Voi miten kaunista !

Kesäinen rankkasade on mun lempparikeli. Silloin mun on muka ihan pakko lähteä hakemaan jotain pois sateesta. Nytkin on yks vaatekerta kuivumassa sadehommailujen jäljiltä. Kun sade tulee auringon kirkkaudessa, niin vaikutelma on erityisen nautinnollinen.

Vähän kala-asiaa, kun sulla on niistä kokemusta lemmikkeinä. Kauan sitten yhtenä kesänä seisoskelin erään asumattoman saaren rantavedessä. Minua lähestyi vähän yli 10 senttinen ahven. Se tuli ihan minun sääreni viereen. Liikuin, mutta kala ei paennut, vaan seurasi mukana. Se kävi tutkimassa ja näykkimässä minun lakatut varpaankyntenikin, ja huomasi, ettei siellä ollut mitään syötävää. Silitinkin kalaa varovasti, eikä se pelännyt. Meni välillä rannalle. Joka kerta, kun menin takaisin rantaveteen, kala tuli jostain syvemmältä minun jalkojeni viereen. Silitin sitä monta kertaa.

Kumma tapaus. Vesi oli silloin nippa nappa 15 astetta, ehkä vähemmänkin. Oliskohan se kala tullut viereeni lämmittelemään vai ovatko ahvenet vaan uteliaita. Koskaan muulloin en ole törmännyt vastaavan tilanteeseen. Olen kuullut, että jotkut ihmiset ruokkivat kaloja kämmeneltä laiturinsa luona. Oliskohan ahvenkaverini ollut kädestä syötetty 'kesy' kala?

Sulla on parempi päivä kuin mulla.

Olin takapihaa raivaamassa, kun kädessäni tuntui pistos. Hyttynen, ryökäle. Pyyhin sen pois sillä, mikä sattui olemaan kädessä. Nokkonen, ryökäle.

Jotain mitä muistella kun on -10 astetta pakkasta, maailma on kauniin, kimmeltävän valkoinen, eikä kukaan pistele ketään :)))

Aloittajalle terveisiä, sinun olisi pitänyt tavoitella sateenkaaren pää ja katsoa mikä se aarre on.
Kuunnelkaa jos tuo aukeaa, ...........



http://www.youtube.com/watch?v=V1bFr2SWP1I

KIITOS !

Tää on vähän ihme juttu mutta talon toisella puolella satoi kaatamalla ja toisella piskotteli. Mikä lie ollut luonnonilmiö mutta ihmeteltiin porukassa. Eia tarvinnut miettiä kummalle puolelle meni, asunnosta nimittäin.

Silloin kun anoppila vielä oli olemassa, niin kesäisin rankkasateen iskiessä yhden sukulaisen lempihommaa oli vaihtaa uikkarit päällensä ja seistä saunarakennuksen rännin alla (en osaa rakennusteknisesti oikein selittää, miten se ränni katolla kulki) nauttimassa. Se oli hauskaa katseltavaa kun lapset pomppivat villinä ympärillä nakupelleinä ja melkoinen nauru kuului. Ja luulin, että vain kerran, mutta kyllä se kuulema oli kyseisen sukulaisen tapa ollut talossa ihan lapsuudesta lähtien.

Mulle se kesän kauneus on mäntykangas.Ihan jo koiraa ulkoiluttaessa saan pysähdellä sellaisella ja se on kyllä ihme pk-seudun lähiössä, että pieniä plänttejä on tallella.

Toissailtana oli upea iltarusko. Sitä aina pysähtyy ihailemaan, miten luonto saa taideteoksen aikaan ihan noin vain, ja sitten pyyhkii sen pois. Ei se kuvassa miltään näytä, kun koko taivas välkehtii
Onhan ne koneet hyviä, mutta kyllä tuolla kesäisellä järvellä, kun kaikki on hiljaista, niin kyllä se parasta on, mitä ihmiselle voi olla.