Paino ei tipu, vaikka imetän

Meidän perheen naisilla on vähän se vika, että paino tippuu vasta sitten, kun imetys loppuu. Itsellä tosin suurin syyllinen tuohon painon pysymiseen oli imetysaikana ihan julmettu makeanhimo. Söin normaalisti, mutta lisäksi ihan liikaa kaikkea makeaa. Kun 11 kk iässä imetys sitten jäi, alkoi painokin tippumaan, kun makeanhimo loppui (normaalisti en pidä esim. suklaasta).

Mutta minun, minun äitini ja äitini sisarusten kohdalla tuo "imetä niin laihdut" väite ei ole pitänyt paikkaansa.

Minulla ei kyllä imetys laihduttanut ollenkaan; päinvastoin! imetysaikana lihoin 5kg. Mullla oli heti alusta ongelmia maidon riittävyydessä ja ajattelin, että se maito riittäis paremmin kun syön ja juon VARMASTI hyvin. :D Kannattaa muistaa, että ei se imetys lisää kulutusta muuta kuin aika pienen välipalan verran per vrk. Juoda pitää tietysti muistaa hyvin.

Ei varmasti kilot tipu jos syöt saman verran kuin raskausaikana. Nimittäin jos raskausaikana lihoit 30 kiloa niin aika paljon olet silloin syönyt, enkä tarkoita tätä mitenkään pahalla, itsekin lihoin lähes 20 kiloa silloin. Synnytyksen jälkeen kuitenkin aloin syödä kohtuudella eli ei mitään laihdutusta mutta vähän pienempiä annoksia ja herkut pois. Suurin osa raskauskiloista lähti ekan puolen vuoden aikana (täysimetys auttoi) mutta sen jälkeen loput 5 kiloa ovat olleet tiukassa.

Niin. Kyllähän mullakin tuo makeanhimo on, mutta kuvittelin, että imetys ja liikunta kuluttaisivat. Ehkä pitää vain jaksaa odottaa imetyksen päättymiseen ja sitten alkaa laihikselle. Esikoisen kanssakaan en laihtunut imetyksen aikana, vaan vasta sen päätyttyä kunnon dieetin myötä. Nyt vain tuli näin kaamean paljon näitä kiloja, että oletin näin pullukoiden ihmisten voivan syövän paljon paljon enemmän. Ei sitä näköjään niin kauheita määriä tarvitsekaan syödä ollakseen oikein kunnolla pyöreä. Muutama juustonpala ja parit käärärinpalat ja suklaata (menee helposti kahvien kanssa) ja a vot! olet reilusti liikalihava. Plääh... tosi rasittavaa...

Onneksti imetys on sujunut ihan hyvin. Sitä nyt ei vain näytä niin hehkeältä ja kauniilta äityliltä kuin toivoisi. Tyytynen kohtalooni. Pakkohan se on.

Kolmatta odottaessani painoin lopussa 98kg. Söin epäterveellisesti ja jalkaterät latistuivat lättäjaloiksi. Kun jaloissa ei ollut joustoa, liikkuminen oli todella kivuliasta ja painoa kertyi. Tukipohjallisten avulla opin vähitellen liikkumaan uudestaan. Viides syntyi huhtikuussa. Aloin taas liikkumaan, painoa oli 87kg ennen synnytystä. Kesäkuussa otin askelmittarin käyttöön, aluksi oli vaikea saada edes 3000 askelta päivässä, jalkoihin sattui. Herkut pois, juomana vain vesi ja kaakao. Ruokaa vähemmän (esim ennen 2 perunaa, nyt 1 pottu aterialla). Vähemmän leipää. Täysjyvätuotteita. Paljon vettä kun täysimetän. Kilo viikossa lähtee, askelia tulee nyt helposti 10 000 päivässä. Lisäksi käyn ratsastamassa kerran viikossa. Tänään alotin crosstrainerin käytön, kohta ei pakarat hölsky. Mulla ei oo paljo mahollisuuksia ulkoilla joten lasten- ja kodinhoidon välissä hölkyttelen keittiötä ympäri. Alleja laitan kuriin käsipainoilla. Kohtuullisella laihduttamisella ei imetys häiriinny. Paino nyt 74kg, yritän päästä ainakin 70kg, mieluummin alemmaksikin. Pituutta 159cm.

Vähän eri lukemilla kuljen, mutta ei minuakaan imetys ole koskaan juuri laihduttanut. Olen siis ollut ennen raskauksia normaalipainoinen/hoikanpuoleinen, eikä raskauksissa ole painoa tullut kuin kymmenisen kiloa. Siitä noin 7 kiloa on hävinnyt synnytyksessä ja sen lähipäivinä, ja sen jälkeen paino onkin jumittanut tiukasti paikoillaan puolen vuoden täysimetyksistä, järkevästä ruokavaliosta ja aktiivisesta liikkumisesta huolimatta. Ne viimeiset kilot ovat lähteneet vasta sitten (ja suht itsestään) kun imetys on loppunut.