, jonka avaajasta legendan mukaan tulisi Aasian kuningas. Tunnetun tarinan mukaan Aleksanteri Suuri ratkaisi solmun vuonna 333 eaa. lyömällä sen rikki miekallaan.
Perimätiedon mukaan oraakkeli julisti tilapäisesti vailla kuningasta olleille fryygialaisille, että seuraavasta kaupunkiin härkävaunuilla saapuvasta miehestä tulisi heidän hallitsijansa. Paikalle körötteli vankkureillaan Gordias-niminen köyhä talonpoika, joka kuninkaaksitulonsa kunniaksi pyhitti kärryt Zeukselle ja sitoi ne paaluun mutkikkaalla solmulla. Oraakkeli ennusti edelleen, että solmun avaajasta tulisi Aasian valtias. Tarinan mukaan Aleksanteri kuoli kesken sotaretkensä, koska ei aidosti ratkaissut solmua, vaan halkaisi sen. Tarina saattaa olla myöhempää keksintöä.
[muokkaa]
Wikipedia
"Amédéé Gordini, autosuunnittelija perusti tallin 1950, ja jo vuonna 1952 Gordinin autot olivat ainoat, jotka pystyivät pistämään kampoihin Ferrarille. Alussa Gordini teki paljon yhteistyötä Simcan kanssa.
Gordinit olivat nopeita ja kevyitä, mutta harvemmin kestivät koko kisan pituutta. Positiivinen poikkeus oli MM-sarjaan kuulumaton Reimsin GP, jossa Jean Behra oli ylivoimainen Gordinilla.
MM-sarjassa Gordini saavutti muutaman palkintopallisijoituksen, mutta F1-autojen kehitysvauhti oli jo 1950-luvulla liian kovaa pienelle tallille. Amédéé Gordini myi tallinsa Renault'lle ja jäi firmaan tekemään kehitystyötä."
Tänäpäivänäkin Gordini keksii kaikkea kivaa, ei vaunuihin vaan kilpa-autoihin.
H.
tiksi!
Hän ON JO avannut Euroopassa uudet tuulet!
....................................................................................
paskat, katainen on vain nyökytellyt, ei se ole ymmärtänyt ranskan kielestä mitään. Onkohan kätelleet Soini-kataista. Sehän se on kataiselle tärkeintä.