Bullterrieri tarpeellinenko ja miksi?

Bullterrieri on alun perin taistelukoiraksi jalostettu englantilainen koirarotu, voimakasrakenteinen terrieri.

Voiko pantteri mitään täplilleen, ei voi!

Ja siksi ko. koirat on kiellettävä, koska virallista tehtävää niille ei ole, eikä omistajista sen pitäjiksi.

Eli erittäin kovat rangaistukset, jos jollain "karkaa" ko. tahi vastaava koira ihmistä kohti, tahi lemmikkiä kohti.

Nykyään on monta päällekäyvää tapahtumaa irrallaan olevista koirien takia, olkoon Dopermanni tahi vastaava.

Ei ole omistajien puolelta mitään puolusteltavaa taistelukoirien omistamiseksi, koska se korkeintaan edustaa väitän omistajan egoa.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/taistelukoira-hyokkasi-koiran-ja-miehen-kimppuun---hyokkaaja-kuoli/art-1288398338783.html

Julkaistu: 28.06.2011 16:51, päivitetty: 28.06.2011 17:07

Jokelalainen Simo Koivula joutui taisteluun elämästä ja kuolemasta, kun omistajiltaan karannut jykevä bullterrieri hyökkäsi Koivulan ja hänen pienen terrierinsä kimppuun.

Nyt poliisitutkinnassa oleva tapaus sattui reilu viikko sitten sunnuntaina Tuusulan Jokelassa.

Koivula oli astelemassa koiransa kanssa kotipihaltaan kevyen liikenteen väylälle, kun molemmat havaitsivat hyökkääjän.

- Se juoksi kohti ja yritti käydä meidän koiramme kimppuun.

Koivula nosti pikaisesti koiransa syliin. Bullterrieri kohdisti silloin raivonsa häneen.

Koira hyppäsi Koivulaa vasten ja puri häntä hartioihin, käsivarsiin ja kylkeen.

- Se otti aina vauhtia ja hyppäsi uudestaan.

Koira ei suunnannut lahkeisiin. Koivula arvioi, että se olisi hyvin voinut päästä puremaan kaulaan. Hän yritti potkia koiraa kauemmaksi, mutta 30-40 kilon painoinen bullterrieri ei hievahtanut potkuista.

Vaimo kuuli äläkän pihalle ja sai haettua Koivuloiden terrierin turvaan. Hänen miehensä kamppailu bullterrierin kanssa eteni samaan aikaan painiksi.

- Ajauduimme ojaan, ja pääsin siinä koiran päälle.

"Taistelu oli elämästä"
Koivula sanoo pitäneensä koiraa kiinni henkensä edestä. Hänelle tuli tunne, että koira ei ollut luovuttamassa, ja taistelu oli elämästä. Hän sai otteen koiran kaulasta ja kaulapannasta.



Vaimo oli hälyttänyt heti poliisin paikalle. He tulivat kymmenen minuutin matkan päästä. Vielä kun partio tuli paikalle, Koivula ja koira makasivat maassa, koira otteessa miehen alla.

Koivulan vaimo pyysi poliiseja tulemaan apuun. Tässä vaiheessa veri jo valui Ismo Koivulan käsistä koiran päälle ja maahan.

Koivulan mukaan poliisit eivät tuntuneet tietävän, mitä koiralle voisi tehdä. Toinen poliisi haki partioautosta sähkölamauttimen. Sitä ei kuitenkaan voitu käyttää, sillä Koivula ei voinut päästää koirasta irti.

Samassa paikalle ajoi autolla kaksi miestä, nuorempi ja vanhempi, isä ja poika. Vanhempi oli todennäköisesti koiran omistaja, koska koira oli päässyt irti heidän kotoaan.

- Poliisi sanoi nuoremmalle, että käykää hakemassa se pois, kun kerran teidän on. Hän ei tuntunut uskaltavan tulla väliin.

Nuorempi mies haki lopulta talutushihnan autostaan. Kun Koivula nyt lopulta pystyi hellittämään otteensa koirasta, se ei enää liikkunut.

Bullterrieri todettiin paikan päällä kuolleeksi.

Tapauksessa epäillään nyt rikosta tai rikkomusta puolin tai toisin. Koiran omistajaa epäillään järjestyshäiriöstä. Koivulaa puolestaan epäillään eläinsuojelurikkomuksesta.


Karkuun avoimesta ovesta

Koiran omistaja, virolainen mies, sanoi poliisille, että koira oli päässyt karkuun heidän kotoaan asunnon avoimesta ovesta.



Koivulan mukaan hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Häntä kauhistuttaa ajatus, että koira olisi tullut paikalle toiseen aikaan ja juossut pihalle asti.

- Meillä on välillä lapsenlapsiamme leikkimässä pihalla.

Bullterrierit on jalostettu aikoinaan härkätaisteluita varten. Koivula haluaisi herättää keskustelua siitä, onko yleensä tarpeen ja turvallista pitää tällaisia vaarallisia taistelukoiria kotioloissa.

- Mielestäni heiltä pitäisi vaatia jonkinlainen "ajokortti".

Omistaja oli Koivulan mukaan todennut paikan päällä, ettei koira ole aiemmin käynyt ihmisten kimppuun.

- Ihmettelen vain, että minkä kimppuun se sitten on käynyt.

Vesa Mäkinen

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011050813678249_uu.shtml

Iso koira hyökkäsi naisen kimppuun

Sunnuntai 8.5.2011 klo 11.10 (päivitetty klo 13.42)

Järkyttynyt nainen joutui vammojensa takia sairaalaan.

27-vuotiaan espoolaisnaisen iltakävely sai eilen ikävän käänteen Forssassa, kun isokokoinen koira hyökkäsi hänen kimppuunsa.

Rikosylikonstaapeli Markku Leppälahti Kanta-Hämeen poliisilaitokselta kertoo, että isokokoinen koira hyökkäsi naisen kimppuun kevyenliikenteen väylällä, Pääskyntiellä.

- Se oli suurikokoinen koira. Emme ihan tarkkaan tiedä sen rotua, Leppälahti kertoo.

Nainen joutui sairaalaan ensiapuun vammojen takia, joita hän sai molempiin käsiinsä. Koira oli hyökännyt naisen kimppuun täysin yllättäen.

- Nainen järkyttyi tapauksesta. Totta kai se on ikävä tilanne, kun iso koira käy päälle.

Leppälahti muistuttaa, että koiran puremat syvät jäljet voivat olla vaarallisia.

- Syvät haavat voivat olla bakteerialttiita.

Irti pari minuuttia

Koiran omistaja kertoo Iltalehdelle, että koira oli irti korkeintaan kaksi minuuttia. Se sai riuhtaistua itsensä irti kotipihalta.

- Olen hirveän pahoillani, että tällaista on sattunut, hän sanoo.

Koira oli ilmeisesti seurannut tien viereisessä pensaikossa leikkiviä lapsia, ja säikähtänyt, kun nainen juoksi heidän läheltään kevyenliikenteen väylää pitkin.

Koira juoksi naisen kimppuun päästyään irti. Omistajan käsityksen mukaan nainen poistui paikalta puremisen jälkeen ja koira jäi seisomaan tien poskeen, josta omistaja sen haki noin minuuttia myöhemmin.

Tapahtuneesta hän kuuli naapureiltaan.

Koiran omistaja ei vielä aamupäivällä ollut poliisin tiedossa. Leppälahden mukaan uhri voi hakea omistajalta sovittelun kautta korvauksia. Leppälahti muistuttaa, että koiran on oltava omistajansa hallinnassa.

MARI JULKU
[email protected]

Todettakoon vielä, että olen ollut itse koiranomista, vielä Karjalankarhukoira.

Olen hoitanut opaskoiria jne. Eli nelijalkaiset on sydäntäni lähellä.

Mutta sydäntäni lähellä ei ole ne jalostuskoirat, jotka on jalostettu vartiokoiraksi, niin niitten tuleminen lemmikiksi, vain pönkäämään ihmisen olemusta.

Voisin kertoa esimerkkiä asiasta, jossa koira ei ole virkakoira, vaan ns. kotikoiraksi otettu taistelukoira ja siinä omistajan ego kaipaa vastustusta, joka kohdistuu koiran ja isännän väliseen jännitteeseen.

Se halutaan näyttää, että minulla! jne.

Miettikää rotua, ennenkuin valitsette koiran kotiinne.

Ei taistelukoirille, joka on kuin ase, jota et hallitse.

Tuo koira oli sekarotuinen, Viron pentutehtailun tulos. Ties kuinka sukurutsattu sekin oli, joka mahdollisesti aiheutti ylimääräisen reaktion sen aivoissa.

Bullterrierin pään muotoon eivät ole vaikuttaneet roturisteytykset, vaan geenimutaatio, jonka avulla saadaan jalostuksessa muokkausta aikaiseksi. Nykyinen bullterrieri polveutuu nimenomaan kantaisistään.

Vanhaenglaninbulldoggi kehitettiin roturisteytyksin korvaamaan sairaan rakenteiseksi jalostetun englanninbulldogin. Sen jalostuksessa käytettiin mm. englanninbulldoggia, amerikanbulldoggia ja amerikanpitbullterrieriä

Koivulalle mitali. Saattoi pelastaa myös muiden koirien hengen samalla!