Oliko rikos vai ei? ihan sama!

Niin ja jut kun robluutti olis saatu valmiiksi.. kuinkas sattuikaan

Asiahan on pelkistetysti niin, että Wincapitan "sijoittajista" voidaan löytää karkeasti kaksi ryhmää, jotka jaksavat näitä houreisia salaliittoteorioita kehitellä tai niihin uskoa:

Ryhmä 1 ovat ns. ahneet tunkit, jotka uskossaan nopeasta rikastumisesta laittoivat rahojaan WinCapitaan ja kun olisi ollut ns. tuottojen kotiutusmahdollisuus, he ahneuksissaan jättivät "pääomankin jylläämään tuottoja" ja siten käytännössä ja ahneuksissaan olivat muikeasta virtuaalivoittokertymästä huolimatta koko ajan käytännössä tappiolla. Ja ahneus sai jotkut jopa LISÄÄMÄÄN oikeaa rahaa systeemiin, joka kaikkien kunnon Ponzien tapaan näytti aluksi hyviä tuottoja.

Toisaalta piti myös näyttää "köyhille, tyhmille ja bisnestä ymmärtämättömille" kuinka kansainväliset takahuoneen valuuttagurut elävät, ja koskapa virtuaalirahaa oli mielettömästi tulossa, lainattiin pankista rahaa (joko omin reaalivakuuksin tai pahimmassa tapauksessa tuttujen tai sukulaisten takauksin), joka sitten hassattiin pitkin maailman tuulia ökyautoihin, Thaimaan.matkoihin ja muihin pröystäilyihin - tai lisäsijoitettiin Wincapitaan. Jotkut ajattelemattomat jopa jättivät työnsä.

Kun töpseli alkuvuodesta 2008 nypättiin seinästä ja virtuaalirahat katosivat kuin pieru Saharaan, eivät nämä tunkkipoloiset halunneet myöntää tulleensa kuninkaallisesti höynäytetyiksi, vaan osana ongelman kieltämisprosessia turvautuivat salaliittoteorioihin (joita erityisesti ryhmä 2 oman etunsa vuoksi innokkaasti sepitteli) ja muuhun henkiseen masturbaatioon. Kyllä se aukeaa! Nyt on maltti valttia! Rahasuvut eivät halunneet köyhien rikastuvan! Jne jne.

Sitkeimmät ryhmä 1 -läiset ovat kääriytyneet näihin harhojen kudelmiin niin tiukasti, että heidän todellisuudentajunsa on ilmeisen täydellisesti kadonnut tässä asiassa.

Ryhmä 2, eli "sieluttomat sponsorit", jotka heti alussa tajusivat homman oikean luonteen ja ajattelivat härskisti käyttä sitä omaksi hyödykseen. Nämä hyväkkäät myivät skämmiä sen minkä ehtivät ja vetivät ns. hyvät hillot kotiin.

Näille ei töpselin vetämisessä ollut mitään yllättävää kuin ehkä ajankohta, josta tuskin etukäteen tiedotettiin edes heitä. Kotiutettua voittoa oli kertynyt messevästi, ja väliäkös tuon, että skämmin elinkaari loppui. Kun asiasta nousi julkinen poru, tajusivat nämä sieluttomat, että jos ei nyt toimita oikein, voi kaikkien talousrikollisten pahin, eli huijattujen rahojen menettäminen, olla lähellä. Paskat mistään ehdollisista tai ehdottomista vankeustuomioista - pelkkiä häiriötekijöitä!

Eli nyt alkoi sepitysvaihe: Älkääs (tunkit) hätäilkö, pian se aukeaa! Älkää tehkö rikosilmoituksia/tutkintapyyntöjä, saatte vielä syytteen väärästä ilmiannosta! Viranomaisrikolliset vainoavat meitä! Jne jne. Ja ryhmä 1 nappasi henkisessä tuskassaan niin syötin, koukun kuin lyijypainon ja vielä kohonkin.

Ja sitten vielä "turvajärjestö" riensi hämmentämään ja turbojakelemaan tätä houresoppaa - ja ei todellakaan pyyteettömästi.

Ovat siinä tunkit ihmeissään!