perätön, traktoreiden kekiikä hipoo 20 vuotta ja on kasvusuunnassa, toivoisi asian tiimoilta tapahtuvan suoranaisen valehtelun loppuvan..
"Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä."
"Viime vuonna myytiin vajaat 3 700 kappaletta yli 40 kW:n traktoreita. Tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni traktoreista päätyy kokonaan maataloustuotannon ulkopuolisiin töihin ei ole, mutta luultavimmin osuus on 15-20 prosenttia.
Myyntitilastojen mukaan Suomen pelloille ilmestyy vuosittain reilut 3 000 uutta traktoria ja kun maatiloja on kuitenkin edelleen reilut 60 000 kappaletta, muodostuu vaihtoväliksi peräti 20 vuotta. Laskelma on hyvin paljon yksinkertaistettu, mutta vaikka todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä."
Vastaukset 32
Vanhimmat
"todellisten aktiivitilojen määrä laskisi 40 000 kappaleeseen"
Todellisten aktiivitilojen lukumäärä tulee laskemaan 20.000 tilaan. Loput mitä jää jäljelle ovat harrastetiloja. Ja tuolla 20.000 tilalla traktorin vaihtoväli on sen noin 7 vuotta kuten näkyvät Valtrallakin laskevan.
Vatran laskelmat liki kymmenen vuotta vanhoja ja kelpaavat ainoastaan provoiluun.
se aloitus missä oli Valtran vanhat laskelmat oli provo.
vähentyneet, jos on traktorikaupatkin.
joku bittinikkari vois vertailla noita vuosia.
puhuvat ihan nykytilanteesta, tuskin lähtisivät mitenkään ennakoimaan kun eivät trtaktoreita valmista varastoon.
mitä se aloittaja meuhkaa, katso nettikoneen traktorin myyntiilmoituksia ja mieti mikä kalusto on rekisteröitynä ja missä käytössä, jos ylivoimainen kysy vanhalta äidiltäsi.
" ei nykyinen myyntimäärä tue ”kaupunkimyyttiä” joka vuosi traktoriaan vaihtavasta viljelijästä."
mielenkiintoinen vertailukohta kun katsottaisiin miten myynti jakautuu tuki-alueittain.
esimerkiksi seinäjoen valtra kasvaa räjähdsysmäisesti.
Meillä traktorien keski-ikä on 35 vuotta, ja uutta konetta ei vastaisuudessakaan tulla hankkimaan, ainoastaan kätettyä kalustoa.
olen ollut luulossa että viljelen Suomen vanhimmalla kalustolla, keskiikä 31 vuotta
elikkä tuolloin (2004 vuoden lopulla) isännät osti uuden traktorin joka seitsemäs vuosi. ja ajat oli kurjat, eu kuritti viljelijää säälimättömästi.
ajatelkaapa tekstin sanomaa, jos isäntä uransa aikana ostaisi neljä traktoria 20 vuoden välein niin siitä tulisi huikea kahdeksankymmenen vuoden työrupeama. ja kun tähän lisätään tieto että viljelijän työ on fyysisesti kovin kroppaa kuluttavaa lajia niin voidaan todeta että ristiriita on ilmeinen.
Jos on auton osto tunneasia, traktorin
hankinta on sitä vielä enemmän.
– Uuden Valtra-traktorin keskihinta kaikkine
varusteineen on noin 80 000 euroa.
Se on viljelijäperheelle suuri investointi, johon
liittyy paljon tunnetekijöitä, kertoi Autokaupan
päivässä puhunut kehityspäällikkö
Sami Pulli Valtrasta.
Lähes joka toinen Suomessa myytävä
traktori on Valtra-merkkinen. Yhtään traktoria
ei tehdä varastoon, vaan jokainen on uniikki,
ostajansa tarpeisiin räätälöity yksilö.
Koko perhe mukana synnytyksessä
Ostajilla on mahdollisuus päästä katsomaan
paikan päällä, miten uusi perheenjäsen
putkahtaa maailmaan. Suomalaisten
asiakkaiden keskuudessa onkin suosittua
matkustaa Valtran tehtaalle Suolahteen
seuraamaan synnytystä. Traktori valmistuu
kokoonpanolinjalla noin 12 tunnissa.
Uuden traktorin viljelijä ostaa keskimäärin
seitsemän vuoden välein. Jos hän
haluaa vanhasta luopua, sille on löytynyt
yleensä ostaja vaihtopörssin kautta jo ennen
kuin uusi on tehtaalla syntynyt. Keskimäärin
yksi viljelijä ostaa uransa aikana
neljä uutta traktoria.
Useimmilla tiloilla on päätraktorin lisäksi
käytössä useampia traktoreita eri
tarkoituksiin. Vanha traktori kelpaa mainiosti
esimerkiksi metsätöihin.
Haluaako paskanjauhajat Suomeen työttömyyttä ?
oma maatalous on tuhottava poliittisista syistä, maksoi mitä maksoi.
"Traktorivuosi 2010 oli lopputuloksien valossa melko väritön. Suomessa rekisteröitiin 2812 uutta traktoriksi laskettavaa konetta, kun Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ajoneuvoliikennerekisteristä on ensin siivottu liki 1400 traktoriksi rekisteröityä mönkijää, ruohonleikkuria ynnä muuta vekotinta. Traktorin kriteerinä on yli 35 kW:n teho ja yli 1800 kilon omapaino. Laskua edellisvuoteen on prosentin verran eli tuskin mitään. Tylsä vuosi, ja se siitä."
http://kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-211/traktorikauppa-ehka-nousun-alussa
"Traktorikauppiaiden mielestä vuosi oli tylsästä kaukana. Tammikuun 2010 rekisteröintiluvut olivat hyytävää luettavaa, eikä ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeenkään paljon hurraata huudettu.
Alkuvuosi oli 29 prosenttia hiljaisempi kuin edellisen vuoden vastaava aika. Jos loppuvuosi olisi mennyt saman kaavan mukaan, lopputulos olisi ollut 2000 traktorin pinnassa eli lamavuoden 1993 aallonpohjaa, 2589 traktoria, olisi kaivettu reilusti syvemmäksi.
Uhkakuva oli konekauppiaan näkökulmasta ikävä, sillä vielä vuonna 2008 rekisteröinnit päätyivät 3695 traktoriin. Kaupan putoaminen liki puoleen kahdessa vuodessa olisi edellyttänyt aikamoisia sopeuttamistoimia, joita toki alalla runsaasti tehtiinkin".
Lainaus samasta lähteestä.
kuvilla varustettuna viljelijät syöttivät konekauppiaille....
edellinen jatkuu
Onneksi kauppiailla oli tilauskirjansa, jotka olivat syöttäneet heille diapamia jo muutaman kuukauden ajan. Niiden kirjojen mukaan kauppa kävi kuitenkin kohtalaisesti.
Rekisteröinneissä selvä käänne alkoi näkyä huhtikuun jälkeen. Koko loppuvuosi eteni niin, että edellisen vuoden rekisteröinnit ylitettiin jokaisena kuukautena, mikä tasasi alkuvuoden notkahduksen.
Pitkän ajan keskiarvoista ollaan vuositasolla silti hyvin kaukana, mutta niihin ei olekaan paluuta. Traktorikauppiaat uskovat kuitenkin, että jo kuluvana vuonna saatetaan päästä 3000 traktorin tienoille.
Uusi traktori on tullut noin kahdeksan vuoden välein, koneiden keski ikä on 32 vuotta.
Ennen vanhaan vaihdossa läksi tilan vanhin traktori, nykyään uusin.Kotimaista on aina ostettu.
Vaikuttaa että tulevaisuudessa olen pakotettu ostamaan käytettyjä koneita ulkomailta.
Lyökää vaan lisää..
Kyllä maatalous on Suomessa mahdotonta toteuttaa ilman tukiverkostoa, en usko, että kuluttajat olisivat valmiita maksamaan niin paljon lisähintaa ruuan kotimaisuudesta kuin pitäisi.
Ja muutenkin länsimaissa on ruuan ylituotantoa.
että eteläsuomessa viljellään pelkän eu-tuen varassa, kun samat tai paremmat lot omaava pohjanmaa nauttii myös kansallisia tukia?????
mitään olosuhde-eroja ei ole olemassa se on palstalla todistettu jo moneen kertaan.
Eihän Suomi pääty pohjanmaalle ja johonkin täytyy raja vetää tukien maksatuksissa. Pääasia on, että Suomessa voidaan harjoittaa maataloutta koko osassa ja täten asukkaat voivat syödä lähiruokaa. Pohjois-suomalaiset syövät alueeltaan tuotettuja elintarvikkeita ja hyvä niin. Niin he osaltaan säästävät luontoa ja niityt ja pellot ovat kaunista katseltavaa, kun kesäisin ajelee siellä.
-
tuota ajatusten juoksua, kun tuottaisivatkin sen mitä ite syövät mutta kun kiintiöt paukkuu jatkuvasti ja konekalusto on kolminkertanen tarpeeseen nähden.
c alueella maitoa todella tuotetaan yli kiintiön mutta missä on laskelma väitämästäsi kaluston määrästä, vai ihanko hatusta vetäisit.
c alueella yli tuotetaan maitoa, tuotantohan on suorastaan romajtanut, paria viime vuotta lukuun ottamatta joissa lasku on saatu pysähtymään.
"MTK:n maitovaltuuskunta on päättänyt esittää hallinnolle, että maitokiintiön ylittäville litroille maksettaisiin C-alueella enintään kolmasosa kansallisesta tuesta viimeistään alkavalla kiintiökaudella. Lisäksi on syytä valmistautua ottamaan käyttöön ennakkoperintämaksu.
Järeitä keinoja C-alueen maidontuotannon supistamiseksi tarvitaan, koska alueella tuotetaan maitoa jatkuvasti yli kiintiön eikä tuotannon kasvuvauhti osoita laantumisen merkkejä. Pohjoisen tuen perusteissa kuitenkin todetaan, että tuki ei saa johtaa tuotannon kasvuun".
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/paauutiset/11/fi_FI/Maitovaltuuskunta_leikkaisi_Calueen_tuottajien_tukia/
joillain tiloilla ei sille mitään rajoitusta ole ollutkaan, tuotanto c alueella on laskenut koko 2000 luvun, paria viime vuotta lukuunottamatta
-
.,.,.,.,.
,.,.,.,.,.
.,.,.,.,.
.
,.,.,.,.,.