kuljit kanssani palan
matkaa
valoisina öinä
aurinkorannoilla
valkealla hiekalla
en koskaan unohda sitä
kesää
ja sinua
silloin tuli syksy
aikaisin
liian aikaisin sinunkin lähteä
täytyi
jätit jälkeesi
hiekkaiset jalan jäljet
kesän muistot
naurusi herkän
silmiesi palon
matkaa
valoisina öinä
aurinkorannoilla
valkealla hiekalla
en koskaan unohda sitä
kesää
ja sinua
silloin tuli syksy
aikaisin
liian aikaisin sinunkin lähteä
täytyi
jätit jälkeesi
hiekkaiset jalan jäljet
kesän muistot
naurusi herkän
silmiesi palon
Vastaukset 8
Vanhimmat
ilon aika jätti kaipuun kasvoille
sydän hakkasi merkin kiveen
tulevan toivoksi
laiturin rantaveteen
Kiitos oiva. K osuvasta vastausrunostasi!
herkkä runo....
hyvää päivän alkua !
Pitkästä aikaa , kiitos kauris!
se kesä silloin
onnea suurta sisällään piti
kosketti meitä kumpaakin
minua hellivät kätesi
sinua silmieni säihke
ja yhteistä oli rakkautemme
toisiimme silloin
sinä kesänä ...
ikävän ja muiston sävyttämä runo
sellainen jolloin sydän melkein särkyy
haikeutesi paistaa lävitse
ja pidin tästä kovasti
jotenkin tosi lämmin
joten hyvin taas upea liona !!!
Pitää yrittää vastata sähkökatkojen vuoksi
nopeasti, kiitos runo64, uskollinen lukijani ja kommentoivani.
Kaunista runoutta.
Kiitos.
Se toi mieleeni muistoja.
Kesästä, joka lähti ja vei mennessään ajatukset.
Vastaan vain lyhyest,i kiitos Margitta, toinen uskollinen lukijani, nyt se
taas pätkii.