Helteen, vai minkä seurauksesta valvoin yöllä ja käytin aikani jonkinlaiseen itsetutkiskeluun, joka sinänsä on joskus välttämätöntä, ainakin itselleni.
Se voi olla ankaraakin, kunnes löytyy se omin, rehellisin sisin. Nuo tosiasiat mihin viittasin otsikossa, ovat sukupuoleni ja iän tuomat fyysiset rajoitteet. Ne
hyväksyn osanani rajallista ihmisyyttä.
Mutta jotakin arvokasta tunnen löytäneeni:--- ajatuksen vapauden.
Voiko mikään vapaus olla arvokkaampi, kuin saada valita mitä ajattelee?
Koen sen pääomana, joka antaa mahdollisuuden kohota ja nähdä laajemmin
syyt ja seuraukset.
Joskus on suoranainen tarve päästä irti kahleista, jotka voi rajoittaa mieltä!
Kuinka vapaan onnellisena kokekaan olonsa, luottaessaan!
Siitä ei haluaisi luopua, vaikka se ei saisi vastakaikuakaan, antaisi se silti rakkauden ja uskon elämään.
Nuo tunteidensa olemassaolon voi hyväksyä, pelkonsakin haavoittua osana inhimillisyyttä, raapustellessaan ajatuksiaan monen joukossa.
Elämän realiteetit
31
230
Vastaukset
- susmorsian
Ehkä ajattelen abstraktisemmin. Ajatuksenkaan vapaus ei ole itsestään selvyys, nykymaailmassa niin monet asiat estävät sitä, on liian paljon virikkeitä ympärillä.
Nythän voimmekin määrätä itse, me velvollisuutemme muita kohtaan täyttäneet, ajatustemme vapauden.
Ajatuksen vapauteen kuuluu itsenäisyys ja itsekkyyskin. Sulkea pois ympäriltään häiritsevät tekijät.
Koettuani jonkin voimakkaan tunne-elämyksen, olen vain sen vallassa, en voi enkä anna minkään häiritä sitä.
Monet elävät tyytyväisinä hyvinkin "kevyesti", eivät anna mahdollisuutta tai eivät pysty voimakkaisiin tunne-elämyksiin. Tyytyvät arkipäivän elämään.
Voimakkaimpia tunne-elämyksiä on varmasti vaikeaa määritellä, niitä voi osua kohdalle arvaamattomissakin paikoissa. Joskus on tuskallistakin kokea niin vahvasti, ei se minusta ole aina "onnellista olotilaa."
Seurattuani äsken virolaisesta musiikkiperheestä (eesti perekond), useammankin sukupolven yhteistä musiikkiperintöä, tehtyä dokumenttia, koin taas näitä voimakkaita tunteita. Sain taas kiinni siitä ajatuksen vapaudesta. Nyt en antaisi minkään häiritä kokemiani ajatuksia. Nyt televisio kiinni, muu musiikki poissa, tavanomainen elämä poissa, ne saavat olla edes hetken kaukana....nyt säilön näitä vahvoja ajatuksia mieleeni.
Moni asia tuntuu niin vähäpätöiseltä. - Ramoona*
"Maailma on kaunis ja hyvä elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille...ja mielen vapaus..." Tämä Irwinin laulama sopii hyvin aloitukseen.
http://www.youtube.com/watch?v=lLjW6W-AFo4
Kesäyötä minäkin valvoin, katselimme auringonlaskua mereen Tammisaaren saaristossa. Oltiin lahdella vilvoittavassa tuulessa ankkurissa, vain koiraa käytettiin jollalla maissa, solahdettiin uimaan veneen portaita pitkin. Ainoastaan lintujen ääniä, yöksi vesiliikennekin hiljeni . Juttukumppani minulla oli, keskustelimme taas kerran lapsenlapsista, kuolleista vanhemmistammekin ja lueskelimme vanhaa lokikirjaa, oltiin paljon hiljaa katsellen hehkuvan päivän hiipumista . Mietittiin sitäkin, mitä meillä on huomiseksi ruokana ja joko pitäisi ostaa mansikoita pakastimeen. Olisi tehnyt mieli jäädä vielä, mutta kasvit kotipihalla kaipaavat kastelua. Kaikessa hiljaisuudessaan kesän korkea juhlahetki, josta saa voimaa kylmään ja pimeään talveen.
Pinnallistako...raukean laiskaa ja levollista...vastapainona myös puuhakasta arkipäivää. Ymmärrän hyvin, että ajatuksiani rajaa elinpiirini, lähimmät ihmiset, mutta olen siihen tyytyväinen. Olen kuitenkin maailmantuskani taistellut, mustavalkeasta nuoruuden idealistista kasvanut suvaitsevaksi aikuiseksi naiseksi. Herkkyyttä en ole kadottanut, mutta ei ole oikeassa olemisen tarvetta tai jotain epämääräistä paloa toteuttaa itseään. Musiikki saa vieläkin vahvimmat tunne-elämykset aikaan.
Tuon Susmorsiamen viimeisen lauseen voin sanoa minäkin sydämestäni : moni asia tuntuu vähäpätöiseltä, hyvin monesta mielen ja konkreettisestakin roinasta voisin luopua ja silti omistaa kaikkein tärkeimmän. Totuus tekee vapaaksi, tämä kistinuskon ydinasia on verraton aarre. - sinisirkku-ejk
Juuri tuo, puhdistuminen turhanpäiväisyyksistä, jotka ovat niin vähäpätöisiä ettei soisi niiden yltävänkään tajuntaan, saa hakeutumaan sisäiseen hiljaisuuteen.
Tuskallistahan se on joskus tajuta maailman raadollisuus, tuntea ettei voi elää, jos ei sisin saa mitä se tarvitsee.
Onnellista on kun voi jakaa ajatuksiaan kumppanin kanssa, mutta ilo on voida kokea täälläkin sitä !
Tuo herkkyys on sekä lahja, että rasite, se pakoittaa olemaan niin nöyrän rehellinen, pakoittaa ymmärtämään, että valintamme,--- on itsessämme. Nykyään annetaan Yle-radion säätiedotuksissakin hellerajoitus, riskiryhmiä ajatellen. Saattaa tosin olla että tolkussaan olevat ikä-ihmiset näkevät ton jo lämpömittarista.
Hirmuista minusta on se, että riittämätön elintaso, liian niukka toimeentulo kahlitsee ja vie paljon voimavaroja.
Ihan pystymettästä veikkaan, että yllä mainitut rajoitteet koskevat vähintään 1/10 osaa kansastamme.- susmorsian ek.
Realiteettia ainakin tänä aamuna, että vilpoisampi tuulenhenki käy aamuvarhaisella.
Niinpä, tottahan on toki sekin, cc, ettei silloin voi ajatuksen vapaudesta puhua, jos elämän realiteetit, tosiasiat, mieltä painavat.
Silloin kun on huolta huomisesta, taloudellisesti tai henkisesti tiukilla, vaikea on silloin ajattusten suuntaa valita. On olosuhteitten, ympäristön vanki.
Siksipä juuri olisikin irrottauduttava, ainakin hetkeksi hengähtää, olla vapaa synkkien, surullisten ajatusten pakonomaisuudesta. Jollekin se voi olla "kevyemmät huvit", jollekin toiselle taas painavampi henkinen "sanoma."
Hetken vanki olen minäkin...nyt on ajatukseni erilainen kuin eilen tai huomenna. Itsestä riippuu, mihin pystyy, mitä kestää.
Tänään kestän kenties enemmän kuin huomenna...tai päinvastoin. Se, mitä siellä pään sisällä on säilöttynä, auttaa ehkä vapauttamaan ajatukset, ainakin joskus.
Ehkä....kaiketi....kenties...mutta tulipahan tätäkin pohdittua.- isoisän taskukello
Kukapa ei saa vaikutteita ajakohtaisista asioista, minäkin aamusta mietin tätä yhteiskuntarakennetta, jota on mahdollista pyörittää vain veronmaksajilla. Jokaisen valtion osalta se on sama laki.
No, sitten aivoni väläyttivät taskukellon eteeni, monine rattaineen. Muutama iso ratas tikittämässä ja monta pientä.--- Siinä se EU:n Talousliitto oli koneistoineen :D
Joku pienempi rataskin on pidettävä käynnissä, jotta kello tikittää muun maailman aikaa, siinä ei yksittäiset rattaanväkäset voi muuta kuin ihmetellä! Mutta kyllä sitä rukata voi kellosepät tilanteen mukaan, niinkuin aina.
Sinne jäivät tukipakettien öljyt pitämään pikkurattaat toimivina, että tällainen aamu tällä kertaa!
sinisirkku
- mutta miksi vaalit j
ja lupaukset ettei enää sinne kreikkaan rahaa, niin lupasi Jutta urpilainen. Kalliiksi tulivat vaalit ja täysin turhaa!!!
ei ole enää Suomella itsenäistä päätösvaltaa,
rahat menevät - Ramoona*
Aamun viileydessä hain lehden ja tutkin, miten puutarhan kasvit voivat. Jo kahden poissaolopäivän jälkeen on moni avannut kukkansa, nyt on jaloruusujen ja kärhöjen aika alkanut., pensasruusuista Mustialan ruusulla tuoksuu ensimmäiset kukat.Perunamaa kukkii ja nyt koitti se tärkeä hetki : nykäisin yhden varren kokeeksi, onko mukuloitakin eikä pelkkää maanpäällistä komeutta. Viiriäisenmunan kokoisia siiklejä saadaan tänään maistella taatusti neitseellisinä. Mainosmiehet ovat keksineet ilmaisun neitsytperunat uusille perunoille, festivaalejakin niiden kunniaksi järjestetään. Sadonkorjuun aika on alkanut, ahomansikat ja ensimmäiset mustikatkin maisteltu.
Perunoista ja kellosta tulee mieleen, että äidilläni oli arkinen rannekello, jota hän kutsui perunankuorimakelloksi ja siro kihlakello. Sitä kihlakelloa ei aina vedettykään, sen tehtävä oli olla kaunis. Toisaalta sanotaan, että väärässä oleva kello käy perunoita. Muistattehan vielä Neiti Ajan äänen, hänelle piti joskus soittaa ... Kunnon mekaaninen taskunauris tai seinäkello onkin taideteos ja toimii varmasti, kunhan muistaa vetää. Mukavaa on ajatella omat aivonsakin rataskoneistoksi, johon tarvitsee taidetta rasvaksi ja virikkeitä vedon säilymiseksi. Tähän oman yhteiskunnan tai peräti maailmankoneistoon voi suhtautua olemalla pienenä rattaana mukana tai heittämällä kapuloita rattaisiin. Oma uusin rannekelloni on virattomana laatikossa pysähtynyt, se kun toimii auringonvalolla. Kellon hylkääminen olikin tärkeä vapautusliike, kun jäin eläkkeelle. Kännykkä on kyllä lähes kaikkialla mukana, mutta siitäkin voisi opetella vierottumista. Tänään riittäisi maahan painettu keppi, jonka varjosta voisi päätellä ajan, milloin heittää potut pataan, mutta sen virkaa voimme itsekin varjoja langettavina toimia. Parhaiten meillä ajan kulun tunnistaa koira, nyt sen silmistä näen, että on aamupalan aika. Itseä voi huijata pimentämällä makuuhuoneen, mutta lemmikkiä ei. Tosin se kunnioittaa isäntäväen unta, tarkkailee milloin silmät avataan.
Kesän kello käy vielä kohti lakipistettään, mutta elokuun lopulla voi jo tuntea samaa haikeutta kuin Rainer Maria Rilke runossaan:
On aika, Herra. Suuren suven näin.
Aurinkokelloihin nyt varjos heitä
ja niityt peitä hurjin tuulispäin.
Ja hedelmille sano: kypsykää !
Suo niille kaksi päivää eteläistä,
ja viime makeus niin nouskoon näistä
raskaaseen viiniin, joka kimmeltää.
---
Taidanpa tänään lueskella puun varjossa runokirjoja, viisaathan istuvat varjossa... - puuron kypsyessä...
Taivaalle tarkemmin tähyillessä huomaan, että pilviä kerääntyy - ehkäpä aurinkokelloni ei tänään toimikaan, mutta tarkistin että sadevesisaavit ovat paikoillaan - sade olisikin kaivattua.
R:na - Solakkuus on muotia
Euroopan kuninkaallisten keskuudessa! Ja ei-kuninkaallistenkin, Ranskan presidenttikin on rasva%:taan nollassa.
Samoin morsian oli, jopa vastasynnyttänyt Tanskan kruununprinsessakin, samoin kuin miehensä! Samoin Norjan Mette-Maaritkin ja se 'mikähänennimensänytonkaan'.
Ja kaikki häävieraatkin järjestään,
heistä voi sanoa niin kuin sisarelleni oli koulussa sanonut eräs poika: sinun sisälläsi on vain ohutsuoli ja hoikkasuoli! - sulhanen oli
kyllä aika pönäkkä vaikka oli kuulemma laihduttanut. Monacon Caroline ja varsinkin Stefanie olivat kuin nälkäkurkia, naamatkin ikäänsä vanhemmat. Carolinen tyttö joka luki Raamattua, on selvä anorektikko, niin moni häävieraskin. Kyllä naisella pitää muotoja olla ja pehmeyttä oikeissa kohdissa ! Eikä haittaa vaikka olis vähän väärissäkin paikoissa.
Ola se osasi!
http://www.youtube.com/watch?v=956Jx8oc-OQ- sinisirkku-
Sinitaivas vaikka katoaa, vaikka jäätynyt on on maa,...hymyillen
http://www.youtube.com/watch?v=1gTGmbA40ZQ - he
Rauhoituin lukemaan teidän susmorsia ja sinisirkun ,hartaita juttuja mukavaa , kun muutama tunti hulinat mökillä hiljeni. Loma-aika on vähän rauhattomampaa,jotenkin mukavaa,mutta hiljaisuuttakin kaipaa.Pienet mummon lapset vilkkaita terveitä ovat. Yöt nukun sikeästi ,jopa 8 tuntia nytkin otan ilta lääkkeet ja käyn nukkumaan Kauniita unia,miksi miä painajaisia nään,liekö joku lääke. Katson aamulla neuvojanne. terveisin heta.
- sinisirkku-
Huomasin hetan kysymyksen, miksi painajaisia. Tuli mieleeni syötkö beta-salpaajia? Ne tunnetusti aiheuttavat painajaisia. Juttele lääkärisi kanssa, on muita vastaavia lääkkeitä.
terveisin sinisirkku-
°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°°
Elämän realiteetteihin mennäkseni, taitaa olla totta tuo HS gallup, suomalaisten mielialoista tällä hetkellä, palstallakin.
Huoli maan tulevaisuudesta purkuu harmina päättäjiimme, jos missäkin muodossa, niin menneisyyden taakkojen kuin tulevaisuuden pelkojenkin muodossa.
Toki eletään aikakautta, jolloin maailmantalous on epävakaa jotenkin. Nyt siellä USA:kin on vaikeuksissa velanmaksunsa kanssa luin.
Se on kuin joukkopsykoosi, kun kaikki pohtivat ja polemisoivat.:D
Minä suunnittelen muutoksia pihakeitaaseeni, ja soitan puutarhurituttavalleni kun flunssani hellittää.
Jotakin hauskaa pitää keksiä, alan just vetää jotakin fiktiotarinaa, kun joudun olemaan kotona potemassa! Morjens!
- miksi teet niitä
maalauksia ei kai kukaan osta sellaisia?
- Äly taitaa olla
kaikkista tärkeintä malauksissakkii!
- sinisirkku-
Kysy googlesta miksi on olemassa maalauksia- kirjallisuutta- musiikkia!
- !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
vua sinun "teokseis" ei kuulukaa niihi!!!!!!
- ihan kamalia
ne on, jäykkiä räikeet värit, yrittää jäljentämistä.
- ei ossoo piirtee
ei tajjuu väreist yhtikäs mittää yök yök yök
vielä oikei näytille pannoo
se osoittaa jo älyn köyhyyt- sinisirkku-
Hyväntahtoisesti hymyilen:) Onko hauskaa?
- sinisirkku-
sinisirkku- kirjoitti:
Hyväntahtoisesti hymyilen:) Onko hauskaa?
Otetaanpa ne pois, jos ne kiusaa silmää, nuo ovatkin aika "räiskyviä* väreiltään.
Pidän kyllä tuosta elämänpuusommitelmasta juuri sen voimakkuuden vuoksi, kumma kyllä se on jo varattu taulu:)
- merhuisku.
Kyllä on epäkypsiä ihmisiä palstalla ,varmaan itellä peukalo keskellä kämmentä,osaatko itse syödäkään. tällä palstalla ,ihottaavaa 70 arvostelevat,on sairasta. ole vaan ylpeä sinä taide teoksistasi SINISIRKKU.
- sinisirkku-
Kiitos heta:)---naurattaa pikemminkin tuo riidanhalu:DDD ,eihän se minua haitannut, en pode minkäänlaisia luuloja itsestäni, iloa tuottaa maalaaminen itsessään, se riittää, ja ilmeisesti jotkut taas pitävätkin!
- susmorsian
Niin...elämänpuu. Pitää ihan kertoo. Olin kerran nuorempana sellaisella maalauskurssilla minäkin. Siellä annettiin aiheeksi piirtää mm.puu ja talo. No, piirreltiin ja ja maalailtiin jokainen omamme. Omani oli ja on edelleen suuri, rehevä monioksainen puu omenineen, juuret myös ihan maanpinnalle näkyvissä vahvoina. Siis elämäniloinen puu. Talon olen aina myös piirtänyt mökkinä, mutta siinä pitää olla myös joitain torneja. Ikkunoita on paljon, niissä on uutimet sivussa, kukkia ikkunalaudat täynnä. Joillakin piirtäjistä oli hyvin surullisia, yksinäisen näköisiä taloja, ikkunat tyhjinä. Kurssin vetäjä kertoi sitten, että tällainen teetetään myös mielenterveyspotilailla, puusta ja talostahan näkee, millaisessa kunnossa ihminen on henkisesti. Ihminen piirtää siis itsensä. Ymmärsinhän minä, että sain "kehuja" teelmistäni. Muuten...oletteko tarkkailleet lasten piirroksia, kyllä niistä näkee, ovatko lasten elämänolosuhteet jotakuinkin kunnossa. Itse piirrätin myös tarkkiksella oppilaillani samat aiheet....kyllä oli monellakin hyvin karuja puita ja yksinäisiä tummia taloja. Jossain vaiheessa mieliaiheeni oli kyllä aava meri, tietysti tummahkot värit, kuu taivaalla, kallio, jolla yksinäinen kelopuu kasvoi. Muistan sen hyvin silmissäni vieläkin, se oli joskus lukioluokilla....olihan toki silloin sitä Angstia ja Weltschmerziä. En sitäkään malta olla mainitsematta, että oli minullakin jossain vaiheessa kymppi kuvaamataidossa, kuulemma värienkäyttäjänä hyvä. Ja lukiossahan tämä vanha kuvisopettajamme, taiteilija itsekin, pyysi minua muusakseen. Tästä kaiketi olen jossain kertonut aikaisemmin. Voi hyvänen aika minnuu taas, tulihan laverreltuu.
- susmorsian
Kummallista on nykyisin tämä tekstien eteenpäinmmeno ja muutenkin sekavaa.
Pari tuntia pyöri tuo lähettäjähyrrä tuolla alhaalla, kun jätin koneen kokeeks auki.
Sitten oli yhtäkkiä teksti tänne ilmestynyt.
Mutta kummasti yhdessä pötkössä, laitoin kyllä kappalejakoa kirjoittaissain.
Missähän inkvisaatiossa lie välillä teksti käynyt.
En ole sinun elämänpuutasi nähnyt, mutta uskoisin sen värikylläisen olevan, sinisirkku. - sinisirkku-ejk
Värikylläinen on:D vieläpä mustalla pohjalla, jolloin värit suorastaan loistavat
puhtaimmillaan.
Avaruutta vasten se onkin kuvattu, tajusin sen tehdessäni, nimenä on
suojelukohde.
On hyvää tekevää yleensäkin keskustella kuvanteosta ihmisten kanssa, joilla on näkemystä ja ymmärrystä, mitä voi tulkita kuvista, unikuvistaan-
musiikistakin ja sanoista, jotka voivat elää, ja ilmentää niin paljon.
Tieteenhaarahan se onkin, mutta varmaa on, että ikkuna tekijän sisäiseen sielunmaisemaan se on.
Muuten, oppii sitä hyväksymään eri kieltä puhuvat ihmiset, ei vain ole mitään keskusteltavaa aiheesta.
Kesäflunssaa tässä pidellessä on tullut istuttua koneella, muutamaan otteeseen.
Silloin kun koneeni hyrrä jää jumiin, olen tyhjentänyt sivuhistorian ja nollannut
selaimen, ja taas on lähtenyt liikkeelle!
Leppoisaa iltaa! - susmorsian ek.
Taas "ajattelin" silmilläni, aika rankasti tulkittavakin voi olla elämänpuusi. Varmasti ajatuksia herättävä...sopisi hyvin minunkin elämänpuuni voimakkuudellaan mustassa avaruudessa naaiivin hellyttävänä, väreillään uhmaamaan ankaraa maailmaa.
Minun kehitykseni on ilmeisesti vielä puolitiessä, kun en kaikenlaisilla kielillä solkkaajia pysty ymmärtämään. enkä hyväksymään. Surullistahan se kyllä, jos vain yhtä kieltä osaa, sitäkin huonosti. Niin yltiöpäinen olen vieläkin, että "yhden kielen puhujat" jätän avaruuteen yksin ahdistuksineen. Auttakoot itse itseään, jos voivat. - SkillaN
Huomenta vaan Sinisirkku ja kaikki toisetkin.
Tuohon maalaamiseen otan kantaa minäkin, olen joskus jotakin töherrellyt ja taiteesta ei missään voi kohdallani puhua.
Itselleni ja kokeilu mielessä maalasin, monen monta taulua syntyikin ja uskon jos joku taidearvostelija niitä katsoisi, olisi tylyä tekstiä paljonkin.
Tärkein asia oli se luomisen tuska, tai miksi sitä sanotaan, valkea taulun pohja edessä, sivellin kädessä ja jotakin olisi osattava tehdä.
Siitä se vaan alkoi ja into tehdessä kasvoi, useampi tunti vierähti huomaamatta, se oli sitä jotakin.
Joskus tulos kohtuullinen (tunnisti mitä kuva esitti) mutta ehkä useammin totesin taitojeni vajavaisuuden.
Jotakin siinä kumminkin on, teki mieli jatkaa ja usean vuoden sitä tein, mutta nyt on jäänyt.
Katselen nyt taulujani ja huomaan niitä puutteita ja vikoja ja myös pienen pienen kehityksen aloittamisestani, antoisaa ja luomisen tuskaa purkavaa on maalata.
Eihän se aina liene tärkeää loppu tulos vaan tunne siitä, että jotakin vielä saa aikaan, ei arvostelua kestävää, mutta omaa itseään.
Taulujasi en monta ole nähnyt, mutta taiteilija varmasti olet, se kuultaa jo kirjoituksistasi, paranemista toivottelen flunsasta.- sinisirkku-
Kiitos SkillaN, sitkeä tuntuu olevan, isännöitsijä tuossa juuri käydessään kertoi heilläkin olleen kesäflunssan.
Kuinka tuttua on tuo katsella varhaisempia töitään :) nähdä puutteet, mutta myös kehityksen! Tuon kädentaidon hiomisen olen jo jättänyt turhana, aihe jos on tullakseen on tärkeämpi.
Elämä on elettävä niillä edellytyksillä joita on plakkariinsa saanut, ilmentää voi itseään niin monella tavalla. Olen nauttinut lukiessani Pirtin tekstiilien kuvaustasi, elänyt ne silmissäni ja todennut niiden sointuvuuden kukkien ja kynttilöiden väreihin.
Silläkin lailla luodaan kauneutta ja harmoniaa, joka välityy edelleen.
Voi meijän kivenpyörittäjä Skillaa, sitkeä olet:D terkkuja!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti27717834Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."
Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist245701- 1242651
Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."
Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar172178Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä
Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa3361800Pikkaraiskan puhelut
Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?1111051- 59976
Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto32950Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?45948