Neuvoja kaipailisin seuraavanlaiseen ongelmaan...
Pahasti demenoitunut isoisäni on tehnyt aikoinaan isoäitini(kuollut) kanssa testamentin omaisuudestaan. Alkuperäinen testamentti on isoisäni luona mapissa, ja vielä siis tallella kun tarkastin hänen papereitaan. Kuitenkin eräs vähemmän testamentista hyötyvä ihminen käy isoisän luona arkisia asioita hoitamassa (itse asun liian kaukana), ja kun isoisän kunto heikkenee päivä päivältä, pelkään, että väistämättä piakkoin edessä olevassa perunkirjoituksessa huomataan testamentin olevan "kadonnut", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Tiedän että testamentin tahallinen hävittäminen on rikos, mutta tätä ihmistä se ei kyllä estäisi ja vaikeahan sitä olisi todistaa.
Tavallinen kopio minulla on itselläni, mutta se ei kai kelpaa, mikäli alkuperäinen testamentti katoaa. Itse en vielä "hyödy" testamentista, vaan ensin äitini, jonka jälkeen aikoinani minä (kyse on .siitä, että rintaperillisten puolisot eivät saa avio-oikeutta isovanhempieni omaisuuteeen).
Saanko teetettyä varmuuden varalta itselleni virallisen jäljennöksen testamentista jo nyt, joka kelpaa laillisesti, vaikka alkuperäinen olisi kadonnut??? Jos tämä onnistuu, missä sen saa tehdä ja tarvitaanko siihen mukaan isoisääni tai muita sukulaisia joita testamentti koskee? En haluaisi kertoa jäljentämisestä kenellekään, ennen kuin mahdollisesti alkup. testamentti katoaisi. Asia stressaa ja vaivaa minua suunnattomasti, toivon asiallisia vastauksia ja kiitän jo etukäteen!!
Pahasti demenoitunut isoisäni on tehnyt aikoinaan isoäitini(kuollut) kanssa testamentin omaisuudestaan. Alkuperäinen testamentti on isoisäni luona mapissa, ja vielä siis tallella kun tarkastin hänen papereitaan. Kuitenkin eräs vähemmän testamentista hyötyvä ihminen käy isoisän luona arkisia asioita hoitamassa (itse asun liian kaukana), ja kun isoisän kunto heikkenee päivä päivältä, pelkään, että väistämättä piakkoin edessä olevassa perunkirjoituksessa huomataan testamentin olevan "kadonnut", jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Tiedän että testamentin tahallinen hävittäminen on rikos, mutta tätä ihmistä se ei kyllä estäisi ja vaikeahan sitä olisi todistaa.
Tavallinen kopio minulla on itselläni, mutta se ei kai kelpaa, mikäli alkuperäinen testamentti katoaa. Itse en vielä "hyödy" testamentista, vaan ensin äitini, jonka jälkeen aikoinani minä (kyse on .siitä, että rintaperillisten puolisot eivät saa avio-oikeutta isovanhempieni omaisuuteeen).
Saanko teetettyä varmuuden varalta itselleni virallisen jäljennöksen testamentista jo nyt, joka kelpaa laillisesti, vaikka alkuperäinen olisi kadonnut??? Jos tämä onnistuu, missä sen saa tehdä ja tarvitaanko siihen mukaan isoisääni tai muita sukulaisia joita testamentti koskee? En haluaisi kertoa jäljentämisestä kenellekään, ennen kuin mahdollisesti alkup. testamentti katoaisi. Asia stressaa ja vaivaa minua suunnattomasti, toivon asiallisia vastauksia ja kiitän jo etukäteen!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
alkuperäisiä testamentteja voi tehdä useampia, mutta ei enää jälkikäteen. Pidän viisainpana keskustella ja sopia ukin kanssa (ei omin nokin salaa), että vaihdatte paperit vähin äänin ja saat alkuperäisen haltuusi. Asia on todella niin, että alkuperäisen testamentin "katoaminen" katsotaan ensisijassa, että testaattori on perunut testamenttinsa.
ok, uskon sen vielä onnistuvan jotenkin isoisän kanssa puhumalla (hyvänä päivänä saattaa olla suht selväjärkinenkin ja ymmärtää huoleni).
Mutta jos ja kun perunkirjoitus tulee, pitää testamentti tietysti tuoda tilaisuuteen jonka jälkeen äitini varmaan sen alkuperäisen saa itselleen enkä minä. Ja kun tämä ei-toivottu ihminen sattuu olemaan äidin läheinen... Niin pelkäisin edelleen sen katoamista ja kahta kauheammin! Puhun todellakin kierosta ihmisestä, eli pelkoni ei ole aiheeton. Eikö tulevassa perunkirjoituksessa ole mahdollista pyytää joitakin virallisia jäljennöksiä, siis meidän muiden, jota testamentti sitten äitini kuoleman jälkeen koskee??
Apua, mitä teen... Kyse on paljon muustakin kuin vain rahasta. Lapsuuden kotitalosta, kesämökistä yms.
Jos kerran pääset tutkimaan isoisän mappeja, niin laita kopiosi mappiin ja piilota alkuperäinen jonnekin muualle isoisän asuntoon. Tuskinpa tavaroiden siirtäminen on laitonta. Aikanaan, kun testamenttia tarvitaan, voit vain ihmetellä, "miten ihmeessä isoisä on tällaiseen paikkaan papereita piilotellu".
niin siis tuo vaihto kyllä onnistuu, mutta entäs sitten kun perunkirjoitukseen minun on annettava äidilleni tämä testamentti. Tällöin se jäisi äidilleni, mikä tarkottaisi melko varmasti sitä, että se katoaa jäljettömiin jossain vaiheessa... Eikö ole mitään keinoa saada siitä "varmuuskopiota" sen varalta, että se katoaa? Jos vaikka isoisäni olisi jo kuollut, kun jäljennöksen tekee, niin eikö sen silloin pitäisi olla pätevä, kun pystyy todistamaan, että testamentin tekijät olivat molemmat jo kuolleet ja alkup. testamentti oli vielä silloin vielä tallessa?
Keskity nyt ensimmäiseen tilanteeseen, että alkuperäinen pysyy tallessa ukin kuolemaan saakka ja että se asianmukaisesti annetaan tiedoksi kaikille ukin perillisille. Kun testamentti on saatettu tiedoksi ja kopio liitetty perukirjaan, niin saattaa sisällöstä riippuen alkuperäisen testamentin vahtiminen olla tarpeetontakin. Suosittelen käymään ensitilassa sen kopion kanssa lakimiehen puheilla, että saat paremman tiedon alkuperäisen paperin tärkeydestä vielä äitisikin jälkeen.
Niin kuin eka vastaaja sanoi, testamentin alkuperäiskappaleita voi olla useampia (tyyliin "tätä testamenttia on tehty kolme alkuperäiskappaletta, joita säilytetään..."). Muita kuin alkuperäiskappaleita ei testamenttiasian osalta ole olemassa. Eli kopiot eivät kelpaa, eivät virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset eivätkä tosiaankaan testamentin tekijän kuoleman jälkeen tehdyt omatoimijäljenteet. Testamentin yksi harvoista, mutta ah, niin oleellisista muotovaatimuksista kun on omakätinen allekirjoitus. Vain poikkeustapauksessa voi tehdä suullisen tai todistamattoman testamentin, mutta jos elinpäiviä riittää, sekin on muutettava määrämuotoiseksi ja kirjalliseksi 3 kuukauden kuluessa.
Jos asia on ongelmallinen ja jos isoisällä vielä ajatus kulkee (eli häntä ei voida pitää kyvyttömänä hoitamaan tällaisia asioitaan), kannattaisi puhua isoisän kanssa ja jos hänellä yhteistyöhalua riittää, viedä isoisä asianajajan juttusille. Testamentin alkuperäiskappale voidaan antaa asianajotoimiston säilytettäväksi ja isoisä voi valtuuttaa toimiston hoitamaan asiaa kuolemansa jälkeen, jotta testamentin määräykset tulevat huomioiduiksi.
Jos sen sijaan isoisällä ei ole yhteistyöhalua, ei ole muuta mahdollisuutta kuin toivoa parasta. Toki voit omatoimisesti tehdä ketjussa mainittuja paperien vaihtoja, mutta silloin sinä - eikä se oletetun pahantahtoinen henkilö - syyllistyt rikkomuksiin. Mitäpä vastaat isoisälle, jos hän sattuu kaipailemaan toiseen paikkaan siirtämääsi testamenttia, väitätkö ehkä että "eikö vaari nyt muista, kun tänne jääkaapin allehan vaarilla on tapana laittaa kaikki tärkeät paperit"? Jos sitten puolestaan äitisi antaa tälle pahantahtoiselle ihmiselle mahdollisuuden hukata testamentin, sille et taas mitään voi, vai aikoisitko seuraavaksi piilotella alkuperäiskappaletta äidiltäsi hänen sukkalaatikkoonsa?
>>Muita kuin alkuperäiskappaleita ei testamenttiasian osalta ole olemassa. Eli kopiot eivät kelpaa, eivät virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset eivätkä tosiaankaan testamentin tekijän kuoleman jälkeen tehdyt omatoimijäljenteet.
Kiitos vastauksista Nixnax ja muut! Luulisi, että kun perukirjaan liitetään kopio testamentista, niin se on pätevä todiste myöhemmin, onhan se alkuperäinen jo perunkirjoituksessa ollut ja silloin isoisän kuoltua jo kopioitu siihen nivaskaan. Ja jos perukirja "katoaisi" (on vain yksi rintaperillinen, joten lisäkappaleita ei tule olemaan), sen varmaan saisi jostain kaivettua, eikös verotoimistoonkin lähetetä perukirja perintöveroa varten tms. Joten eiköhän tässä saa yönsä rauhassa nukkua, varmasti saan alkuperäiskappaleen isoisältä turvaan, koska hän ei ole vuosikymmeniin itsekään luottanut tähän ei-toivottuun ihmiseen ja osaltaan siksi testamentti on alunperin tehty...
Ei ole tae siitä että testamentti saisi lainvoiman.
Meillä kävi niin että leski esitti testamentin pernkirjoituksessa ja perukirjaan mtuli maininta testamentista, sitten myöhemmin kuitenkin heräsi epäilys oliko testamentti sittenkään alkuperäinen ja pyydettiin leskeltä virallinen tiedoksianto ja kieltäydyttiin tulkitsemasta perukirjamerkintää testamentista.
Leski aloitti ensin solvaukset että olimme varastanneet ja hävittäneet testamentin mutta löysikin sen sitten omien papereiden joukosta.
Hämmennyksen aiheutti se että kaikki allekirjoitukset olivat mustalla kynällä tehdyt joten stä ei helposti erottanut kopiosta, ainoastaan kynän painanne toisella puolella kertoi että kyseessä oli alkuperäinen kappale.
Joten perukirjaan ehdottomasti maininta että perillisille on annettu testamentti tiedoksi sekä oikeaksi todennetut kopiot ja sitten kaikkien allekijoitukset.
Tämän jälkeen ollaan 100% selvillä vesillä (testamentin hukkaamista ajatellen)