34-vuotiaat Salla Jumppanen ja Jope Pumppanen ovat asuneet yhdessä 7 vuotta. Lapsia on siunaantunut kaksi. Olisi kiva mennä naimisiin. Järjestetäänpä siis isot juhlat. Avataan tili, jonne molempien vanhempia velvoitetaan laittamaan rahaa hääkustannuksia varten. Vanhemmat ja sisarukset myös velvoitetaan valmistelemaan juhlaa ja yhden siskon kanssa katkeaa puheyhteys, kun tämä on varannut etelänmatkan juuri ennen häitä eikä ehdi osallistua hääkarkkien väkertelyyn.
Molemmat viettävät polttareita kavereidensa kanssa. Pitäähän viimeisiä hetkiä vapaana juhlistaa villisti.
Häitä edeltäväksi yöksi Salla menee vanhempiensa luo, jotta saa valmistautua rauhassa eikä sulhanen näe pukua. Sulhaspoikana ja morsiustyttönä toimivat tietenkin omat lapset. Häämarssin kajahtaessa Salla astelee valkoisessa puvussa, neitseellisen valkoinen huntu helmtiaraan kiinnitettynä isänsä käsipuolessa kirkon käytävää kohti alttarilla odottavaa sulhasta. Kumartaen isä luovuttaa tyttärensä käden sulhaselle, joka kumartaen kiittää omaisuu... anteeksi, morsiamen luovutuksesta.
Vihkimisen lopuksi pappi mainitsee, että seurakunnan edessä on nyt herra ja rouva Pumppanen. Modernina naisena Salla toki harkitsi yhdysnimeä Jumppanen-Pumppanen, mutta tuntui kuitenkin luontevammalta julkistaa siirtyminen isän vallan alta miehelle ottamalla tämän sukunimi.
Morsiuskimpun saa napattua Sallan bestis Jonna. Seuraavana päivänä Jonna hehkuttaa Faceboookissa menevänsä pian naimisiin. Ikävää vain, että avokki Tomppa on eri mieltä. Riitahan siitä tulee ja erokin ehkä.
Hääjuhlan jälkeen pariskunta menee viettämäään ensimmäistä yhteistä yötään kylpylään. Seuraavana aamuna Jope antaa Sallalle huomenlahjan kiitokseksi vaimon neitsyydestä.
Jos kaikki jutussa tuntui olevan kohdallaan, mikäs siinä. Perinteet muokkautuvat eikä niiden merkityksiä tarvitse ajatella. Olisi kuitenkin virkistävää, jos joku edes hetken miettisi, miksi haluaa väkisin pitää kiinni naisen asemaa mieheltä toiselle siirtyvänä omaisuutena korostavista perinteistä. Vanhemmat morsiamet osaavat jo valita punaisen tai sinisen puvun ja juhlia vapautuneesti ystävien kanssa sen verran kuin parin omat rahat riittävät.
Molemmat viettävät polttareita kavereidensa kanssa. Pitäähän viimeisiä hetkiä vapaana juhlistaa villisti.
Häitä edeltäväksi yöksi Salla menee vanhempiensa luo, jotta saa valmistautua rauhassa eikä sulhanen näe pukua. Sulhaspoikana ja morsiustyttönä toimivat tietenkin omat lapset. Häämarssin kajahtaessa Salla astelee valkoisessa puvussa, neitseellisen valkoinen huntu helmtiaraan kiinnitettynä isänsä käsipuolessa kirkon käytävää kohti alttarilla odottavaa sulhasta. Kumartaen isä luovuttaa tyttärensä käden sulhaselle, joka kumartaen kiittää omaisuu... anteeksi, morsiamen luovutuksesta.
Vihkimisen lopuksi pappi mainitsee, että seurakunnan edessä on nyt herra ja rouva Pumppanen. Modernina naisena Salla toki harkitsi yhdysnimeä Jumppanen-Pumppanen, mutta tuntui kuitenkin luontevammalta julkistaa siirtyminen isän vallan alta miehelle ottamalla tämän sukunimi.
Morsiuskimpun saa napattua Sallan bestis Jonna. Seuraavana päivänä Jonna hehkuttaa Faceboookissa menevänsä pian naimisiin. Ikävää vain, että avokki Tomppa on eri mieltä. Riitahan siitä tulee ja erokin ehkä.
Hääjuhlan jälkeen pariskunta menee viettämäään ensimmäistä yhteistä yötään kylpylään. Seuraavana aamuna Jope antaa Sallalle huomenlahjan kiitokseksi vaimon neitsyydestä.
Jos kaikki jutussa tuntui olevan kohdallaan, mikäs siinä. Perinteet muokkautuvat eikä niiden merkityksiä tarvitse ajatella. Olisi kuitenkin virkistävää, jos joku edes hetken miettisi, miksi haluaa väkisin pitää kiinni naisen asemaa mieheltä toiselle siirtyvänä omaisuutena korostavista perinteistä. Vanhemmat morsiamet osaavat jo valita punaisen tai sinisen puvun ja juhlia vapautuneesti ystävien kanssa sen verran kuin parin omat rahat riittävät.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mennä naimisiin?
Ei sillä mikään asia parane.
Noinhan se Suomessa nykyään yleensä menee. Hyvin olit koonnut kaikki omaisuudenvaihdot ja neitsyyden.
Ihanissa hääjuhlissa järjestetään hasunhauskaa ohjelmaa. Kun sulhasta, morsianta ja vieraita on nolattu törkeillä jutuilla, päästään morsiamen ryöstöön. Oikeasti hauskaa on, jos esim. sulhanen tai anopit joutuvat tekemään jotain henkilökohtaisesti suunniteltua. Liian usein kuitenkin laitetaan hattu kiertämään ja hääväki saa maksaa.