Esikoinen (1 v 11 kk) aloittaa syksyllä päiväkodissa. Ajattelin yrittää hiljalleen rytmittää kotona päiviä samantyyppisiksi kuin päiväkodissa (syömiset, ulkoilut, nukkumiset). Mielelläni lukisin esimerkkejä päiväkotien rytmeistä!
Uusi päiväkotilainen
Rutiinit ja rytmit
491804
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
7.30-8.30 aamupala
9.30-11.00 (säästä riippuen) ulkoilua tai muuta toiminta
12-14 nukkari
14-14.30 välipala
ja siitä sitten taas sään mukaan ulos tai muuta toimintaa
Missä lounas???
Perhepäivähoidosta, joka on hieman erityyppinen, saimme kotiimme päivän rytmin kirjallisena ennen hoidon aloittamista.
käsipesut, leikkiä
klo. 8.00 aamupala
leikkiä
Wc käynnit, pukemiset ym.
klo 9.00-10.45 ulkoilua, mahdolliset retket ym.
riisumiset, vaatteet omille paikoilleen,wc-käynnit, käsipesut
klo 11.00 lounas
yhteistä ohjattua leikkiä
univalmistelut, satuhetki
12.30-14.00 lepohetki
14.00 välipala
toimintatuokio: pelit, sadut, lorut, riimit, nukketeatterit tms.
wc.asiat pukemiset ym.
klo 15.00 ulkoilua kunnes haetaan.
11-12 lounas
Vaikka unohtui kirjoittajalta välistä, et voi väittää ettetkä huomannut että ulkoilu loppuu 11 ja nukkari alkaa 12...
Joten älä edes yritä esittää ettet ois tajunnu että välissä syödään =D
Missä välissä valmistat lounaan??
Jos ulkoilu loppuu klo 11 ja nukkari alkaa klo 12, niin miten riisumiset, käsien pesut, wc-käynnit ja ruokailu mahtuvat siihen väliin, kaipa päiväunisatu lueteaan edes nukkariaikaan, kun kiirettä tuntuu piisaavan tuon tunnin sisällä. missä rauhallisuus ja kiiireettömyys? 30 lasta juoksujalkaa paikast toiseen ja sit pitäis nukahtaa?
Hyvin mahtuu, kun joustavasti aletaan ottamaan lapsia sisään jo vähän ennen yhtätoista. Noihin riisumisiin, pesuihin ja wc-käynteihin ei mene porrastetusti liikaa aikaa, ja ruokailukin loppuu lapsilla vähän eriaikoihin, jolloin esim. nukkariin valmistautumiseen ei synny ruuhkaa, kun kaikki samanaikaisesti pyrkivät pesulle tai riisumaan.. Nukkarin aluksi voidaan hyvin lukea sitä päiväunisatua.
Meidän pojan päiväkodissa mennään lähes samalla rytmillä eli näin:
6.30-8.00 vapaata leikkiä, jos lapsi menee hoitoon jo ennen aamupalaa
8.00-8.30 aamupala
8.30-9.15 leikkiä
9.15-10.45 ulkoilua (pukemiseen menee aika kauan, joten ulkona oikeastaan ollaan noin tunti)
11.00 lounas
11.30 (12)-14 päiväunet
14-14.30 välipala
14.30 leikkiä (kesällä ulos heti välipalan jälkeen, talvella vasta 15.30)
Mitenkäs sitten muuten kun lapsi onkin vuorpäivähoidossa,niin mitenkäs se iltapuoli siellä sitten menee?Entä aamu?onko samallalainen päiväohjelma,kun muuten päiväkodeissa?Onko kellään kokemuksia vuoropäiväkodesta muuten,oletteko olleet tyytyväisiä/mikä harmittanut??
Meillä kanssa maaliskuussa mennään päivähoitoon (sitten tyttö jo 1v.7kk),mutta tarvitaan vaan vuoropäivähoitoa,koska meillä vanhemmilla on 3-vuorotyö molemmilla... Yöksi ei lasta tarvitse hoitoon viedä,koska yksinään valvotaan töissä..(olemme siis samassa työpaikassa töissä)
Kiitos asiallisista vastauksista jo etukäteen!!:)
Mitä nyt olen muutaman kerran ollut töissä vuoropäiväkodissa ni siellä oli rytmi seuraava (iltapäivästä lukien):
Ulos välipalan jälkeen (14.30 ->) tai esim. talvella myöhemmin (15-15.30 välillä).
Päivällisaika klo 17-17.30. Jos päiväkodissa telkkari, lapset saattoivat välillä katella Pikku Kakkosta ja sen jälkeen leikkimistä. Pari kertaa lapsille laitettu lastenelokuva, jota katselivat iltapala-aikaan asti.
Iltapala siinä 19.30-20.00, jonka jälkeen iltapesut ja nukkumaan (jos lapsi siis jää yöksi).
Aamutoimet samat kuin normipäiväkodeissakin.
Moi!
Kun olet sijaisuuksia tehnyt vuoropäiväkodissa,niin minkä ikäsiä lapset siellä on ja montako aikuista töissä illalla?Se varmaan riippuu siitä kuinka monta lasta hoidossa on..mutta noin niin ku yleisesti..
Maaliskuussa tyttö toisiaan on sen 1vja 7kk,että on se varmaan jo hyvä ikä mennäkkin hoitoon..vai mitä mieltä olet?
Kiitos kun vastasit!:)
Onko muilla mitä kokemuksia vuoropäiväkodista,hoitajista ja yleensä koko "vuorosysteemistä?"
KERTOKAAHAN!
Mitenkäs sitten se iltahaku? Eli jos vanhempi pääsee töistä illalla, niin milloin voi vielä tulla hakemaan lapsen hoidosta ja milloin pitäisi vain jättää sinne yöksi ja mihin aikaan sitten pitää olla aamulla hakemassa? Olisi toki kiva saada lapsi kotiin yöksi ihan jo siksikin, että ehtisi itsekin vähän nukkua eikä tarvitsisi ajella edes takaisin aamulla hakemaan muutamaksi tunniksi ja viedä kohta taas.
Riippuu ihan vuoropäiväkodista onko ympärivuorokautinen vai meneekö tarha viim. kiinni klo 22.30.
Jos kyseessä esim. klo 22.30 kiinni menevä tarha ni on niitä vanhempia tullu lapsiaan hakemaan siinä klo 20 ja vähän jälkeenkin. Joitakin lapsia muistaakseni haettu siinä klo 21 korvilla tai pikkasen myöhemmin.
Aamuhauista en ihan varmuudella osaa sanoa (itse kun en ole koskaan tehnyt vuoroa, että olisin jäänyt taloon yöksi tai ollut paikalla, kun vanhempi hakee lapsen aikaisin aamulla), mutta luulisin siinä klo 06-07 välillä.
Kannattaa hoitotätien kanssa keskustella kaikesta mieleen tulevasta, ni sillähän se selviää. Ja kyllä muutenkin näistä hoitoajoista tulee aina puhetta suuntaan ja toiseen eli älä turhaan murehdi. :)
Niissä vuoropäiväkodeissa joissa olin sijaisena, lapset oli n. 4-5 -vuotiaita eli reilusti vanhempia mitä sun lapsi. Ja siis nää 4-5 -vuotiaat oli myöhempään hoidossa, toki pienten ryhmässä oli n. 2-3 -vuotiaitakin, mutta pienimmät aina haettiin iltapäiväaikaan. Eli siis iltahoidossa ei mun aikana ollu koskaan n. 2-vuotiaita.
Iltavuorolaisia mun sijaisuusaikoina oli muistaakseni 3. Yhden vuoro oli 12-20, mulla oli kerran 13-21 vuoro ja sitte oli tää kolmas joka jäi ns. yököksi vahtimaan nukkuvia lapsia. Ei yöksi jääviä lapsia paljon ollut, koska yhdellä hoitotädillä saa lain mukaan olla seitsemän 4-6 -vuotiasta lasta vastuullaan. Muistelisin, että nukkumaan jääviä lapsia oli korkeintaan sellaset 4-5 kappaletta.
Ja vielä hoitoontuloiästä... Kyllä se on ihan hyvä tulla n. 2-vuotiaana hoitoon. Lapsi sentään jo ite kävelee eikä ns. sido yhtä hoitajaa kokonaan, jos esim. olisi sylivauva.
Mut juttele päiväkodin tätien kanssa teidän perheen aikatauluista ja miten ne natsaa päiväkodin aukioloaikoihin. Kyllä asiat järjestyy! :)
Meillä lapset vuorohoidossa ja iltapäivästä aikataulu menee näin.
Klo 14 välipala
Klo 16.45 --> ruoka (välipalan ja ruuan välillä ulkoillaan, ne jää ulos ketä haetaan ennen klo 17.15)
Klo 19.30 iltapala.
Nukuttavat lapsia myös iltapäivällä eli välipalan jälkeen jos joku lapsista on myöhään tai tulee vasta päiväunien jälkeen jotka muuten päiväkodissa ovat klo 12-14.
Meillä nuorin aloitti päiväkodin ollessaan 1v9kk ja hyvin on sujunut. Tosin ovat koko ajan olleet vain max 12 päivää/kk ja pääasiassa 4-6h. Ei pidempään.
Kyllä kuulostaa melkoiselta rumbalta. Mitä itse ajattelet, kestääkö lapsesi tämänkaltaista menoa?
Mikä on rumbaa? Ihan samssa rytmissä täällä kotonakin mennään kuin päiväkodeissa
Aamiainen, ulos, lounas ja unet, välipala ja ulos, päivällinen, iltatouhut, iltapesut ja nukkumaan. Mitä tässä pidät "rumbana"!?
Etkö todellakaan näe äitinä miten suuri stressi lapsellesi ympärivuorokautinen päiväkotihoito on?Jos lapsi vielä alle kolme miettisin kyllä moneen kertaan ennen kuin lapsesi altistaisit herkässä kehitysvaiheessa tällaiselle "rumballe".
Alkuperäinen kysyjä ei puhunut vuorohoidosta tai ympärivuorokautisesta hoidosta mitään.
Rumbaa on se että samat asiat tehdään eri paikoissa, eri osastoilla mahdollisesti ja usein eri ihmisen kanssa. Lapselle se on rumbaa, ei aikuiselle joka on vain joko lapsensa kanssa ja töissä tuttujen työkavereiden kanssa.
Miten kukaan alle 3-vuotiaan lapsen äiti voi olla niin sokea, että luulee päivähoidon ulkoiluineen, syömisineen yms. olla sama asia kuin kotona? Mielestäni alle 3-vuotiaat tarvitsevat jatkuvaa silmälläpitoa, mieti vaan, saako hän sitä, jos ryhmässä on 1-2-vuotiaita esim. 10 ja aikuisia 2. Itse olen päiväkodissa töissä ja niin monesti tuntuu pahalta, kun ei pysty antamaan lapselle sitä, mitä hän tarvitsisi. Älkää laittako alle 3-vuotiaita päiväkotiin, jos on pakko laittaa hoitoon, niin sitten perhepäivähoitoon. Vaikkakin päivähoidon työntekijät ovat ammattilaisia, eivät he robotteja ole eivätkä mahdottomiin pysty. Kyllä me rohkaisemme hymyillen tuomaan pienen päiväkotiin ja lohdutamme äitiä, että kaikki menee hyvin. Koska se on meidän työ. Koska en voi sanoa tätä asiaa tuleville asiakkaille, sanon sen täällä, jos edes joku äiti avaisi silmänsä.
Suosittelen psykiatriaan erikoistuneen professorin Tuliharjun kirjojen opiskelua kaikille pikkulapsen kasvatuksesta TIETÄMÄTTÖMILLE äideille.
Vuoden vanha lapsi unohtaa äitinsä muutamassa tunnissa, ja yksistään tämä on lapsen kehittymiselle huono juttu.
Jos äidin on PAKKO noin pieneltä lapselta lähteä ansioon, on ainoa järkevä vaihtoehto puolipäivätyö enintään 5 h pvä tai lapsi hoidetaan kotona, joka on niin lähellä työpaikkaa, että äiti voi ruokatunnilla käydä näyttäytymässä.
Milloinkahan Suomessa viimeisten vuosien aikana kirjoitetut eri asiantuntijaprofessoreiden opaskirjojen tiedot alkavat näkyä käytännössä?
Erikoisinta näissä oppaissa on se, että kaikki entisajan luonnollinen lastenhoito ja erityisesti äiti-lapsisuhteen tärkeys näkyy kirjoissa tutkittuna tietona.
LIIAN KAUAN (40 V) KESTI KOEKANIINIAIKA SUOMESSA.
Kansamme lasten totaalisen vierashoitokokeilun tulokset kärsitään Suomessa parhaillaan, mutta, jos ulkomailla ymmärtävät, ottavat opikseen.
Suurin "kokeilun" antama kärsimyksemme on se, että nuoret naiset itse omasta äidistään vauvana eroitettuina eivät nyt ymmärrä koko äitiyden luonnetta!
Aika hyvä kommentti. Toivottavasti myös laajemmin yhteiskunnassa jossain vaiheessa tämäymmärretään ja vihdoinkin ruvettaisiin tilannetta korjaamaan ennen kuin lasten ja nuorten pahoinvointi räjähtää käsiin.
On se suomessa rähäjtänyt käsiin jo muutaman kerran. Norjassakin räjähti äskettäin.s
Edellinen kirjoittaja siis tietää, miten Norjan massamurhaaja hoidettiin lapsena (sekä sen, että juuri hoito oli syynä ammuskeluun)? Miksei meillä pauku koko ajan, kun muutama vuosikymmen sitten äidit menivät töihin jo vauvojen ollessa muutaman hassun kuukauden ikäisiä? Hyvä hoito on jokaiselle lapselle tärkeää, sitä en kiistä, mutta voisitte lopettaa tuon äitiyden nostamisen äärettömiin sfääreihin. Äiti ON tärkeä (varsinkin ihan pienelle vauvalle), mutta lasta voi hoitaa hyvin myös isä ja - ihme ja kumma - myös muut ihmiset. Herätkää.
lasta voi hoitaa hyvin vaikka kuka tahansa tuntematon mutta kyllä äidin tai isän pitäisi pienen lapsen kohdalla homma hoitaa.Itse ärsyynnyn taas siitä miten jotkut eivät näe mitä menettävät kun laittavat pienen taaperon hoitoon.Onko se sitten jotenkin hienoa kun vuoden ikäinen on 8 h tai enemmän hoidossa ja aika vanhempien kanssa jää minimiin?
Kokoajan tätä samaa paskanjauhantaa. Lapsi ei unohda äitiään muutamassa tunnissa, olisi aika outoa.
Te kaikkitietävät jotka hoidatte lapsianne kotona kouluun asti, antakaa meille jotka työtä tekevät sitten rahat lainojen maksuun ja elämiseen niin jäämme suurin osa varmasti kotiin. Minä en tahdo elää köyhyysrajalla, työtä on tehtävä. Laitan lapseni pian 1v 2kk päivähoitoon. Tietenkin minua harmittaa ja huolettaa, eiköhän kaikkia äitejä.
Ei 70-luvulla ollut edes 8kk äitiyslomaa, hoitoon on laitettu ihan pieniä, minusta tämä oma sukupolveni on ihan normaali, olisi aika sekopäistä sakkia Suomi täynnä jos päivähoito ihmisen hulluksi ja syrjäytyneeksi tekisi.
Kotona kasvatetut saattavat olla hyvinkin huonokäytöksisiä, ei hoitoon laitto lasta tuhoa. Nyt lapseni saa olla vielä kotona mummon hoidossa, ei unohda 8 tunnissa minua, hihkuu kun kotiin tulen.
Antakaa ihmisten, herranjumala, laittaa ihan rauhassa lapsensa hoitoon. Ei me olla huonoja vanhempia, hylkiviä äitejä tai välinpitämättömiä. Minusta te jotka kokajan hyökkäätte hoitoa vastaan olette enemmän sekaisin kuin me 70-luvulla hoidossa kasvaneet.
Meillä Suomessa lapsi saa olla kauan kotona verrattuna melkein mihin maahan vain, kotiäitiys kun ei ole ammatti.
Kotiäitiys ei ole ammatti. Ei niin. Mutta äitiys on valinta. Oman lapsen hoito on valinta materian ja rakkauden välilllä. Jokaisella onomat arvot, ok. Toisilla vain äitinä oleminen ja lapsen kkasvattaminen itse on tärkeämpi arvo kuin raha. Joillakin taas toisinpäin. Arvo-asioista ei voi kiistellä, ne vain ovat olemassa. Ja se näkyy valinnoissa.
Ja monelle taas työ ei merkitse vain rahaa tai materiaa.
Meilläkin on rahatilanne sen verran hansakassa, että töihin minun ei tarvitse sen takia palata, ehkä koskaan, mutta jokin muu siinä työssä kyllä houkuttaa...
Kotiäitiys ei ole aina valinta. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta jäädä vuosiksi kotiin hoitamaan lastaan vaikka halua olisi kuinka. Ei se aina ole materia joka sinne töihin ajaa. Harvemmin siitä taitaa olla kysymys.
Tämä maailma on tehty niin, että täällä ei tule toimeen ilman rahaa. Meitä pienipalkkaisia löytyy vaikka kuinka paljon, jotka saavat työstään vain sen välttämättömän toimeentulonsa. Materiasta ei voi puhua.
Ole sinä kiitollinen ja nauti siitä, että sinulla on mahdollisuus hoitaa lapsesi itse, mutta älä syyllistä niitä äitejä joilla siihen ei ole mahdollisuutta. Et sinä äitinä ole yhtään sen parempi (tai huonompi) kuin nekään äidit jotka vievät lapsensa hoitoon. Aina ei ole mahdollista valita.
Älkää tehkö lapsia, jos ette ole miettineet, kuka niitä hoitaa ensimmäiset vuodet. Älkää tehkö lapsia, jos toimeentulo riittää juuri ja juuri omaan elämiseen. Älkää tehkö lapsia vain siksi, että niin kuuluu tehdä ja ettette jäisi yksin elämässä. Älkää tehkö vain siksi, että haluatte olla tärkeitä ja antaa rakkautta.Tehkää silloin kun oikeasti haluatte antaa elämänne uudelle ihmiselle ja teillä on varaa ja rahkeita tehdä se. Kaikkea ei voi saada, joskus lapsi on se, josta elämässä joutuu luopumaan.
Lapsia ei tehdä, niitä saadaan.
Myös pienituloisilla on oikeus perustaa perhe. Jonkun ne huonosti palkatut työtkin on tehtävä.
Lapsen päivähoitoon vieminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että lapsi kärsii ja jää jostain paitsi.
Asia erikseen ovat ne vanhemmat, jotka eivät halua olla lapsensa kanssa. Suurin osa vanhemmista ei kuulu siihen porukkaan. Onneksi!
Ei automaattisesti mutta riski on suuri jos lapsi pieni, päivät pitkät ja lapsiryhmä suuri ja sitten vielä päälle vaihtuvat hoitajat SILLOIN lapsi jää liian usein vailla tarvitsemaansa tukea ja apua kehitykselleen. Kyse siis pikemmin päivähoidon laadusta, äidin sensitiivisyydestä ja päivittäisen eron pituudesta.Kaikkiin näihin asioihin pystymme vaikuttamaan jos näemme ne tärkeiksi. Lapsen ei siis TARVITSE välttämättä kärsiä päivähoidossa kunhan vanhemmat ymmärtävät mikä tekee päivähoidosta laadukkaan eivätkä vaan hyväksy mitä tahansa.
Olen täysin samaa mieltä.
Olen itse äiti ja lastenhoitoalalla, joten tiedän lapsiperheen arjen ja myös sen hoitopaikan arjen niin vanhempien kuin lasten ja hoitohenkilöstönkin näkökulmasta.
Ihmettelen vaan, miksi täällä käydään niin kovasti hyökäten ja syyllistäen kaikkien vanempien kimppuun jotka vähänkin uskaltavat kysyä jotain lasten päivähoidosta. Monelle äidille on kova paikka viedä lapsensa hoitoon eikä asioita helpota yhtään nämä keskustelupalstojen jyrkät ja tuomitsevat kommentit. Pienten lasten vanhemmat ottavat varmasti mielellään asiallista tietoa vastaan, mutta nämä "olet huono vanhempi" Ja "olisit jättänyt lapsesi tekemättä" ovat jotain aivan uskomatonta luettavaa.
Toivoisin tämän kaiken jauhannan keskellä oikeasti hyviä kommentteja juurikin tuosta vuoropäivähoidon systeemistä. Eli mihin aikaan lapsi pitää viimeistään sieltä hakea? Siis tarkoitan sillä juurikin tuota unirytmiä eli milloin olisi jo parempi lapsen jäädä yöksi? Itse iltavuoroni työaika tulee olemaan klo 13-21 ja jos mieheni ei jostain syystä pääsisikään lasta aiemmin hakemaan (mikä on tietysti hyvin harvinaista) niin olisin klo 21.20 vasta lastani hakemassa.
Minua ei kiinnosta nyt taistelu Norjan tilanteesta eikä liiemmin kiista onko parempi hoitaa kotona lasta vai pakko laittaa kunnalliseen hoitoon. Tilanne nyt vaan sattuu olemaan tämä ja siitä pitää jotenkin-lapsen parasta toki ajatellen-selvitä. kiitos asiallisista kommenteista.
joskus sitten parempi jäädä hoitopaikkaan yöksi kuin kotiin..Itse en kyllä koskaan laittaisi minkään ikäistä lasta vuoropäiväkotiin vaan hakisin töitä normaalista päiväduunista.Tai edes tekisin lyhennettyä työpäivää mihin on oikeus siihen asti kun on tokaluokkalainen.
Meidän päiväkodista haetaan lapsia kotiin 21.30, hyvin harvoin kukaan tarvitsee hoitoa yli yön. Joskus nämä myöhäisellä haetut tulevat seuraavana aamuna aikaisin (6.15) hoitoon, mutta heillä on mahdollisuus jatkaa unia päiväkodissa. Olemme paikkakunnan ainoa päiväkoti ja perhepäivähoitoa ei ole tarjolla juurikaan, joten pyrimme vastaamaan joustavasti erilaisia hoitoaikoja tarvitsevien perheiden tarpeisiin. Järjestelykysymys, sanoisin.
Minun piti hakea omani pois viimeistään klo 20.30 tai olivat jo nukkumassa, eikä toisten lasten unienkaan takia voi ketään hakea yöaikaan. Iltapalan jälkeeniltapesut ja unille. Ei sitä rytmiä sovi häiritä ja tuoda aamulla aikaisin liian vähän nukkunut lapsi takaisin. Lapsi voi ihan hyvin elää siellä laitoksessa, kunhan pääsee välillä lomalle kotiin käymään.
Voisit tietenkin adoptoida lapsen vanhemmille joiden elämään lapsi mahtuu.
Voi kiesus mitä susia äidit voivat olla toisilleen...
Kyllä vähän yks ja toinen alkaa kyllästyä tähän jatkuvaan keskusteluun pienten lasten pallottelusta ja väittelyyn siitä ettei lapsi tästä mitenkään kärsi. Yllä oleva kommentti siitä että lapsi on ihan ok laitoshoidossa kunhan kotona joskus käy alkaa olla jo niin uskomatonta soopaa että kommentti poisadoptoimisesta ei sen rinnalla ole mitenkään eriskummallinen!
Kotiäitejä on valitettavan moni juuri siitä syystä, ettei töihin tarvitse mennä. On "oikeutettu syy" olla kotona. Samalla voi parjata vanhempia jotka vievät hoitoon lapsiaan.
Äitiys ei lopu siihen että vie lapsensa hoitoon päiväksi. Olen silti äiti, töissä ollessani, kotona ollessani ja yölläkin. Lapsellani on myös isä. Pidän ja vaalin isyytä ihan samalla tavalla. Olen vanhempi lapselleni samoin hänen isänsä on hänelle vanhempi. Äiti ei ole arvokkaampi kuin isä.
Lapseni on iloinen, terve. Ellei olisi voisin harkita jotakin muuta kuin päivähoitoa ja töissä olemistä. Tämä kuitenkin toimii joten en näe syytä miksi olisin huono äiti.
En ole menettänyt mitään. Näen lapseni nauravan, nauttivan elämästään, leikkivän. Näen hänet ulkona, sisällä kävelevän juoksevan oppivan uusia asioita. Näen hänen surevan ja itkevänkin, mikä on normaalia ja kuuluu ihmisen elämään. Mitä minä muka menetän olemalla töissä 7,5h päivässä?
Menetättekö te samalla jotain jos joku muu on lapsenne kanssa? (isä, mummo, sisarus). Vai väitättekö että olette lastenne kanssa 24/7 koko ajan sekunttiakaan hukkaamatta?! Vai pääsettekö silloin toisella palstalla itkemään sitä ettei teill ole vapaa aikaa, kaikki on raskasta ja mieskin vaan makaa sohvalla telkkua katsellen?
Kotiäitiys on nähtävästi valttikortti marttyyrinä ja pyhimyksenä olemisille.
Kumma on tämä jatkuva vastakkain asettelu. Kyse ei tosiaankaan ole kahdesta vaihtoehdosta puolesta tai vastaan. Koko asian ydin on kuitenkin. etenkin alle kolmevuotiaan lapsen erilaiset kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta tärkeät tarpeet. Jos näihin tarpeisiin päivittäin vastaaminen ei tapahdu kotona, tulee sen toteutua jossain muualla. Päiväkotihoidon laatu merkitsee juuri näihin tarpesiin vastaamista hyvien työkäytäntöjen ja puitteiden myötä. Suuri määrä päivähoidon ammattilaisia on kommentoinut päiväkotihoidon laadullisia puutteita netissä (koska muuta foorumia näille pohdinnoille ei ole!). Alle kolmevuotiaiden päiväkotihoidon puutteista on asiantuntija taholla paljon huolta samalla kun tuntuu siltä että vanhemmat eivät oikein ymmärrä miksi hoitajat ovat huolissaan. Sitten riidellään siitä ollaanko kotona vai ei, pitäisi mielummin pohtia mitkä ovat päivähoidon kipukohdat ja miten näihin voitaisiin yhdessä vaikuttaa niin että lapset saisivat tarvitsemaansa tukea kasvulleen vanhempien ollessa töissä, eikä kenenkään tarvitsisi potea huonoa omaatuntoa.
Ymmärrän hyvin ettei kyse ole toisesta oikeasta. Ja siitä että alle kolmevuotiaan kasvun ja kehityksen kannalta tärkeät olot.
Kotiäitiydessä on puolensa, samoin töissä käyvän. Edelleenki meilä tuskin oltaisiin töissä molemmat jos lapsemme ei kasvaisi normaalisti tai olisi onnellinen. Kuitenkin lähti vuoden ikäisenä tarhaan ja on nyt jo kohta 4.
Ryhät ovat päivittäin erikokoisia ja pienten ryhmässä on aina vähemmän lapsia kuin isojen. Hoitajat ovat ammattitaitoisia ja luotettavia.
En todellakaan ole kertaakan ollut näitten vuosien aikana sitä mieltä että tarhassa oleminen olisi pahaksi lapselleni, jos olisi olisin ottanut lapseni sieltä pois. Niin kuin varmasti jokainen hyvä äiti olisi tehnyt.
Toisaalta jos olisin kotona uskoisin silti lapseni saavan parasta mahdollista hoitoa ja huolenpitoa. Kumpikin on hyvä vaihtoehto.
Toimin vuoropäiväkodissa lastenhoitajana ja meillä viimeisin hakuaika on n. kl 21.30. Yleensä tällaisen hakuajan jälkeen perheellä on seuraava päivä vp tai vasta iltavuoro, jolloin saavat viettää aamun kotona.
Jos seuraavana päivänä äidillä/isällä on aamuvuoro esim. klo7- jää lapsi yleensä yöksi. Tähän järjestelyyn on päädytty yhdessä vanhempien kanssa, varsinkin jos kyseessä on pieni lapsi, jonka nomaali nukkumaanmenoaika on jo n. klo 20. Lapsi saa yhtenäisen yöunen, eikä tarvitse aamulla "repiä" väsynyttä lasta ylös varhain lyhyiden yöunien jälkeen.
Jos vanhempien työvuoro päättyy esim klo 22 , jää lapsi yöksi ja haetaan aamulla hänen herättyään n. klo 8.
Meillä hoitajien määrä esim. iltavuoroissa ja viikonlopuissa suhteutetaan lastenmäärään(yli 3 v. 7 ja alle 3v. neljä per hoitaja) ja siksi onkin tärkeää, että vanhemmat toimittavat lastenhoitoajat hyvissä ajoin.
"olisi aika sekopäistä sakkia Suomi täynnä jos päivähoito ihmisen hulluksi ja syrjäytyneeksi tekisi. "
No mutta kun katsoo ympärilleen, niin sekopäistä sakkia tosiaan on Suomi täynnä, tai tämä Helsinki ainakin. Kyllä on tullut mieleen, mikä on päivähoidon osuus tässä asiassa.
Kyllä riskit häiriöille persoonallisuuden kehityksessä ovat kasvaneet varhaisen, pitkän päivittäisen ryhmähoidon myötä. Merkitsee myös että suurempi osa lapsista kärsii ja saa kehityksellisiä häiriöitä kuin esim. 20 vuotta sitten.
Voihan sitä miinustella, mutta ei se asiaa muuta. Suurempi osa lapsista voi tänä päivänä huonosti kuin 20 vuotta sitten ja määrä tuntuu vain kasvavan. Ei tietenkään merkitse sitä etteikö suurin määrä lapsista voi jokseenkin hyvin ja jotkut jopa erittäin hyvin mutta kasvava määrä huonosti voivia on todellinen ongelma Suomessa josta ei riittävästi puhuta. Liian varhaisen, liian pitkän päiväkotihoidon vaikutuksia pitäisi pohtia yleisemmällä tasolla eikä vain tutkijoiden kesken.
Muistelkaa omaa lapsuusaikaanne vanhemmat. Sekin auttaa näissä pohdinnoissa. Itse en voi päivähoidosta omakohtaisesti ottaa kantaa, koska olin kotihoidossa kouluun lähtöön asti, mutta osviittaa saatte ihan muistelemalla lapsuuttanne.
Kotona viihdyin, oli sisko ja olimme liikkuvaisia. No bad memories.
Vinkki: opeta itse naperosi, älä vie päiväkotiin. Jos nyt kuitenkin viet. Vie ja hae itse autolla tms. Pue naperosi luotiliiviin, alasuojiin ja aseista eri aseilla. Sen lisäksi neuvo kuinka kiusaajajoukko 'viivataan'. Napero on alaikäinen eli ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Opeta myös kuinka tarhatäti pelotellaan allensa pissiväksi hiireksi. Neuvo myös kuinka kameraa käytetään kuolettavan vaarallisena aseena sen datayhteyksien avulla. Kyllä se siitä.