Islanninlammaskoira?

En suosittele ensimmäiseksi koiraksi enkä lapsiperheeseen. On alkukantainen käyttökoira, melko vaativa rotu. Paimennettavien lampaiden tms. puuttuessa kohteeksi joutuvat usein autot, pyörät yms (=jahtaamistaipumus). Hyvä haukkuva vahti, mutta ei sovi ulkovahdiksi, sen pitää saada olla aina ihmisten kanssa (esiintyy eoahdistusta). Turkkii ei tarvi kun harjata. Pitkätkään lenkit eivät väsytä tätä koiraa vaan sille pitää järjestää paljon kaikenlaista aktiviteettia=työtehtäviä niin se on onnellinen eikä pura turhautumistaan ikävillä tavoilla. Älkää antako söpön ulkonäön johtaan harhaan rotuvalinnassa, näitä on joutunut kodinvaihtajiksikin kun ovat sitten osoittautuneetkin "vähän liian villeiksi"

Minä omistan maailman kilteimmän koiran. Se ON rodultaan islanninlammaskoira. Aino nimeltään. söpö kuin mikä ja hellyyttä tarvii pääasiassa ulko koira.tykkää uida mökillä. koulutettu. Meinasin jo haastaa oikeuteen tuon joka sanoi että islanninlammaskoiraa ei kannata hankkia! En kestä tuommoista. Aino on minun eka koira. Minulla on 4 lasta. koiramme suusta voi jopa ottaa ruokaa, eikä koira tee yhtikäs mitään!

Hei käykäähän katsomassa Islanninkoirien kotisivuja ja sieltä alueellisesti kun on nimetty henkilöitä niin teidän asuinalueenne yhteyshenkilö ja kyselkää häneltä lisää ja missä voisitte nähdä islantilaisia livenä, jotta voisitte nähdä ja tutustua mahdollisimman moneen eri yksilöön.

Huh ja hah, kylläpä on jollakin "hurjia kokemuksia" rodusta! Ei meillä ainakaan, eikä meiltä löytynyt omakohtaisia koirakokemuksia aiemmilta vuosilta Suuri osa issikoista on aivan tavallisia kotikoiria, ja ihan normaalisti näitä menee ensimmäiseksi koiraksi.

Ääripäitä yksilöistä löytyy, mutta lähes jokaisesta rodustahan voi saada hulivilin kotiinsa. Ole rohkeasti yhteydessä kasvattajiin sekä reippaasti myös yhteyttä voi ottaa moniin harrastajiin. Hyvän kasvattajan myös kuuluu katsoa ensikertalaiselle pentu, joka ei ainakaan pikkuisena vaikuta täystuholta vaan sopivalta juuri siihen perheeseen mihin sitä ollaan luovuttamassa.

Meilläkin islanninlammaskoira ensimmäisenä koirana. oli pentuna villi ja haukkuherkkä mutta koulutuksella on nyt haukkumaton ja tuttavien mielestä ainakin älyttömän kiltti ja rauhallinen koiruus. On nopea oppimaan,älykäs ja kiinnostuu uusista asioista. aktiivinen ja suloinen. liikuntaa ja aktivoimista vaatii. me käydään koiran kanssa harrastelemassa tokoa ja jäljestystä. Ei rähise millekään eikä kellekään, mutta saattaa olla välillä liiankin innokas tutustumaan toisiin koiriin ja ihmisiin. Remmikäyttäytymiseen kannattaakin kiinnittää huomiota, koska on toipuvainen juoksemaan liikkuvien asioiden perään.Paimennusvietti on meidän koiralla ainakin melko suuri ja sitäkin voi karsia melko paljon koulutuksella. Mutta on kyllä hirveästi luonne eroja mutta koulutuksella isliksestä kasvaa kyllä aina mukana oleva intoa täynnä oleva pusukone.

Jos joku tätä ketjua vielä lukee niin kerrottakoon muutaman issikan kokemuksella:
issikka sopii ensimmäiseksi koiraksi JOS omistaja perehtyy hieman koiran kouluttamiseen jo etukäteen ja on valmis panostamaan siihen etenkin pentuvaiheessa. Pitää siis oikeasti olla motivaatiota koiran käytöksen arviointiin ja myös riittävästi lempeää jämäkkyyttä - nimenomaan lempeää, natsi-asenne ei toimi vaan pahentaa asioita. Koiran kanssa pitää puuhastella kuten täällä jo aiemmin todettiin. Aktiivinen kontakti kasvattajaan ja muihin issikoiden omistajiin on erittäin suositeltava.

Muuten pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että ihana pikku karvapallo muuttuukin pyörät, autot, lentokoneet, ihmiset ja toiset koirat haukkuvaksi kauhukakaraksi, joka yrittää paimentaa "laumaansa" aina kun joku tekee lähtöä kotoa. Jotkut issikat voivat eroahdistuksissaan tehdä myös tuhojaan, mutta yleisempää on se, että koira protestoi kuin palosireeni jos näyttää siltä ettei pääse mukaan.

Koulutuksen kriittisen kohdat pähkinänkuoressa siis: älä anna pennun räkyttää esim. tien vieressä (vaikka se tuntuisi miten söpöltä) tai yrittää autojen/pyörien kimppuun ja estä eroahdistus asteittaisella yksinolo-altistuksella. Ohjeita saat kyllä kasvattajalta.

Monet issikat ovat luonnostaan myös hyvin paukkuarkoja eli ilotulitteet ja ukkonen ahdistavat jopa siinä määrin, että pitää jopa satunnaisesti käyttää ahdistuslääkkeitä. Tätäkin voi ehkäistä asteittaisella altistamisella, esim. Sounds Scary! CD voi auttaa projektissa.

En voi kylliksi painottaa sitä, että tässä on kerrassaan ihana ja monikäyttöinen rotu, mutta jos kohdalle sattuu ns. haastavampi tapaus, on paljolti kasvatuksesta kiinni, tuleeko koirasta aikuisena kiva kaveri vaiko moniongelmainen (ja silti ihan kiva) kaveri, joka stressaa kovasti ja jakaa stressiään ympäristöön.

Issikka osaa käyttää söpöyttään hyväkseen, älä siis tule huijatuksi. :)