Terve!
Mikäli kuolinpesästä jää velkaa niin perivätkö perilliset myös ne. Kuvitellaan, että vanhempani olisivat ottaneet esim. 100 000 euroa velkaa johonkin sijoitukseen. Sijoituksen arvo olisi nyt vaikkapa 50 000 euroa ja velka edelleen sama. Mikäli muuta omaisuutta ei olisi niin perisimmekö me lapset tuon velan. Edellytetään vielä, että kukaan lapsista ei olisi takaajana vaan vaikkapa vanhemmat olisi taanneet sen sijoituksella ja omilla kirjoituksilla.
Mikäli velka periytyy niin periytyykö se tasan vai otetaanko se siltä jolla on mistä ottaa...
Sitten vielä toinen. Jos yksi lapsista on esim. vaikeuksissa ulosoton kanssa niin voiko perinnöstä luopua? Tarkoitan tällä sitä, että jos itse luopuu perinnöstä niin periikö osuuden esim. lapsi? Voidaanko tälläinen menettely tulkita jotenkin velan kiertämiseksi/velallisen epärehellisyydeksi?
Mikäli kuolinpesästä jää velkaa niin perivätkö perilliset myös ne. Kuvitellaan, että vanhempani olisivat ottaneet esim. 100 000 euroa velkaa johonkin sijoitukseen. Sijoituksen arvo olisi nyt vaikkapa 50 000 euroa ja velka edelleen sama. Mikäli muuta omaisuutta ei olisi niin perisimmekö me lapset tuon velan. Edellytetään vielä, että kukaan lapsista ei olisi takaajana vaan vaikkapa vanhemmat olisi taanneet sen sijoituksella ja omilla kirjoituksilla.
Mikäli velka periytyy niin periytyykö se tasan vai otetaanko se siltä jolla on mistä ottaa...
Sitten vielä toinen. Jos yksi lapsista on esim. vaikeuksissa ulosoton kanssa niin voiko perinnöstä luopua? Tarkoitan tällä sitä, että jos itse luopuu perinnöstä niin periikö osuuden esim. lapsi? Voidaanko tälläinen menettely tulkita jotenkin velan kiertämiseksi/velallisen epärehellisyydeksi?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Velat eivät periydy, kunhan tekee perukirjan.
Kysymyksesi on aika monihaarainen ja vastauksesta tulisi pitkä mikäli kaiken laittaisi mukaan, mutta pääpiirteittäin:
Velat eivät tosiaan periydy. Perukirja vain tehdään ja siinä sitten katsotaan mikä pesän tilanne on. Systeemi on aika yksinkertainen, pesään ei edes kannata "kajota" kuten sanotaan jos mennään miinuksen puolelle. Jos ottaa perintöä vastaan pesästä tai muulla tavoin sekaantuu velkasumaan niin useimmissa tapauksissa ottaa myös velkaa vastuulleen siihen liittyen.
Pari esimerkkiä: Pesän varat yhteensä 100 000 e, velkaa 150 000e =ei kannata kajota mikäli ei sitten jonkin lakiteknisen jutun, etuoikeutetun pantin tms. "riskittömän" systeemin kautta ole siihen osallinen mutta ne ovat toinen juttu. Nyt siis tarkoitan vain jos ei ole muuta kuin velkainen pesä ja perimysoikeus.
Toinen esimerkki: Pesän varat 100 000 e, velkaa 80 000 e, tällöin noin karkeasti velat napataan päältä ja loppu 20 000 e jaetaan perillisten kesken siinä suhteessa kuin laki ja testamentti edellyttävät ja sallivat. Yleensä kuvio kuitenkin aina niin että ensin velat ja sitten mitä jää.
Velkaa tosiaan jos ei pesään koske, itselleen voi saada jos kaikki on ollut menehtyneen nimissä tai muutoin ei koske itseä mitenkään. Velkainen pesä noin yksinkertaisesti asetetaan konkurssiin kun rajat loppuvat ja ne mitä on olemassa, saavat velkojat. Perinnöstä kieltäytyminenkin on hyvin yksinkertaista jos siitä seuraisi ongelmia. Perilliset tosin eivät saa mitään tietenkään mutta ei tule velkaakaan.
Yksinkertaista.
Jos joku perillinen kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan niin silloin muutoin menee ihan sen kaavan mukaan että 5 on ollut alunperin ja yksi kieltäytyy niin 4 sitten olisi jaossa mukana.
Nuo ovat aina vähän monimutkaisia juttuja jos on ulosottoa ym. siitähän lähdetään aina että jos nyt sitten on pesässä vaikkapa 5 osakasta ja varaa 100 000 (oletetaan että esimerkissä on velaton pesä), kaikilla olisi vaikkapa tasaoikeus niin tällöin jokainen saisi 20 000e.
Se on vähän tapauskohtaista uo:n kanssa mutta kyllä perinnöt yleensä ovat sellaista "tavaraa" ulosoton silmissä että siitä ei voi kieltäytyä niin että menisi jollekulle toiselle. Ymmärrät varmaan että siihen on montakin syytä miksi niin ei oikein sallita tehdä...Mutta tilannehan on siinä mielessä toki plus miinus nolla, jos jollain on velkaa tuo 20 000e tai ylitse niin silloin hänen osuutensa menee ulosottoon ja muut saavat omansa normaalisti.
Se tietysi jutussa on että tällöin kukaan muukaan ei hyödy siitä mutta isompi perintö on kyllä tällaista ulosoton passiivirekisteri tavaraa eli veronpalautuksiin rinnastettavaa "mahdollista epäsäännöllistä tuloa". Monesti on niin että ei siihen voi itse edes vaikuttaa, perintöosa on koko ajan ulosoton haavissa ilman että siihen edes voi vaikuttaa saati koskea velallinen. Tietty jos velat jäävät alle esim. tuon 20 000e niin silloin uo vie välistä omansa ja perijä saa loput.
Luopuminen velkatilanteessa tosiaan ei kyllä oikein onnistu.
Usein tätä kysytään ja yhtä usein vastataan väärin. Siis velat PÄÄSÄÄNTÖISESTI periytyy, jos kuolinpesää ei luovuteta konkurssiin tai pesänselvittäjän hallintoon kuukauden kuluessa perukirjoituksesta.
18 §
Jollei osakas ole saanut mitään etua pesästä eikä myöskään ryhtynyt muihin sitä koskeviin toimiin kuin niihin, mitkä 18 luvun 3 §:n mukaan ovat olleet hänen velvollisuutenaan, ja osallistunut perunkirjoitukseen, on hän vapaa pesän luovuttamisen laiminlyönnistä johtuvasta vastuusta.
19 §
Ellei vainajalta ole jäänyt enempää omaisuutta kuin mitä tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, ei tämän luvun säännöksiä vainajan velkaa koskevasta vastuusta ole sovellettava. Oikeudella on niin ikään valta, milloin olosuhteet antavat siihen aihetta, vapauttaa osakas vastaamasta vainajan veloista, vaikka pesän varat jonkin verran ylittävätkin mainitut kustannukset."
"Luopuminen velkatilanteessa tosiaan ei kyllä oikein onnistu."
Luopuminen velkatilanteessakin kyllä onnistuu, kun se tapahtuu ennen perillisen pesäosuuden ulosmittausta tai konkurssin alkua.
"PK 17 luku
2 a § (26.4.1991/768)
Perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti. Luopumisen sitovuudesta perillisen ja testamentinsaajan velkojiin säädetään konkurssisäännössä ja ulosottolaissa."
"Jos joku perillinen kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan niin silloin muutoin menee ihan sen kaavan mukaan että 5 on ollut alunperin ja yksi kieltäytyy niin 4 sitten olisi jaossa mukana."
Perinnöstä luopujan sijaan tulevat hänen perillisensä. Jos siis esimerkkitilanteessa luopujalla on 5 lasta, jaossa onkin mukana, ei 4, vaan 9 osakasta.
Pieni tarkennus esittämääsi:
"Perinnöstä luopujan sijaan tulevat hänen perillisensä. Jos siis esimerkkitilanteessa luopujalla on 5 lasta, jaossa onkin mukana, ei 4, vaan 9 osakasta."
Pesänosakkaista on kylläkin mainitsemassasi tapauksessa yhdeksän, mutta perinnöstä luopujan lapset perivät yhteensä luopujan osuuden eli 1/4 pesän arvosta. Siis lasta kohden laskettuna 1/20 koko pesän arvosta. (1/4:5=1/20).
"Perinnöstä luopujan sijaan tulevat hänen perillisensä."
Siis perinnöstä luopujan sijaan (eli jakamaan hänen osuuttaan). Tällöin osakkaita on 9. Tuskinpa kukaan tästä voi erheellisesti päätellä, että perintö jakaantuisi tasan näille yhdeksälle. Oli kysymys vain siitä, että osakkaiden lukumäärä ei luopumisen takia välttämättä vähene, vaan voi myös kasvaa.
"mutta perinnöstä luopujan lapset perivät yhteensä luopujan osuuden eli 1/4 pesän arvosta"
Esimerkkitapauksessa perinnöstä luopujan osuus ei ole 1/4 vaan 1/5 osa pesästä.
Tarkennetaanpa vielä entisestäänkin. Jos pesässä on alun alkaen neljä osakasta. Yhdellä osakkaalla on viisi lasta. Tämä osakas jää pois. Näin ollen hänen lapsensa, joita on kaikkkiaan viisi (5) tulevat hänen sijaansa. Pesään kuuluu luopumisen jälkeen siis kaikkiaan kahdeksan (8) osakasta.
Jos jaettava summa on esimerkiksi 100.000 euroa, niin kukin sijaantuloperillinen saa siis 1/5 osan luopuvan osuudesta (joka on siis 25.000). Kukin sijaisperillinen saa siis 5000 euroa.
Laskin itse alussa myös väärin, niin että pesässä olisi yhdeksän osakasta. Näinhän ei ole. Luopujan jäädessä pois niin tietysti pesässä on kahdekasan (8) osakasta: luopujan sijasta sijasta hänen viisi lastaan)- kolme alkuperäistä ja viisi sijaantuloperillistä (3 plus 5 = 8)
"Tarkennetaanpa vielä entisestäänkin. Jos pesässä on alun alkaen neljä osakasta."
Ennen "tarkentamista" olisi syytä lukea teksti tarkemmin. Kuka sanoo, että pesässä on ollut alun alkaen neljä osakasta. Ei kukaan muu kuin "Lakimies". PESÄSSÄ ON OLLUT ALUN ALKAEN VIISI (5) OSAKASTA. Näin kirjoitta nimimerkki "Varmaa tietoa", jonka vastausta kommentoin. Kyllä lakimiehen tulisi ennen vastauksen antamista olla vähän huolellisempi perusasioissa.
Pääasia on, että tulee selväksi se, että sijaantuloperilliset tulevat pesän osakkaiksi sillä suhteellisella osuudella ja niillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla kuin perinnöstä luopujalla oli.
Velat kuitenkin periytyvät ainakin vielä toistaiseksi solidaarisen yhteisvastuuperiaatteen mukaisesti, mikäli kuolinpesää ei luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin. Siis varakas perillinen voi joutua maksamaan kanssaperillistensäkin puolesta perinnönjättäjän velat. Vireillä oleva lakihanke muuttaisi tilannetta.
Eivät velat kuitenkaan periydy, vaikka pesää ei olisikaan luovutettu pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin
1. jos perillinen luopuu perinnöstä; tai
2. jos jollei osakas ole saanut mitään etua pesästä eikä ole ryhtynyt muihin sitä koskeviin toimiin kuin niihin, jotka PK 18 luvun 3 §:n mukaan ovat hänen velvollisuutenaan ja osallistunut perunkirjoitukseen; tai
3. jos vainajalta ei ole jäänyt enempää omaisuutta kuin mitä tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin.
Lyhyesti kommentoin vastinettasi kohdittain.
1. Jos perillinen luopuu perinnöstä, niin kaikki oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sijaantuloperillisille. He siis joutuvat vastuuseen velasta, mikäli laiminlyövät pesän luovuttamisen pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin.
Nuo muut mainitsemasi kohdat (2 ja 3) eivät liity pesänosakkaan velkavastuuseen vaan perinnöstä luopumisen pätevyyteen. Se on eri asia kuin pesän osakkaan vastuu perittävän veloista.
Perillisen luopuessa perintö siirtyy todella sijaantuloperillisille (jos näitä on). Mutta myös sijaantuloperilliset voivat luopua perinnöstä.
Kohdat 2 ja 3 eivät liity mitenkään perinnöstä luopumiseen, vaan nimenomaan perillisen velkavastuuseen. Perinnöstä luopuminen on aktiivinen toimenpide, kohdat 2 ja 3 eivät edellytä perilliseltä perinnöstä luopumista tai muuta aktiivisuutta, passiivinenkaan perillinen ei niistä kyseen ollen joudu velkavastuuseen.
Oletkohan todella lakimies, kun sotket asiat noin? (Viittaan myös vastaukseesi adoptiolapsen perintöoikeusasiassa.)
(Nyt lähden viikonloppuretkelle, joten aivan heti en tähän palaa, vaikka jatkaisit aiheesta.)
..oleellisen. Viittaan siihen. Epäilykseesi vastaan niin, että todellakin olen lakimies, vaikkakaan en perintöoikeuteen erikoistunut. Sinulle sanoisin sen, että jos lakimieheksi havittelet, niin on hyvä muistaa se, että laihakin sopimus voi olla parempi kuin lihava riita. Lakimiehen ammatti vaatii asioihin ja sen jälkeen lainsäädätöön sekä oikeuskäytäntöön perehtymistä ja useimmiten ennen kaikkea kärsivällisyyttä kaikilta osapuolilta.
Sinulle taas sanoisin, että lakimiehen ammatti vaatii sen alan hallintaa, josta neuvoja "lakimiehenä" maallikoille antaa. Se, että neuvot ovat ilmaisia, ei tee vääriä neuvoja oikeutetummiksi. Muidenko ("melkein juristi", "lexis", allekirjoittanut) pitää täällä selvittää ja oikaista "lakimiehen" neuvoja, ennen kuin oikea vastaus löytyy? Missä kohdallasi näkyy se asioihin, lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön perehtyneisyys, jota tähdennät?
Vastaus 1. kysymykseen:
Kuolema ei lakkauta perittävän velkoja
Perilliset tulevat yleisseuraajina perittävän tilalle.He siis myös "perivät" velatkin. Perittävien vastuu vainajan veloista voi ola hyvinkin ankaraa. Velkavastuusta voi kutenkin suhteellisen helposti vapautua. Velkavastuuta ei nimittäin tule, mikäli kuolinpesä luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Jos pesän luovuttaminen tapahtuu hakemuksesta, joka on tehty yli kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta, on osakas velvollinen suorittamaan pesälle sen määrän, millä hänen tiedossaan kuukautta ennen hakemuspäivää olleet velat ylittävät luovutetun omaisuuden ja muutoin käytettävissä olevien varojen arvon, eikä hän enää ole yksityiselle velkojalle vastuussa.
Mikäli kuolinpesää ei haeta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin, niin se merkitsee osakkaiden sitoutumista vastuuseen perittävän
veloista myös omalla omaisuudella. Kuolinpesän velkavastuu on yhteisvastuuta - noudatetaan siis periaatetta "yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta". Jos pesän osakkaista esim. kolme on varatonta ja vain yhdellä on varoja, niin velka voidaan periä tältä varakkaalta.
Mikäli sen sijaan kuolinpesän luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin niin velkavastu rajoittuu pesänomaisuuden arvoon
Jos myöhemmin ilmaantuu uutta velkaa, pesä voidaan luovuttaa kuukauden kuluessa
velan ilmaantumisesta. Tällöin osakas ei ole vastuussa tästä velasta
Kerran luovutettua pesää ei tarvitse luovuttaa uudelleen.
Luovutus koituu kaikkien osakkaiden eduksi. Samoin vaikka hakijana olisi velkoja
Velkavastuu voi syntyä myös sanktiotyyppisesti (rangaistusluonteisesti), jos
1. perunkirjoitusta ei pidetä
2. jos annetaan väärä ilmoitus tai omaisuutta salataan perunkirjoituksessa
3. jo ositus tai perinnönjako toimitetaan ennen kaikkien velkojen
maksua
4. omaisuuden myydääm, hävitetään jne. ennen luovuttamiselle säädetyn määräajan kulumista
Vastaus toiseen kysymykseen.
Mikäli perinnöstä luopuminen tehdään säädetyllä tavalla ennen pesänosuuden ulosmittausta, niin ei sitä rikokseksi koskaan voida katsoa. Eri asia on se, että joissakin tapauksissa velkoja/konkurssipesä voi yrittää saada takaisin luovutettuja varoja takaisinsantikanteen avulla. Se on sitten pitempi juttu, johon voin vastata erikseen.
Eduskunnassa on vireillä tällähetkellä lakialoite, jonka mukaan pesänosakkaiden velkavastuu rajoittuisi vain osuuteen kuolinpesästä. Tosin sanoen he eivät joutuisi vastuuseen henkilökohtaisella omaisuudellaan. Saa nähdä meneekö esitys läpi.
Perintökaaren 21 luvun velkavastuusäännöksiä ei sovelleta lainkaan, jos vainajalta ei ole jäänyt enempää omaisuutta kuin mitä tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin. Jos kuolinpesän varat jonkin verran ylittävät tällaiset kustannukset, voidaan osakas vapauttaa vastaamasta vainajan veloista, jos olosuhteet antavat siihen aihetta. Kysymys vapauttamisesta ratkaistaan oikeudenkäynnissä, jos velkoja nostaa kanteen osakasta vastaan.
Ennen vainajan velkoja pesän varoista on maksettava pesänselvitysvelat. Tällaisena velkana pidetään velkaa, joka on syntynyt hautajaisten järjestämisestä, perunkirjoituksesta sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä. Oikeuskäytännössä on myös pesänjakajan hakemisesta aiheutuneet kulut katsottu pesän veloiksi.
Jos osakas on henkilökohtaisessa vastuussa vainajan veloista, hän vastaa myös pesän velasta. Osakas voi joutua vastaamaan pesän velasta muullakin perusteella. Vallitsevan käsityksen mukaan kuolinpesän lukuun tehdystä velasta vastaavat pesän ohella kaikki ne osakkaat, jotka ovat olleet velkaa tekemässä.
Vaikka osakkaat eivät vastaisikaan henkilökohtaisesti vainajan ja pesän velasta, he voivat joutua velkojia kohtaan vahingonkorvausvastuuseen. Osakkaat ovat vastuussa velkojalle tai muulle taholle aiheutuneesta vahingosta, jonka he ovat pesää hoitaessaan tai hallitessaan tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet
Jos vanhemmillasi on kuolinhetkellä omaisuutta 50.000 euroa ja velkaa kuolinhetkellä 100.000 euroa. Pesä on siis ylivelkainen. Perunkirjoitusvelvollisten (siis ensi kädessä lähimmäksi katsottavan sukulaisen ja jos heitä ei löydy niin viime kädessä paikkakunnan poliisin) velvollisuus on suorittaa perunkirjoitus. Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaikki pesän osakkaat. Siitä on tarkat säänökset perintökaaressa. Perunkirjoituksesta alkaa kulua yhden kuukauden mittainen aika, jonka kuluessa pesänosakkaiden on ratkaistava se, että ryhtyvätkö he pesään. Jos pesän velat ovat varoja suuremmat, niin heidän on vainajan veloistaan välttyäkseen luovutettava pesä pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin (virallisselvitykseen). Pesänselvittäjä on paikkakunnan alioikeuden määräämä oikestieteellisen tutkinnon suorittanut henkilö. Mikäli perunkirjoitusvelvolliset laiminlyövät velvollisuutensa, niin he vastaavat kaikista vainajan sitoumuksista henkilökohtaisesti omalla omaisuudellaan. Sen sijaan, jos luovutus virallisselvitykseen tehdään sääntöjen mukaan, niin pesänosakkaat eivät vastaa vainajan veloista henkilökohtaisella omaisuudellaan.