Sosiaalitoimisto kiinni

Kyllä siellä joku on tietenkin koska lain mukaan asiat on hoidettava. Siellä ei vaan ole sosiaalityöntekijöitä tavattavissa jne. Sanoisin kuitenkin, että kannattaa viedä hakemus hyvissä ajoin, jos suinkin mahdollista. Turha vaikeuttaa asioita, jos on mahdollista helpottaa niitä.

Vie heti maanantaina asioiden käsittely on hidasta heinäkuulla kun kaikki suomen sossut on kiinni. Meidän sossuun voi lähettää kirjeen. Mutta kaikki kuitenkin viivästyy.

Onko kaikkien sosiaalityöntekijöiden aivan pakko pitää lomaa heinäkuussa?

On se ihme, että jopa kukkakaupat ovat auki kaikkina kuukausin, mutta juuri sossu on kiinni kesälomina. Toisaalta, mitä ihmeellistä siinä on, toiset palvelevat rikkaita ja toiset köyhiä. Ja kuka välittää mitä köyhä tarvitsee?

Toimeentulotukilain 14a §:n mukaisesti:
"Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt."

Eli jos nyt pyydät tapaamista niin 7. arkipäivänä tästä viimeistään pitää tapaamisen järjestyä olipa sossu auki tai kiinni. Tai vaikka sosiaalityöntekijöitä ei olisi mahdollista tavata henkilökohtaisesti, kuten Tampereella.

http://www.toimeentulotuki.net

"Vie heti maanantaina asioiden käsittely on hidasta heinäkuulla kun kaikki suomen sossut on kiinni."

Luulen että oman kaupungin sossu on auki. Tosin ei haittaa vaikka kiinni koska päätökset parille kk on.

Voihan se olla että sossut osittain kiinni esim. palvelutiskit jne. mutta hakemuksia silti käsitelllään. Se kun ei ole mitenkään vaikeaa jaksottaa lomia niin että hlökuntaa on joka kk paikalla..

sama se on onko ne lomalla kaikki yhtäaikaa vai töissä kaikki yhtäaikaa kun eivät saa mitään aikaiseksi kuitenkaan

vuosi, että ruoka riittää pöytään.


Hälyttävä tieto: ei EU-viljaa Suomen vähäosaisille

http://www.svk.fi/?sid=413&tid=751



Suomelle ei ole osoitettu ensi vuonna EU-ruokaan lainkaan viljatuotteita, ainoastaan maitojauhetta. Nyt EU-ruoka on pitänyt sisällään kymmentä eri tuotetta kuten puurohiutaleita, makaroneja ja mysliä. EU-ruokajakelu saattaa ensi vuonna loppua lähes kokonaan, jos EU:n komission uusi käytäntö säilyy.

Syynä tilanteeseen on se, että EU:n interventiovarastoissa on viljaa vain kuusi prosenttia siitä määrästä, mitä EU:n jäsenmaat ovat hakeneet ruoka-apuohjelmiinsa.
- Suomen interventiovarastojen vilja on Suomessa viljeltyä, mutta se on EU:n omistuksessa. Varastot ovat suurimmat Suomessa ja Ruotsissa. Komissio on määrittänyt missä maassa avun tarve on suurin ja minkä perusteella vilja kohdennetaan niihin. Maita on viisi: Bulgaria, Romania, Tsekki, Slovakia ja Malta. Suomen maitojauhe tulee Virosta ja Hollannista. Myös muun muassa sellaiset suuret ruuanjakajat kuten Espanja, Ranska ja Italia jäävät näillä näkymin kokonaan vaille interventioviljaa, sanoo Merja Laitinen Maaseutuviraston interventio- ja tuontiyksiköstä.

Uusi tilanne

Tilanne on poikkeuksellinen sen vuoksi, ettei markkinoilta voida enää ostaa tuotteita määrärahoilla. Näin on tehty aikaisemmin sellaisina vuosina, jolloin EU:n interventiovarastoissa ei ole ollut riittävästi viljaa ruoka-apuohjelmien tarpeisiin. Taustalla on EU tuomioistuimen tuomio Saksan kanteeseen . Tuomioistuimen mukaan komission jakelusuunnitelmassa olevat määrät on suhteutettava interventiovarastojen määriin.
Suomi on turvautunut ostoviljaan EU-ruoka-avun varmistamiseksi vuosina 2008 ja 2009. Jos asetus ei muutu, jää ensi vuonna Suomen jaettavaksi vain maitojauhetta 741 tonnia eli runsaat 80 prosenttia Suomen hakemasta määrästä.
Asiaa käsitellään vielä EU:n elimissä. Elokuu on komissiossa kesälomakuukausi.
– Perinteisesti seuraavan vuoden ohjelmat on käsitelty EU:ssa ensimmäisen kerran heinäkuussa ja vielä syyskuussa. Tilanne on nyt poikkeuksellinen, mutta luultavasti lopulliset päätökset menevät syksylle. Elo-syyskuussa lähetämme kyselyt järjestöille siitä, ovatko ne valmiit jatkamaan ruoka-apua maitojauheella.
Suomessa noin 30 järjestöä on ruuanjakelussaan turvautunut osin tai kokonaan EU-ruokaan. Viime vuonna järjestöt jakoivat 2,7 miljoonaa kiloa EU-ruokaa. Tänä vuonna määrä on noin 3,1 miljoonaa kiloa.

Iso haitta nälkäisille

- Yhden tuotteen jakaminen ei toimi. Huolena on, että tämä voi merkitä vapaaehtoistyön pohjalta toimivan ruokajakelun keskeytymistä. EU-ruoka-avun rinnalla jaettava muualta lahjoituksin saatu ruoka ja ateriat saattavat myös jäädä jakamatta, diakoniasihteeri Kristian Vilkman Suomen Vapaakirkosta sanoo.
Vilkmanin mukaan vapaaehtoisorganisaatioiden uudelleen kokoaminen on haasteellista, jos jakelu välillä voimakkaasti supistuu. Vuosien varrella järjestöt ovat kouluttaneet vapaehtoisiaan ja nyt koulutus valuisi hukkaan.
Jos käy niin, että EU:n kautta ruokaa ei ole jatkossa saatavilla, pitäisi Suomessa toimia oma ruokajakeluverkosto jotain muuta kautta rahoitettuna.

Suomen Vapaakirkko kuuluu viiden suurimman EU-ruokaa jakavan tahon joukkoon Suomessa. Vuonna 2009 Vapaakirkolle oli annettu jakoon 226 tonnia elintarvikkeita. EU:n ruoka-apua jakavat muun muassa Kirkkopalvelu, Pelastusarmeija ja monet muut kristilliset seurakunnat ja järjestöt sekä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö.

Kokeilkaapa soittaa huviksenne PERHOn kuntaan.
Kyseinen kunta on totaalisen kiinni.
Netissä on kyllä kellonaikoja ja puhelin numeroita, mutta ne ohjautuvat vaihteeseen jossa käsketään soittaa 112

siis kunnan vaihde ei vastaa, eikä sossujen numeroissakaan vastata.
s-postiin ei vastata jne.
Ovat lomalla 4-30.7