Kun maataloustuotteiden hinnat museoitiin vuonna-95, niin sen jälkeen alkoi kuluttajien juhlat ruokapöydissä.
Vasts-ikään julkaistujen uutisten mukaan palkannauttijoiden reaaliansiot ovat nousseet ennakoitua enemmän ja samaan aikaan veronkevennykset ovat tuoneet valtavasti ostovoimaa kuluttajille.
On syytä kysyä kuka hyötyy maatalouden tuista eniten, yksiselitteisesti suomalainen kuluttaja, missään muussa maassa ei ole vastaavaa kehitystä ollut, jossa maatalouden hinnat ja kuluttajien ansiot liikkuvat päinvastaiseen suuntaan.
Tietenkin kehitys on kestämätön, kuitenkin näköpiirissä on pieniä toiveita tuotteiden hinnankorotuksista.
Niitä onkin tapahtunut mutta valitettavasti ne ovat valuneet kauppiaiden taskuihin siten, että kauppias kuittaa kymmenkertaisen tuloksen viljelijään verrattuna.
Rajun tuotannon supistusten myötä kotimainen kysyntä nostaa kyllä tuottajahintoja laadukkaamman ja turvallisemman raaka-aineen takia ja tuottajan saama työansio lisääntyy.
Suomessa onkin päästy ylituotannosta alituotantoon kaikilla sektoreilla pitemmän aikavälin tarkastelulla.
Osittain sitä on tervehdittävä tyydytyksellä, koska siinä on tulevaisuuden mahdollisuus hinnankorotuksiin ja ansiokehityksen paranemiseen.
Suomalainen laatu tulee olemaan se lyömätön laatumerkki, jonka kuluttajat ottavat tietoisesti huomioon ostopäätöksiä tehdessään ja kaikki kuluttajakyselyt antavat tälle olettamukselle vankan pohjan.
Kaikista ennakkopeloitteluista huolimatta ulkolainen ruoka ei ole saanut jalansijaa suomalaisessa pöydässä, ainostaan ne tuotteet joita täällä ei voida tuottaa, ovat tuontitavaraa jatkossakin.
Asiantuntijat sanovat ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olevan erittäin tärkeää saada ruoka siitä ympäristöstä jossa elää.
Evoluution myötä ihminen ja ravinto ovat muokkautuneet geeniperimältään siihen ympäristöön, jossa elävät.
Tämän tasapainon muuttuessa ongelmat alkavat tulla esille erilaisina sairauksina, joita ei pystytä selittämään suoralta kädeltä mutta joiden alkusyyt saattavat olla elin-ympäristön muutoksissa.
Asiaa on tutkittu ja tutkitaan, sieltä saattaa tulla yllättäviä uusia tuloksia elinympäristön vaikutuksista terveytemme kannalta.
Vasts-ikään julkaistujen uutisten mukaan palkannauttijoiden reaaliansiot ovat nousseet ennakoitua enemmän ja samaan aikaan veronkevennykset ovat tuoneet valtavasti ostovoimaa kuluttajille.
On syytä kysyä kuka hyötyy maatalouden tuista eniten, yksiselitteisesti suomalainen kuluttaja, missään muussa maassa ei ole vastaavaa kehitystä ollut, jossa maatalouden hinnat ja kuluttajien ansiot liikkuvat päinvastaiseen suuntaan.
Tietenkin kehitys on kestämätön, kuitenkin näköpiirissä on pieniä toiveita tuotteiden hinnankorotuksista.
Niitä onkin tapahtunut mutta valitettavasti ne ovat valuneet kauppiaiden taskuihin siten, että kauppias kuittaa kymmenkertaisen tuloksen viljelijään verrattuna.
Rajun tuotannon supistusten myötä kotimainen kysyntä nostaa kyllä tuottajahintoja laadukkaamman ja turvallisemman raaka-aineen takia ja tuottajan saama työansio lisääntyy.
Suomessa onkin päästy ylituotannosta alituotantoon kaikilla sektoreilla pitemmän aikavälin tarkastelulla.
Osittain sitä on tervehdittävä tyydytyksellä, koska siinä on tulevaisuuden mahdollisuus hinnankorotuksiin ja ansiokehityksen paranemiseen.
Suomalainen laatu tulee olemaan se lyömätön laatumerkki, jonka kuluttajat ottavat tietoisesti huomioon ostopäätöksiä tehdessään ja kaikki kuluttajakyselyt antavat tälle olettamukselle vankan pohjan.
Kaikista ennakkopeloitteluista huolimatta ulkolainen ruoka ei ole saanut jalansijaa suomalaisessa pöydässä, ainostaan ne tuotteet joita täällä ei voida tuottaa, ovat tuontitavaraa jatkossakin.
Asiantuntijat sanovat ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta olevan erittäin tärkeää saada ruoka siitä ympäristöstä jossa elää.
Evoluution myötä ihminen ja ravinto ovat muokkautuneet geeniperimältään siihen ympäristöön, jossa elävät.
Tämän tasapainon muuttuessa ongelmat alkavat tulla esille erilaisina sairauksina, joita ei pystytä selittämään suoralta kädeltä mutta joiden alkusyyt saattavat olla elin-ympäristön muutoksissa.
Asiaa on tutkittu ja tutkitaan, sieltä saattaa tulla yllättäviä uusia tuloksia elinympäristön vaikutuksista terveytemme kannalta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Kun maataloustuotteiden hinnat museoitiin vuonna-95"
Niitä mitään museoitu olla. Yksistään vehnän hinta on tuona aikana vaihdellut 70 - 210 euroa tonni, rehuviljat lähes sama. Maito välillä 27 c/l - 47 c/l. Lihassa vaihtelu on ollut pienempää. Mutta missä se museointi on??? Hinnat vaihdelleet koko ajan markkinatilanteen mukaan. Sille taas ei voi mitään että on ollut sen verran ylituotantoa lähes koko ajan että hinnat pysyneet alhaalla.
maidon tuottajahinta täysin sama kuin 15 vuotta sitten, reaalisesti yli 50 prosentin hinnan lasku. Viljan hinta on suorastaan romahtanut 80 euroa tonni leipäviljasta ei kata edes tuotantokustannuksia, maataloustuki kaiken syynä, tuotettava täysille markkinoille tai ei saa mitään, yhteiskunta käyttää säälittä hyväkseen viljelijän hädänalaista asemaa halpaa ruokaa saadakseen.
"Suomessa onkin päästy ylituotannosta alituotantoon kaikilla sektoreilla pitemmän aikavälin tarkastelulla."
Eihän meillä ole KOSKAAN ollut ylituotantoa... ;-) ;-) ;-)
Tosiasiassa meillä on koko EU-ajan ollut ylituotantoa kaikesta muusta meillä tuotettavasta paitsi naudanlihasta ja lampaanlihasta.
näkisimme nälkää jos rajat suljetaan.
"Kaikista ennakkopeloitteluista huolimatta ulkolainen ruoka ei ole saanut jalansijaa suomalaisessa pöydässä, ainostaan ne tuotteet joita täällä ei voida tuottaa, ovat tuontitavaraa jatkossakin."
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2578322/ulkomaisia-elintarvikkeita-on-yha-enemman
"Viime vuonna suomalainen söi henkeä kohti 23 kiloa jogurttia. Tuontijogurttien osuus oli jo 30 prosenttia.
Juustoa puolestaan popsittiin 22 kiloa. Juuston kulutuksesta 37 prosenttia oli tuontitavaraa."
Ja onneksi on niin että
"Tuontikilpailun painetta markkinoilla ylläpitää vähittäiskauppa, sillä kilpailu pitää kotimaisten valmistajien hinnat kurissa. "
kaikille sekundaerille, perinteisesti, täällä kaikki menee kaupaksi kun vain hinta on halpa.
Tässä muutama tuorein tapaus Iltalehden sivuilta lainattuna. Ja nämä siis vasta tuoreimmat tapaukset. Eikö tähän jo puututa, jos yksi liike myy jatkuvasti terveydelle vaarallista ruokaa? Onko takaisinveto ainoa korjaus tilanteeseen?
23.4.2010 Lidl on vetänyt pois myynnistä eteläamerikkalaisia naudanpihvejä salmonellan vuoksi.
22.7.2010 Kauppaketju Lidl vetää vetää takaisin McEnnedy Hot Dog -lajitelman 2x200 grammaa. Tuote on poistettu myynnistä listeriaepäilyn vuoksi.
29.7.2010 Kauppaketju Lidl pyytää asiakkaitaan palauttamaan myymänsä broilerin sisäfilevartaat salmonellaepäilyn vuoksi
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/177055.shtml
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/185272.shtml
http://www.iltalehti.fi/ruoka/2010081712201117_ru.shtml
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010010410871281_ul.shtml
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1739055
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010072912113999_uu.shtml
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2003/11/194591
Laatutietoiset kuluttajat ostavatkin suomalaisia elintarvikkeita.
Eipä ollut moittimista suomalaisissa grillilihoissa - jatkossakin ainoastaan suomalaista lihaa. Marinoidin osaa varmaan jokainen tehdä, joten valmiiksi marinoidut saavat puolestani jäädä kaupan hyllyille.