Tämä tapahtui minun elämässäni n. 7 vuotta sitten. Menin ystäväni kanssa autiotaloon, josta hän kertoi että sinne on joskus isä murhannut lapsensa yläkertaan.
Ystäväni sanoi että kukaan ei ole uskaltanut olla siellä yötä joten minä rohkeana tyttönä pakkasin mukaan yöpymisvälineitä.
Taloon päästyäni havaitsin että siellä oli kaikki huonekalut tallessa, tosin ne oli kaatuilleet jotkut, ja aivan kaikkea ei ollut, esim.keittiön pöytää ei ollut.
Jo pihalla tunsin yläkerran ikkunaa katsoessani että ilmapiiri oli jotenkin uhkaava. Myös ystäväni tunsi sen ja sanoi että on aivan kuin joku ei haluaisi että me menemme sinne.
Sisällä talossa sytytin kynttilät, ja alkoi tapahtumaan. Ystävä kysyi olinko ottanut lakanan pois oven päältä, jonne sen olin laittanut. Löysin sen keittiön romujen päältä tippuneena.
Rappusia yläkertaan ei ollut koska joku oli muurannut seinän siitä kohti umpeen niin että ne jäivät sen taakse.
Kun olohuoneessa seisoskeltiin niin yllättäen kynttilän liekki sammui. Aloin suuttua kaverille että mitä hän pelleilee.
Pöydällä oli lasten satukirja. Jostain sain mieleeni että kirjan oli omistanut Silja.
Kaverini alkoi mankua että hän tuntee että jokin paha haluaa meidät sieltä pois ja hän tahtoo lähteä.
Lopulta suostuin, ja koska emme halunneet hänen eikä minunkaan kotiin,mentiin kavereillemme.
Siellä oli joku nainen jota en tuntenut ja hän kertoili muille jotain juttua jostain Siljasta.
Minua harmitti että en ollut kertonut ystävälleni mitä olin talossa miettinyt.
Koko juttu meni multa ihan ohi kun kuulin kaverin jutusta vain sanan"Silja", ... "Silja" "Silja"....
Monesti halusin uudestaan mennä tutkimaan taloa mutta kaverini kieltäytyi,hän tunsi siellä olleen jonkun pahan, joka ei halunnut meitä sinne. Melkein uskoin jo että se oli sen lapsen murhanneen isän henki, ja tahdoin uhmata sitä, mutta sitten lopulta unohdin koko jutun.
Nykyisin talo on purettu ja tilalle on rakennettu uusi perhekotikäyttöön.
Ystäväni sanoi että kukaan ei ole uskaltanut olla siellä yötä joten minä rohkeana tyttönä pakkasin mukaan yöpymisvälineitä.
Taloon päästyäni havaitsin että siellä oli kaikki huonekalut tallessa, tosin ne oli kaatuilleet jotkut, ja aivan kaikkea ei ollut, esim.keittiön pöytää ei ollut.
Jo pihalla tunsin yläkerran ikkunaa katsoessani että ilmapiiri oli jotenkin uhkaava. Myös ystäväni tunsi sen ja sanoi että on aivan kuin joku ei haluaisi että me menemme sinne.
Sisällä talossa sytytin kynttilät, ja alkoi tapahtumaan. Ystävä kysyi olinko ottanut lakanan pois oven päältä, jonne sen olin laittanut. Löysin sen keittiön romujen päältä tippuneena.
Rappusia yläkertaan ei ollut koska joku oli muurannut seinän siitä kohti umpeen niin että ne jäivät sen taakse.
Kun olohuoneessa seisoskeltiin niin yllättäen kynttilän liekki sammui. Aloin suuttua kaverille että mitä hän pelleilee.
Pöydällä oli lasten satukirja. Jostain sain mieleeni että kirjan oli omistanut Silja.
Kaverini alkoi mankua että hän tuntee että jokin paha haluaa meidät sieltä pois ja hän tahtoo lähteä.
Lopulta suostuin, ja koska emme halunneet hänen eikä minunkaan kotiin,mentiin kavereillemme.
Siellä oli joku nainen jota en tuntenut ja hän kertoili muille jotain juttua jostain Siljasta.
Minua harmitti että en ollut kertonut ystävälleni mitä olin talossa miettinyt.
Koko juttu meni multa ihan ohi kun kuulin kaverin jutusta vain sanan"Silja", ... "Silja" "Silja"....
Monesti halusin uudestaan mennä tutkimaan taloa mutta kaverini kieltäytyi,hän tunsi siellä olleen jonkun pahan, joka ei halunnut meitä sinne. Melkein uskoin jo että se oli sen lapsen murhanneen isän henki, ja tahdoin uhmata sitä, mutta sitten lopulta unohdin koko jutun.
Nykyisin talo on purettu ja tilalle on rakennettu uusi perhekotikäyttöön.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.