turkkilaiset miehet epäluotettavia(ko)?

sad old rube tilittää...

Rakastua voi mutta pitää käyttää omaa pääkoppaa! Ensinnäkin näissä miehissä riittää monenlaisia yrittäjiä.

Osa miehistä on valitettavasti huijareita katso asiaa miten päin vain. Sitä ei helposti omasta rakkaastaan uskoisi.

Kun rakastut niin katso asioita rauhassa vaikka kuinka on ikävä toista osapuolta.

Olen itse kokenut rakastumisen ihanuuden ja suhde on saanut rauhassa kehittyä.

Sinun tapauksessasi on hieno asia jos kaveri pääsee Suomeen noin vain. Aina ei näin käy.
Hälytyskellojen pitäisi soida jos sinulta mies tai nainen pyydetään rahaa. Älä lähetä! Siksi sanoin anna suhteen kehittyä rauhassa. Näin näet onko toinen osapuoli tosissaan suhteesi.

Jos sinulla on mahdollisuus viettää yhdessä pidempi aika yhdessä ja kumpikin osapuoli tuo kotiin rahaa eikä silloin eletä vain ulkomaalaisen rahoilla on ainakin yksi asia kunnossa.

Liian monta kertaa turkkilaisella osapuolella ei ole työtä talvella eikä työnantaja ole maksanut minkäänlaista vakuutusta työntekijälle.

Katso rauhassa ainakin yksi kesä ja talvi. Se kertoo jo paljon. Parempi katsoa kuin katua ja todeta onko kyseessä todellinen rakastuminen vai ei.
Rakkaus ei kysy lompakon suuruutta! Kokemusta asiasta on.

Oih, kiitos tsemppaavasta vastauksesta ! Kaikkien näiden lukemieni juttujen jälkeen tekstisi kuulostaa taivaalliselta.
Jo se herättää hieman luottamusta että hänellä on jo asiat täälä suomessa järjestettynä. Aijon olla realistinen ja pitää kiinni omista suomalaisista arvoistani enkä antaa tämän tulisielun riepottaa itseäni liian kanssa. Aijon myöskin tiukasti tarkkailla merkkejä siitä että olisin apuväline oleskeluluvan saamiseksi, sitä en kyllä usko mutta en tahdo satuttaa itseäni myöhemmin huomaamalla että olen yh äiti jonka lasten isä huitoo ties missä päin maailmaa tälläkertaa :)

Voit tietenkin päättää ettet suostu olemaan pääsylippu Syomeen, mutta käytännössä se tulee olemaan vaikeaa. Sinä et nimittäin edes tajua olevasi hyväksi käytön kohteena. Sen jälkeen kun miehellä on pysyvä oleskelulupa, sinä huomaat tulleesi huijatuksi. Olen pahoillani, mutta olet nyt rakastunut etkä pysty erottamaan aitoa tunnetta teeskentelystä. Sen tulet oppimaan kun miehen Suomeen otat.

Mieti vielä kirjoitti myös asiaa. Ainahan rakastuminen on riski, jonka lopputulos voi olla hyvä tai huono.

Kirjoitin ylempänä anna suhteen kehittyä rauhassa. Teillä on rakkauden lisäksi pohdittavana myös mahdollisesti oletko sinä valmis muuttamaan Turkkiin sen sijaan että rakastettusi muuttaa sinun kotimaahasi!

Jokaisella asialla on aina kaksi puolta. Pelkkä rakastuminen ei ratkaise elämän pituisella saralla kaikkea kun on kysymyksessä työpaikat, kodit ja kaikki siihen liittyvät asiat.

Asioita kannattaa harkita joka kantilta ja siltikin lopputulos voi olla epätoivottu.

Liian pikaisella päätöksellä ei kannata tehdä päätöstä avioitumisesta.

Mieti mistä sinä olet valmis luopumaan saadaksesi olla rakastettusi kanssa?
Puhukaa asioista. Oletko sinä vain automaattisesti päättänyt että mies seuraa sinua sinun kotimaahasi?

Miten toimeentulo? Onko tuleva puolisosi valmis tulemaan kotimaahaasi ja mistä löytyy töitä ja miten oppii äidin kielesi.

Käytä järkeä. Elämäsi on vasta alkamassa jos rakkaus on oikeata ja vaatii sopeutumista kummaltakin.

Siksi sanoin edetkää rauhassa. Jos toisella osapuolella on kiire naimisiin ja jos toinen osapuoli sanoo ettei tämä ja tämä aika sovi sinun tulla tapaamaan rakastettuas,i on jotain hämärää.

Valitettavasti turkkilaisissa miehissä on hyväksikäyttäjiä, joilla on lomaheila joka vkoksi. Siitä merkkinä on myös puhelin, joka on välillä kiinni. Varovaisuutta ja avoimuutta.

olette monet ihan oikeassa.. pohdin päivästä toiseen pääni puhki näiden asioiden äärellä ja mitä enemmän näillä palstoilla heilun sitä varovaisemmaksi alankin tulla, huomaa jo eron kirjoistustyylissäkin :D

En ottaisi häntä luokseni suomeen ellei hänellä olisi mitään kiintopistettä täälä.
Jo ennen minua hän on päättänyt tulla suomeen ainakin käymään koska rakastaa suomalaisia ja hänellä olisi täälä jo työpaikka helsinkiläisessä sairaalassa, auto, asunto ja kaikki muu tarpeellinen jonkun todella hyvän ystävän kautta.. Minä tulin kuvioihin mukaan paljon myöhemmin.. Mies myös puhuu ja ymmärtää suomea melko hyvin, joten hänessä on potentiaalia. enemmän kuin pelkkä rantagigolo

Heippa,
mulla olisi samankaltainen kertomus, laittaisitko e-mail osoitteesi tänne niin vaihdettais mielipiteitä?!

terkuin,
toinen rakastunut

Loistavaa !

Laitan nyt tämmösen vara emailini tähän koska en haluu paljastaa henkilöllisyyttäni koko mailmalle !

[email protected]

otahan piakkoin yhteyttä, ihanaa ois keskustella kohtalotoverin kans :) !

Heissan!
Onnittelen sinua rakkautesi johdosta, ja toivon vilpittömästi että teidän tarinanne jatkuu hyvin :)
Itselläni on turkkilainen aviomies, ja hellempää ja huolehtivaisempaa miestä ja isää saa hakea. Käy töissä (suomalaisessa isossa yrityksessä), maksaa laskut ja perheen menot, auttaa kotitöissä ja jumaloi ja hoivaa pientä lastamme. Viettää kaikki vapaapäivät kanssamme vaikka yritän patistella häntä välillä ulos tuulettumaan ystävien kanssa. On kohtelias ja avulias myös perhettäni kohtaan.
Hän on muslimi, mutta ei harjoita uskontoaan muuten kuin että meillä ei syödä sianlihaa.
Hänen perheensä on ihana ja rakastava. Osa perheen naisista käyttää, huivia ja osa ei; oma valinta. Minä en käytä huivia ja mieheni vastustaa huivin käyttöä. Pukeudun normaalisti, meikkaan ja tälläydyn. Välttelen tosin liian paljastavia kaula-aukkoja, enkä äidiksi tulon jälkeen ole niissä muutenkaan enään viihtynyt. Minareita en ole käyttänyt koskaan.
Liittomme toimii hyvin ja halaame ja suukottelemme päivittäin :)
Ennen kuin aloitat seurustelun/menet naimisiin, on liiton jatkuvuuden vuoksi silti hyvä tutustua muutamaan seikkaan:
-Harjoittaako uskontoa? Toivooko sinun käyttävän huivia myöhemmin?

Huomaa että tyttöystävältä ja vaimolta saatetaan odottaa erilaisia asioita. Vaimo edustaa koko suvun kunniaa..

-Toivooko sinun pukeutuvan eri tavalla?
Vaimolta ja erityisesti äidiltä saatetaan toivoa vähemmän provosoivaa pukeutumista, näin ainakin meillä.
-Alkoholinkäyttö? Taas jälleen odotukset saattavat vaihdella tyttöystävän ja vaimon välillä. Itse en ole ikinä juonut, joten ei hetkauta meidän elämää. Mieheni ottaa muutaman kerran vuodessa.
-Ystäväpiiri? Onko mustasukkainen luonne? Itse en joudu raportoimaan tekemisiäni, mutta tiedän tuttuja joilla asiat ovat toisin. Mieheni ei tosin toivo että kävisin baareissa yksin, mutta en niihin ilman häntä muutenkan haluaisi.
-Eriävät tavat? Sianliha? Siisteys kotona? Tabuja makuuhuoneessa? Intiimihygienia? (usko tai älä, niihin kohdistetaan erityistä huolellisuutta, mikä on mielestäni hyvä asia.) Käytöstapoja kodin ulkopuolella? Naisen monesti odotetaan käyttäytyvän hillitysti.
-KODINHOITO!?
Suurin osa turkkilaisista miehistä odottaa vaimon hoiotavan kotia ja laittavan ruoan. Näin myös meillä, vaikka hän modernihkona miehenä minua auttaakin. Mutta hän kysyi asiasta seurustelumme alussa ja totesin että se ei ole minulle ongelma, olen aina viihtynyt keittiössä.
-Ruoanlaitto..?
Näiden kahden jälkimmäisen asian puimiseen ja selvittelyyn kannattaa oikeasti uhrata aikaa, varsinkin jos aiot "pitää kiinni omista suomalaisista arvoistani enkä antaa tämän tulisielun riepottaa itseäni liian kanssa", niinkuin itse mainitsit. Nämä miehet kun todella ovat tulisieluja, itsepäisiä ja vaikka kuinka kertovat olevansa moderneja, niin odottavat vaimoilta silti tiettyjä asioita. Eivät välttämättä edes tajua mainita niistä, kun ne ovat heille itsestänselviä asioita ja jo kotoolta opittuja.
Mieheni usein esimerkiksi odottaa minun tekevän aamiaisen, vaikka olisin kuinka kiireinen.. "kulta, minulla on nälkä. Voisitko laittaa jotain syötävää", ei myöskään ole ihmeellinen lausahdus meillä.. Ja se ruoka on siis katettava pöytään asti.. :D
Nämä miehet ovat myös hyvin dramaattisia, miehelle äänen korottaminen saa aikaan melkoisen sirkuksen. Siksi on hyvä että olen itse rauhallisempi luonne. Vastakohdat tasapainottavat.
-Lapsenkasvatus? Tästä on hyvä keskustella. Mitä odottaa sinulta äitinä? Ota huomioon että tytön kasvatus on suureksi osaksi äidin vastuulla. Jos tytär käyttäytyy huonosti, syyttävä sormi heilahtaa äitiin päin.. :)
Siveellisyysasioita olisi hyvä keskustella myös pidempään. Eroavat suomen kulttuurista hiukan ja saattavat ehkä muuttua häiden myötä. Tyttöjen kasvatukselta saatetaan myös odottaa tiettyjä asioita.

Eroja löytyy näissä turkkilaisissa miehissä, kotipaikka, perhe, kasvatus, koulutus ja muu elämän tausta vaikuttaa, ihan niinkuin suomalaisissa miehissä. Mutta jos toivot harmonista ja rauhaisaa perhe-elämää, niin toiseen on syytä tutustua toden teolla, vaikka kaikki tuntuukin niin ihanalta alussa. Jos kulttuuri erot eivät häiritse ja toiveenne kohtaavat myös arjen pyörityksen suhteen saat itsellesi hyvässä tapauksessa ihanan miehen jolle perhe on tärkein :) Lykkyä pyttyyn! :)

Kun sanot, että hänellä oli jo aiemmin suunnitelma tulla Suomeen kuulostaa pahalta. Hän on ehkä etsinytkin naista vain tähän tarkoitukseen. Tuntemani turkkilaiset ovat isänmaallisia ja siksi olisi hyvä tietää, miksi joku rakastaa suomalaisia tai Suomea.

Tämä oli tätä yleistystä ja pelottelua. Oma miesystäväni on niin ylpeä turkkilaisuudestaan ja omillaan pärjäämisestään, että asuu mieluummin eri maassa kuin tulisi Suomeen elätettäväkseni. Kumpi sitten parempi?

Nimimerkki Mersin kirjoitti oikein hyvin ja realistisesti elämästä turkkilaisen miehen rinnalla. Haluan kuintenkin vielä korostaa että turkkilaiselle miehelle vaimo on kaikkein tärkein ihminen maailmassa ja varmasti ottaisi luodin vastaan vaimon puolesta. Eipä voi sanoa samaa monestakaan suomipojasta ;) Minäkin löysin aviomieheni Turkista, joskaan en lomalta.. Ongemana tuntuu monella mielipidekirjoittajalla olevan se, että mielipiteet turkkilaisista miehistä rajoittuu sinne lomakohteisiin, joissa tosiaan törmää jos jonkinlaisiin yrittäjiin (mutta varmasti myös jokuseen aidosti ihanaan tapaukseen).

Ei pidä paikkaansa ,että vaimo on tärkein ,kyllä turkkilaiselle miehelle äiti on kaikki kaikessa.

...minulla ihan erilainen tarina koska en asu enaa Suomessa..vaan Australiassa..
ja turkkilainen mies asui Etela-Koreassa..kansallisuudet samat kun teilla mutta eri maat..no lahdin Etela Koreaan pika visiitille nakemaan tata miesta..olin siella vain 10 paivaa ja palasin Australiaan..mutta siita lahti kolme vuotta kestanyt taistelu saada turkkilainen mies Australiaan..ensin han lahti takaisin kotimaahansa Turkkiin jossa kavin parin kuukauden visiitilla ja palasin taas Australiaan..tietenkin nettiyhteys oli koko ajan jos ei oltu yhdessa..ja taisteltiin Australian edustuston kanssa..mutta he eivat uskoneet etta olemme aito pari..vastaus ei..lupaa tulla Australiaan..no jos halusin jatkaa taman miehen kanssa minun piti tehda suuri muutos elamassa..eli kaikki uusiksi..myyda talo..lopettaa tyoni..luopua elaimista joita minulla oli..myyda auto ja kaikki mita minulla oli..ja sulloa koko aikaisempi elama matkalaukkuun ja suunnata kohti Turkkia taman miehen luokse rehellisesti tyhjan paalle..en edes tiennyt missa nukun ekan yon Istanbulissa..olikin kamala paikka se halpa hotelli..huh..no siita alkoi yhteinen elama ja koska olin myynyt talon hyvaan hintaan niin alussa autoin tata miesta..tama ei ollut mikaan turistialueen mies vaan tavallinen turkkilainen..ei turistityttojen etsija..ja emme koskaan asuneet turistien kanssa vaan sain elaa paikallisten turkkilaisten keskuudessa..minulle se oli samalla seikkailua ja samalla ihan tavallista elamaa mutta ei niin tavallista koska matkustimme paikasta paikkaan..mutta en vaihtaisi sita vuotta Turkissa oli se menoa..avasin kultaliikkeen koska hanella oli ollut kultaliike 20 vuotta ja ymmarsi sen bisneksen..ostin myos kaksikerroksisen asunnon..koko ajan matkustimme paikasta paikkaan ..en ollut viikon hotellilomalla vaan nain tavallista turkkilaista elamaa..nahda paikkoja mihin turistit harvoin menee..istua teetuvissa turkkilaisten kanssa ..kuunnella niiden musiikkia..
kannatti ottaa riski ja lahtea tyhjan paalle..sitten vasta kun asuimme nain yhdessa niin Australia uskoi etta suhde on aito eika valeliitto..olimme silloin jo naimisissa..
ja antoi luvan turkkilaisen tulla Australiaan..taas kaikki uusiksi..myyda koti..lopettaa kultaliike..vuodessa tapahtui paljon..mina en katsonut hanta turkkilaisena tai muslimina tai onko taskussa rahaa vaan katsoin hanta ihmisena jonka kanssa haluan olla..no sitten koitti paiva josta haaveilin etta istuimme koneessa kohti Australiaa..ja saavuimme tanne uuteen paikkaan matkalaukkujen kanssa..ei tiedeta mitaan eika ketaan..ja tama on viela kallis kaupunki joten vahan tuntui etta miten asetumme mutta elama meni taas vinhaa vauhtia eteenpain ja nopeasti nousimme ylos siita alkuasetelmasta kun ei ole kotia ei mitaan..nyt kahdessa vuodessa mita meilla on..velaton koti ja toinen vuokralla ja liike mutta ei kultaliike..tama turkkilainen mies on tehnyt yli kaksi vuotta tyota kellon ympari..ilman vapaa paivaa tai lomaa..joka paiva vien tukon rahaa pankkiin..vaikka han oli tyhjatasku niin ei se haittaa se voi olla vain hyva..koska hanella oli kova motivaatio tyohon ja jos tuota tahtia jatkaa niin meilla on kohta kaksi velatonta asuntoa jne jne..ei pida aina vain tuijottaa rahaan ja ajatella toisesta pahaa..jos olisin tehnyt niin ei oltaisi tassa nyt..me voitaisiin lahtea minne vain lomalle mutta nyt tyo on viela hanelle tarkein..huimaa vauhtia turkkilaisen kanssa mutta lopputulos hyva..saa nahda mita seuraavaksi elamassa tapahtuu..kavi mielessa etta olisimme tulleet Suiomeen mutta kun naita palstoja lukee niin ajattelee etta oli sittenkin parempi tulla tanne tropiikkiin kuin lumihankeen..siella hangessa sai aikanaan olla ihan tarpeeksi..tama vain rohkaisuksi niille jotka eparoi etta elamassa ei saa mitaan jos ei uskalla ottaa riskeja..varman paalle elaminen voi olla turvallista mutta aika tylsaa pidemman paalle..

hahaa, täälä vielä seilaillessani törmäämpä omaan pian 9 kuukautta vanhaan aloitukseeni :)


Ei, mieheni ei tullut suomeen sittenkään. Viisumiongelmia kun ei olla naimisissa. Minä sensijaan päätinkin lähteä turkkiin ! Tapasin siellä miehen uskomattoman ihanan perheen sekä täysin erilaisen miehen. Aluksi säikähdin miehen erilaisuutta mutta olen nyt enemmän kuin tyytyväinen että se hurmuripoika on jäänyt sinne ravintolaan ja tilalle on vaihtunut ihana luotettava ja rakastava mies, tiedän että olen hänelle kaikki kaikessa.

Nyt olen suomessa jälleen, sillä saamme lapsen kesäkuussa. Syksyllä mahdollisesti naimisiin, sillä havittelen miestäni suomeen koska en itse halua muuttaa turkkiin lapseni kanssa, ellei ole pakko. Ja olisihan se ukko kiva saada edes käymään suomessa vaikkei tänne jäätäisikään.

Täälä siis yksi onnellinen lomaromanssipäätös vaikka kaikki eivät sellaisia olekkaan.

P.s ystäväni on juuri turkissa ja tapasi mieheni siellä, mies antoi hänelle ystäväni mukaan upean timanttisormuksen minulle tuotavaksi (ja vauvalle sukkia! ). Tuskin maltan odottaa että saan tuliaiset.

Ja kyllä olen edelleen, pian vuoden seurustelun jälkeen vieläkin vasta rakastunut ja perhosia vatsassa. Onneksi otin riskin ja lähdin matkaan.

Ja lopuksi vielä anteeksi pyynnöt jos joku on laittanut postia tonne mun suomi24 sp-osoitteeseen, en muista salasanaa enkä muutakaan enään joten älkää ihmetelkö miksi en siellä vastaa ! :)

Haha, enemmän minä veroja vien kun asun täälä yksin työttömänä ja pian lapsen kanssa. Ole huoleti, sitten kun mies on suomessa, jompikumpi meistä menee kyllä töihin ja toinen jää kotiin lapsen kanssa :)

Olisit kiitollinen siitä että hän on tulossa, muuten joutuisit maksamaan minulle yh-lisät ja kaikki, hirveetä tuhlausta.

On sääli että synnyit suomeen kerta pidät suomen verojenmaksua sekä sosiaalihuoltoa huonona asiana. Antaisin sinun paikkasi täälä mielummin sellaiselle joka näitä apuja osaa arvostaa. Kannattaisi muuttaa turkkiin. Siellä kaikki tekevät töitä pimeästi eikä kenenkään tarvitse maksaa veroja kun ne on niin helppo kiertää. Sitten sinunkaan ei tarvitsisi jakaa rahojasi 'vähäosaisille' :)

t. Yksi iloinen entinen ja tuleva veronmaksaja

Yksi positiivinen viesti lisää :). Täällä erittäin onnellinen suomalaistyttö joka on naimisissa kerta kaikkisen upean turkkilaismiehen kanssa. Edelleen se tuossa kyljessä kyhnöttää vaikka oleskelulupa on tullut jo ajat sitten ja rakkaus kukoistaa vaikka naimisissakin on oltu jo monta vuotta. Tänäänkin kun tulin iltavuorosta oli tiskit tiskattu, imuroitu ja vaatteet pantu koneesta kuivumaan. Uskomattoman motivoitunut ja ahkera mies. Opiskelee itsenäisesti Suomea joka ikinen päivä ja kotouttamiskoulutuksen jälkeen tahtoo opiskella lähihoitajaksi. Pitää minua kuin kukkaa kämmenellä ja tunnen olevani todella rakastettu ja arvostettu. Hieno mies. Ei muuta voi sanoa. No, joskus tuo kaupasta väärän tuotteen kuin pyysin mut annettakoon se anteeksi kun on muuten niin ihuna murupakkaus :).