Kun oikeus on todennut että asianomistaja valehtelee, väittäessään että joku rikos on tapahtunut, vaikkei mitään rikosta olekaan todellisuudessa tapahtunut, mutta juttu menee kuitenkin oikeuteen asti (kusipää poliisi ja syyttäjä) niin voiko syytetty saada jotain korvauksia / saada valehtelijan tuomiolle?
Esimerkkinä tapaus jossa nuori nainen valehteli tulleensa raiskatuksi, mutta myöhemmin tunnusti poliisille keksineensä koko jutun. Syyttäjä vaati naiselle ehdollista, vaikkei edes ketään olltu tapauksen takia pidätetty saati sitten tuomittu. Nainen sai sakkoja.
Eikö samalla logiikalla se että joku on joutunut useisiin poliisi kuulusteluihin ja jopa oikeuteen asti, olisi oikeutettu johonkin korvauksiin koska on joutunut kärsimään turhaan toisen valehtelun takia?
Esimerkkinä tapaus jossa nuori nainen valehteli tulleensa raiskatuksi, mutta myöhemmin tunnusti poliisille keksineensä koko jutun. Syyttäjä vaati naiselle ehdollista, vaikkei edes ketään olltu tapauksen takia pidätetty saati sitten tuomittu. Nainen sai sakkoja.
Eikö samalla logiikalla se että joku on joutunut useisiin poliisi kuulusteluihin ja jopa oikeuteen asti, olisi oikeutettu johonkin korvauksiin koska on joutunut kärsimään turhaan toisen valehtelun takia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei kai niitä korvauksia mikään taho myönnä automaattisesti. Sun pitää haastaa kärsimyksiä tuottanut oikeuteen ja näyttää toteen aiheutunut haitta. Milipahasta ei ole taidettu korvata. Ota yhteys lakimiehiin, tietävät paremmin.
Saako asianomistaja valehdella oikeudessa, vaikka hänellä on totuudessa pysymisvelvoite?
Eikö nykyään asianomistajilta oteta oikeudessa valaa? Eli jollei asianomistajalta ole otettu valaa, niin häntä ei voida tuomita valehtelusta? Koskeeko sama asianomistajan perheenjäseniä, kuten vanhempia ja sisaruksia? Eli että heiltäkään ei oteta valaa, jolloin he saavat vapaasti valehdella ilman rangaistuksen pelkoa?
Miten oikeudessa asianomistajan valehtelu ei olisi rikos, kun se on jo poliisikuulusteluissakin?
Eli vaikkei juttu olisikaan mennyt oikeuteen asti, niin poliisikuulusteluissa annettu valehtelu on jo rikos:
Jos kuulustelussa valehtelee asianomistajan ominaisuudessa, kyseessä on perätön lausuma. Maksimirangaistus siitä on kaksi vuotta vankeutta.
Jos nimeää henkilön valheellisesti sellaiseen tekoon, mitä hän ei ole tehnyt, kyseessä on väärä ilmianto. Rangaistus voi olla kolme vuotta vankeutta.
Joo
Vähän faktaa valehtelusta. Ns. aktiivinen valehteleminen on sitä, että kertoo valheen. Passiivinen valehteleminen taas sitä, että jättää jonkun asiaan vaikuttavan seikan tahallaan kertomatta. Molemmista seuraa rangaistus.
Epäilty saa lain mukaan valehdella, niin paljon kuin ilkeää. Totuusvelvollisuus koskee asianomistajaa ja todistajaa.
Se, millainen rangaistus valehtelemisesta seuraa riippuu siitä, missä prosessin vaiheessa valhe paljastuu ja mitä valehtelee.
Jos valhe paljastuu jo siinä vaiheessa, kun poliisi vasta tapahtumapaikalla jututtaa, niin kyse on sakkorikoksesta.
Kun mennään prosessissa niin pitkälle, että ollaan poliisikuulustelussa, niin siellä valhteleminen on perätöntä lausumaa viranomaismenettelyssä. Siinä maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Kun ollaan jo oikeudessa, niin siellä valehtelemisesta tuomitaan aina vankeuteen. Perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vakeutta 14 vrk - 3 vuotta. Törkeästä perättömästä lausumasta vankeutta 4 kk - 6 vuotta.
Jos perätön lausuma paljastuu vasta oikeudessa, niin se on lainkonkurrenssissa
poliisikuulustelussa tapahtuneen lausuman kanssa, jolloin jälkimmäistä ei sovelleta.
Koska syyttäjä johtaa prosessia, niin oikeudessa tapahtunut perätön lausuma menee aina syyttäjän kautta. Eli syyttäjä päättää jatkon.
Jos tuomio on jo saanut lainvoiman, mutta perätön lausuma paljastuu vasta silloin, niin tällöin pitää hakea KKO:lta tuomionpurkua, mikäli perätön lausuma oleellisesti vaikutti väärään tuomioon. KKO palauttaa jutun käräjäoikeuteen ja prosessi alkaa alusta.
Ylensä todistaja vannoo aina valan, tai antaa vakuutuksen. Samoin yleensä asianomistaja, mutta ei aina. Oikeus voi myös kuulla henkilöä ominaisuudessa: muu kuultava, jolloin silloin tapahtunut valehtelu ei ole rangaistavaa.