Porkkanaa ja karenssia

Olen nytten keski-ikää lähestyvä mies, joka on valmistunut aikanaan ammattiin ja tehnyt muutaman vuoden töitä.
Mutta ongelmaksi on osoittautunut työpaikkani jatkuvat lomautukset, joista tämän hetkinen kestää ½ vuotta tai pidempään.

Ihan nykyistä lomautusten tahtia ei talouteni kuitenkaan pysty kestämään vaan todettuani, että jotain muutosta tilanteeseen on pakko löytyä. Vaikka liiton tuella lomautusta vietänkin.

Olen etsinyt alani työtä, mutta asuinalueellani sitä sitä tuntuu olevan hyvin heikosti vain pätkä- / urakkatyönä.

Kaikkea ynnäiltyäni opinnot uuteen alaan ovat alkaneet tuntua enemmän, kuin vetovoimaiselta ajatukselta. Jo pelkän paremman työllistymisen kannalta.

Mutta ongelmaksi kuitenkin osoittautuu se, että olen töissä vaikkakin jatkuvasti joka vuotisesti lomautettu... (kolmatta vuotta menossa)

Kuinka jatkuvaan päähän potkintaan pitää työnantajan puolelta suhtautua?
(Ei siksi, että työnantajakaan näin haluaisi oikeasti tehdä. Vaan talous ja työtilanne on mitä on, mutta yhtä kaikki mikä on lopputulos...)

No nyttemmin olen pyytänyt ennakkopäätöstä aikuiskoulutustuesta. Mistä en ole täysin varma täyttyykö ehtoni kyseiseen tukeen, mutta heiltä en kuulemma voi saada ennakkopäätöstä ennen kuin minut on virallisesti hyväksytty kouluun.

Olen työkkärissä käynyt keskustelemassa. Sielläkin on tunnuttu suhtautuvan tilanteen takia myönteisesti opiskelun aloittamiseen, mm. oppisopimuksella. Olen kuitenkin itse ollut kokopäiväisen opiskelun kannalla ja hakenut syksyllä alkavaan aikuislinjalle.

Tarkoituksenani on ollut lähteä alalle työharjoitteluun koulun ohella, heti kun tämä on mahdollista, mutta siihen asti pelkkä opintotuella eläminen on hyvin niukkaa ja opintolaina pakollinen osuus ottaa siihen päälle.

Mutta olisinkin kiinnostunut tietämään, onko kuitenkin mahdollista hakea muuta tilanteeseen kuin aikuiskoulutus- tai opintotukea?
-Liiton päivärahalla, jos niitä päiviä vielä on?

Ja mikä vielä tärkeä niin irtisanoutuessa opiskelemaan täysin taloudellilsesti sietämättömästä työstä, olenko kuinka karenssin tulilinjalla aloittaessani opiskelun?

Olen kaiketi itse ajanut talouteni työpaikkani takia kuralle, sillä palkkani on ollut niukka ja juuri riittävä työssäolon ajan. Mutta lomautusten ajalla liiton päivärahat eivät ole riittäneet, kuin pelkästään kiinteisiin laskuihin ja ruuat syöty säästöistä. (Ja jokaisen lomautuksen karenssista se ilo vasta revennytkin). No miten itse näen tilanteen, että pakko löytää jotain uutta tai sitten muuttaa hyvin hyvin... hyyyyvinkin pitkälle työn ja pienempien kustannusten perässä. Sillä seuraavaa nykymenon kaltaista "työvuotta" ei talouteni ja pienet säästöni tule kestämään.