Hämeen Sanomat 29.12.2006 KIIRE KUMMASTUTTAA JÄÄHALLIREMONTISSA.
Mistä otetaan rahat Ritarihallin ja harjoitushallin yhdistämiseen ja remontointiin? Ennen kaikkea tämä kysymys askarruttaa hämeenlinnalaisia valtuustoryhmien puhennjohtajia. Hämeenlinnan liikuntahallit Oy arvioi menoerän suuruudeksi 4,5 miljoonaa euroa.
Suunnitelmana on rahoittaa remontti niin, että pääosa rahasta, neljä miljoonaa, tulisi osakepääoman korotuksena eli käytännössä kaupungilta ja puoli miljoonaa euroa haettaisiin opetusministeriöiltä valtionapuna.
-SIITÄ EI VOIDA LÄHTEÄ, ETTÄ HARRASTAJAT MAKSAISIVAT LASKUN, NÄKEE SDP:N RYHMÄNJOHTAJA TIMO LAHTINEN.
-ON HANKALAA, ETTÄ KAUPUNGIN KÄYNTIKORTTINA ON NÄIN KALLIS LAJI. Erityisesti kustannusarvioista tulee vielä vilkas keskustelu, hän pohtii.
Suunnitelman mukaan kerralla uusittaisiin harjoitushallin kosteudenpoistojärjestelmä ja sosiaalitiloja sekä molempien hallien kylmäkoneet. Samalla hallit yhdistettäisiin aula- ja ravintolatilalla.
-Onko kaikki tehtävä kerralla? Kaupungilla on paljon rahaa tarvitsevia kohteita. On väärin, että joitakin lykätään eteenpäin, kun väliin tulee kiireellisiä asioita. Kaikkea ei voi kasata yhdelle vuodelle, sanoo Kokoomuksen Tapio Vekka.
Rahapyyntö tuli puun takaa
Reijo Martikainen (vas.) muistuttaa, että investointi tulisi tarpeeseen.
-Harjoitushallin epäkohdat ovat tiedossa ja ne pitää myöntää. Mutta onko asialla niin kiire, että se pitää mahduttaa ensi vuoden budjettiin, on eri asia. Paljon tärkeitä investointeja on jo otettu budjetista pois, Martikainen sanoo.
-Investointeja on pohdittava tasapuolisesti ja kiihkottomasti.
Päivi Sieppi (vihr.) on samoilla linjoilla. Hän ihmettelee, miksi korjaustarpeet ja ravintolahanke on niputettu yhdeksi paketiksi.
-Mikä on ehdoton välttämättömyys? Märät ja kosteat tilat on korjattava, mutta miksi ihmeessä julkisilla varoilla pitäisi rakentaa jäähallin ravintola, joka kilpailisi esimerkiksi Verkatehtaan kanssa? Sieppi kysyy.
Vihreät Siepin johdolla on erityisen tuohtunut siitä, että kaupunginosakeyhtiö ei edelleenkään toimita pitkän tähtäimen investointisuunnitelmia.
-Rahapyyntö tuli taas yhtäkkiä. Olemme hyvin kriittisiä, Sieppi sanoo.
-On huonoa hallintoa, ettei kaupungin yhtiöitä saada samalle viivalle muiden investointien kanssa. Kaikki muut remontit, kuten uimahalli ja koulut, tehdään karsien eli korjataan vain välttämättömät.
Hyvät ajat eivät jatku ikuisesti.
Kriittisimmin suunnitelmaan suhtautuu Paavo Sirkiä (eläk.)
-HPK:ta on nyt tuettu vuosikausia. Pitäisi riittää jo.
Soili Hakala (kd.) ja Jarmo Mäki-Uuro (kesk.) muistuttivat, että hyvä taloudellinen tilanne ei kestä ikuisesti ja että halliremonttiin pitäisi tästäkin syystä suhtautua hyvin kriittisesti.
-Urheilupuolella tulee peräkkäin useita isoja remontteja, Mäki-Uuro viittaa esimerkiksi Pullerihallin rahareikiin.
-Hallijuttuja tulee tämän tästä, huomauttaa myös Hakala.
-Oletettu valtionapu on pieni summa tässä kaikessa, Hakala lisää.
Vekka heittää, voisiko urakan rahoittaa esimerkiksi niin, että hslliyhtiö ottaisi remonttia varten lainan, jonka kaupunki takaisi.
-Tästä vaihtoehdosta ei toistaiseksi ole puhuttu mitään, hän miettii.
Valtuustoryhmät keskustelevat halleista tammikuun alussa (HäSa)
Marika Riikonen
Mistä otetaan rahat Ritarihallin ja harjoitushallin yhdistämiseen ja remontointiin? Ennen kaikkea tämä kysymys askarruttaa hämeenlinnalaisia valtuustoryhmien puhennjohtajia. Hämeenlinnan liikuntahallit Oy arvioi menoerän suuruudeksi 4,5 miljoonaa euroa.
Suunnitelmana on rahoittaa remontti niin, että pääosa rahasta, neljä miljoonaa, tulisi osakepääoman korotuksena eli käytännössä kaupungilta ja puoli miljoonaa euroa haettaisiin opetusministeriöiltä valtionapuna.
-SIITÄ EI VOIDA LÄHTEÄ, ETTÄ HARRASTAJAT MAKSAISIVAT LASKUN, NÄKEE SDP:N RYHMÄNJOHTAJA TIMO LAHTINEN.
-ON HANKALAA, ETTÄ KAUPUNGIN KÄYNTIKORTTINA ON NÄIN KALLIS LAJI. Erityisesti kustannusarvioista tulee vielä vilkas keskustelu, hän pohtii.
Suunnitelman mukaan kerralla uusittaisiin harjoitushallin kosteudenpoistojärjestelmä ja sosiaalitiloja sekä molempien hallien kylmäkoneet. Samalla hallit yhdistettäisiin aula- ja ravintolatilalla.
-Onko kaikki tehtävä kerralla? Kaupungilla on paljon rahaa tarvitsevia kohteita. On väärin, että joitakin lykätään eteenpäin, kun väliin tulee kiireellisiä asioita. Kaikkea ei voi kasata yhdelle vuodelle, sanoo Kokoomuksen Tapio Vekka.
Rahapyyntö tuli puun takaa
Reijo Martikainen (vas.) muistuttaa, että investointi tulisi tarpeeseen.
-Harjoitushallin epäkohdat ovat tiedossa ja ne pitää myöntää. Mutta onko asialla niin kiire, että se pitää mahduttaa ensi vuoden budjettiin, on eri asia. Paljon tärkeitä investointeja on jo otettu budjetista pois, Martikainen sanoo.
-Investointeja on pohdittava tasapuolisesti ja kiihkottomasti.
Päivi Sieppi (vihr.) on samoilla linjoilla. Hän ihmettelee, miksi korjaustarpeet ja ravintolahanke on niputettu yhdeksi paketiksi.
-Mikä on ehdoton välttämättömyys? Märät ja kosteat tilat on korjattava, mutta miksi ihmeessä julkisilla varoilla pitäisi rakentaa jäähallin ravintola, joka kilpailisi esimerkiksi Verkatehtaan kanssa? Sieppi kysyy.
Vihreät Siepin johdolla on erityisen tuohtunut siitä, että kaupunginosakeyhtiö ei edelleenkään toimita pitkän tähtäimen investointisuunnitelmia.
-Rahapyyntö tuli taas yhtäkkiä. Olemme hyvin kriittisiä, Sieppi sanoo.
-On huonoa hallintoa, ettei kaupungin yhtiöitä saada samalle viivalle muiden investointien kanssa. Kaikki muut remontit, kuten uimahalli ja koulut, tehdään karsien eli korjataan vain välttämättömät.
Hyvät ajat eivät jatku ikuisesti.
Kriittisimmin suunnitelmaan suhtautuu Paavo Sirkiä (eläk.)
-HPK:ta on nyt tuettu vuosikausia. Pitäisi riittää jo.
Soili Hakala (kd.) ja Jarmo Mäki-Uuro (kesk.) muistuttivat, että hyvä taloudellinen tilanne ei kestä ikuisesti ja että halliremonttiin pitäisi tästäkin syystä suhtautua hyvin kriittisesti.
-Urheilupuolella tulee peräkkäin useita isoja remontteja, Mäki-Uuro viittaa esimerkiksi Pullerihallin rahareikiin.
-Hallijuttuja tulee tämän tästä, huomauttaa myös Hakala.
-Oletettu valtionapu on pieni summa tässä kaikessa, Hakala lisää.
Vekka heittää, voisiko urakan rahoittaa esimerkiksi niin, että hslliyhtiö ottaisi remonttia varten lainan, jonka kaupunki takaisi.
-Tästä vaihtoehdosta ei toistaiseksi ole puhuttu mitään, hän miettii.
Valtuustoryhmät keskustelevat halleista tammikuun alussa (HäSa)
Marika Riikonen
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jäähallijupakka: "Päättäjät eivät ole pässejä jääkiekkoväen narussa"
julkaistu 02.12.2010 klo 11:07, päivitetty 02.12.2010 klo 14:18
jäähalliyhtiön selvitysten mukaan yhtiön kirjanpidossa ei ole merkittäviä puutteita. Audiarev-yhtiön tilintarkastajien tekemän selvityksen mukaan Hämeenlinnassa on kohistu jäähalliremontin budjettiylitysten kuittaamisesta ilman, että kaupunginhallitus tai -valtuusto olisi päättänyt asiasta.
Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka myöntää, että virhe tehtiin, kun asiaa ei otettu hallituksen listalle. Hänen mukaansa huolimattomuusvirhe ei ole kuitenkaan niin merkittävä, että sen vuoksi kaupunginjohtaja pitäisi erottaa.
- Kun sitä selvitystä tehtiin, niin yks sun toinen tässä ei ihan ole ollut kartalla, mitä olisi ollut järkevää missäkin kohtaa tehdä.
- Sitä ei tuotu meille esittelyyn siinä kohtaa, eli halliyhtiö vei asiaa eteenpäin ja kaupunginhallituksella on monta muutakin asiaa mietittävänään, eipä sitä niin tarkkaan seurattu.
Vekka on kuitenkin sitä mieltä, että päättäjät eivät ole pässejä jääkiekkoväen narussa.
- Kaikkihan on mennyt pykälien mukaan oikein, mutta kun joku kokee, että ei ole oikeassa järjestyksessä asioita viety eteenpäin, niin sehän tässä on ongelma, yritetään oppia siitä. Mutta ei tässä jääkiekkoväki ole kaikkia muita vienyt kuin litran mittaa, niinkuin eräällä jääkiekkoselostajalla on tapana sanoa, muotoilee Tapio Vekka.
Budjettiylitys suhteutettava kokonaisuuteen
Jupakka alkoi jäähallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta, joka tuli maksamaan noin 7,4 miljoonaa euroa. Harjoitushallin peruskorjaus maksoi noin 644 000 euroa. Työt tehtiin vuoden 2009 jääkiekon naisten MM-kisoja varten.
Valtuusto takasi yhtiön ottaman kuuden miljoonan euron pankkilainan jo vuonna 2008, mutta kun budjetti ylittyi miljoonalla, asiaa ei käsitelty kaupungin luottamuselimissä.
Marraskuussa 2010 kaupunginvaltuusto päätti taata vielä 1,3 miljoonan euron lainan ja hyväksyi edellisen lainan laina-ajan pidennyksen viidellä vuodella. Näin lainan kokonaiskustannus kaupungille on 300 000 euroa aiempaa korkeampi.
Vekan mielestä kiistelty 300 000 euron summa pitäisi suhteuttaa kaupungin noin 600 miljoonan euron kokonaismenoihin.
- Välillä tulee mieleen, että onko jonkinlaista lynkkausmielialaa, että halutaan väkisin löytää virheitä sieltä, missä niitä ei ole.
- Tässä on kolme asiakokonaisuutta: yksi on, miten osakeyhtiö on toiminut ja on todettu, että se on toiminut oikein. Toinen on, miten kaupunkikonsernin konserniohjaus on toiminut, ja on todettu, että siinä on moitittavaa ja asiat on käsitelty. Kolmas on mahdolliset kirjanpidon epäselvyydet ja niistä ovat niin tarkastuslautakunta kuin yhtiökin todenneet, että niissä ei ole mitään epäselvää. Jotain pieniä virheitä on, mutta niitä on jokaisessa yhtiössä: vähän, että miten mikäkin kirjataan, sanoo Vekka.
- Juridisesti ei tehty virhettä, koska lainan takaukselle saatiin valtuuston päätös ennen takauksen tekemistä. Jos laina olisi taattu ennen valtuuston päätöstä, niin se olisi ollut virhe, muistuttaa Vekka.
Konserniohjeiden jalkautusta tarvitaan
Miten kaupunki stten aikoo pitää huolta jatkossa siitä, ettei tämänkaltainen kaplakka toistu?
- Varmaan toistuu jossain kohtaa, koska meillä on itsenäisiä yhtiöitä jotka toimii. Meillä on hyvät konserniohjeet, mutta ongelma on konserniohjeiden jalkauttaminen, että jokainen ymmärtää mitä ne tarkoittaa.
- Itselläni on tarkoitus, että käyn hallitusten puheenjohtajien kanssa ne läpi, että mikä on kenenkin rooli. Virkamiehet saavat varmistaa, että yhtiöiden toimitusjohtajatkin ne tietävät. Kyllä näitä on koko tämä vuosi pikku hiljaa koulutettu toimivalle johdolle ja poliittiselle johdolle, että ne aletaan paremmin ja paremmin ymmärtää, sanoo Vekka.
Hämeenlinnalaista arvokeskustelua "urheilun tukeminen vastaan muut kunnan tehtävät" käydään osaltaan tämän kaplakan avulla. Tapio Vekalta löytyy puolustuspuhe kaupungin jääurheilupolitiikalle.
- Jääliikuntaa tuetaan Hämeenlinnassa paljon vähemmän kuin keskimäärin Suomessa tuetaan. HPK saa tukea vain marginaalisesti mainossopimusten kautta. Imagotekijänä HPK on kaupungille suuri, mutta jääurheilua tuetaan vähemmän kuin valtakunnassa yleensä. Silti tietyt jääliikuntapaikat pitää taata jäähallien käyttäjille, on ne sitten taitoluistelijoita, juniorikiekkoilijoita tai höntsäporukoita, sanoo Vekka.
YLE Häme
*****************
......Kun sitä selvitystä tehtiin, niin yks sun toinen tässä ei ihan ole ollut kartalla, mitä olisi ollut järkevää missäkin kohtaa tehdä.
- Sitä ei tuotu meille esittelyyn siinä kohtaa, eli halliyhtiö vei asiaa eteenpäin ja kaupunginhallituksella on monta muutakin asiaa mietittävänään, eipä sitä niin tarkkaan seurattu
*****************
Oletko Tapio Vekka ylläolevan kommenttisi jälkeen mielestäsi pätevä toimimaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana?
Ei nämä ainakaan sinulle tainnut tulla pyytämättä ja yllätyksenä, kun asiaa alustettiin jo vuonna 2006?
http://areena.yle.fi/video/1306839294851
Kyllä Ikkala on äijjä.
Iisakki Kiemungin mielestä vainoharhainen
Jos pääsisimme eroon Kiemunkista, Rautiosta ja Vekasta olisi kuntamme paljon terveemmällä uralla.
tarvis muistaa asia ensi vaaleissa