LUONTOKUVAUKSEEN

Yksi mielipide miljoonasta:
70-300 ef is usm on noista paras! Hieman pimeä kylläkin, mutta kirkkaalla ja sopivan aurinkoisiina hetkiinä toimii hyvin myös täydellä 300mm polttovälillä. Piirtää uskomattoman hyvin f11 aukolla ja siitä pienemmillä, päästä päähän. Melkein L tasoa. Ehkä pienoista pehmeyttä reunapiirrossa 300mm kohdiilla, mutta lintuja tai perhosia kuvatessa tuo ei juurikaan haittaa. Makrokuvauksessakin tällä tekee todella hienoa jälkeä.(Perhoset jne.) Mahtava bokeh! Kiitokset pyöreän himmennin-aukon.

Unohda 18-200. Se on suttu. Mutta 55-250 on jo hinnaltaan ja laadultaan pokkeuksellisen kelvollinen, mutta tarkennus on tietysti usm:ää hitaampi ja rakenne heppoisempi.
Käytännön kokemusta en tuosta putkesta omaa, mutta arvosteluissa se on pärjännyt ainakin ihan erinomaisesti hintaansa nähden. Linnuille tuo 250mm on kuitenkin hieman niin ja näin. Pikkulinnut kun puikkelehtivat pientäkin risausta karkuun, eivätkä isotkaan laske vähääkään kärsimätöntä eränkävijää sopivalle kuvausetäisyydelle aina.
Tietysti hyvä naamioituminen tai koju voisi toimia, mutta mielestäni kaikkein rennointa luontokuvaus on silloin kun millit riittävät ja kuvaus hoituu myös käsivaralta. Kiitokset loistavan kuvanvakaajan.(70-300is usm).

Ja pienen kennokoon kameroissa muttuu 70-300 is usm rajaus dramaattisesti kotiinpäin. 112 - 480 mm on tuon putken todellinen polttovälialue satasarjan ym. aps-c kennon kameroissa.
Eli jos käytät esim. vaikka jotakin satasarjan kameraa tulee millejäkin edullisesti lisää. Tietysti laajin pää muuttuu ahtaaksi ja maisema ja muu laajemman scaalan kuvaaminen hieman haastavammaksi, mutta lintu ja eläinkuvaus helpottuu huomattavasti.

Oho, tulipa vuodatettua!

Kiitos paljon neuvvoista... Eli canon 18-200 ei kannata ostaa :-( oisin saanu sen vaa 250€ eli puoleen hintaan

Lintuteleistä halvin toimiva on f/4.0 300mm, ja sen seuraksi f/2.8 100mm macro on sopiva myös lyhyeksi yleisteleksi. Molempia pyörii käytettynä.