Ystävyyden loppu

Humalainen vieras mellasti ja haukkui isännän. Hän mm. nimitteli isäntää ala-arvoisin termein ja väitti tätä rikolliseksi ja kieroksi.
Välit viilenivät, vaikka olivat olleet hyviä kavereita tähän asti.
Isäntä ei provosoitunut vieraansa käytöksestä, sai hänet rauhoittumaan ja tilanne laukesi, mutta isäntä järkyttyi, koska loukkaukset olivat raskaat.
Jälkeenpäin vieras pyyteli anteeksi.

Isäntä sanoi, että hän antaa tietenkin anteeksi huutamiset ja melskaamiset, sellaista voi sattua paremmissakin perheissä, mutta tietenkin hän katsoo, että vieras seisoo sanojensa takana. Niinpä hän ei katso, että hänellä on mitään syytä antaa anteeksi vieraan mielipiteitä, mitäpä se auttaisi.
Ei omia mielipiteitään voi pyytää anteeksi, sillä nehän säilyvät samoina joka tapauksessa.
Vieras puolustautui, että oli humalapäissään sanonut mitä sylki suuhun tuo. Ei hän tosissaan...

Onko humalainen vastuussa sanoistaan? Onko humalatila joku puolustus sille, että purkaa vanhat kaunansa toiseen ja sanoo sitten, ettei tarkoittanut?

Oletteko tällaiseen asiaan elämässänne törmänneet?
1387
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

mies on juuri tuollainen.

Äänestä

Ai ettäkö törmännyt, Jopa itsekkin käyttänyt hyväksi tarkoituksellista humalaa päästen oikein roimasti vittuilemaan ja sanomaan kaikki mikä kaverissa on kaiheranut.
Tuo on vanha kikka. Ei ole sitten seuraavana aamuna muistavinaan mitä tuli sanoneeksi, Ja pyydellään anteeksi kun muistikin on mennyt eikä muista eilisestä kännissä sanotuista mitään...,

Äänestä
  • Näinhän se on

    Totuuden kuulee lapsen ja humalaisen suusta.
    Olen sitä mieltä, että itsensä humalaan juonut, käyttää juuri tuota keinoa kaikkien mieltänsä painavien asioiden esiin tuomiseen. Noin ei pitäisi olla, vaan pitää pystyä sama sanomaan myös ilman viinaa ja muistamatomuuteen en usko lainkaan.

    Äänestä

monet kerrat. akkojen käyttämänä myös.

Äänestä

Kukapa ei olisi joskus pahalla tuulella,valvomiset ja viina on
erittäin huono yhdistelmä!

Onpa toisia ihmisiä joille viina ei kertakaikkiaan sovi,
he tulevat riitaisiksi,sanotaanki,että on juonut rähinäviinaa.

Hyvää ystävyyttä ei kannata lopettaa juopuneen puheisiin.

Äänestä

Sanotaan eittei haukku haavaa tee. Ei se kuitenkaan pidä paikkaansa. Vaikka kuinka sovitaan ettei se nyt mitään, niin kyllä ne ikävät sanat jäävät sinne alitajuntaan ja saattavat nousta pintaan jopa vuosienkin päästä. On sekin koettu.

Äänestä

Sanottu sana, ammuttu nuoli!

Äänestä

Ei tietenkään mitään anteeksiantoa. Selvähän tuo on!

Äänestä

en ole, en seurustele humalaisten kanssa

Äänestä
  • Toista voi loukata selvinkin päin. Riidan melskeessä sanotaan pahasti ja sitten vähätellään myöhemmin, että enhän minä tietenkään tosissani...
    On vielä loukkaavampaa kuulla, että toinen ihan vain piruuttaan ja vastapuolta pahoittaakseen sanoo asioita, joita ei tarkoita.

    Riidellessäkin tulee olla rehellinen. Sanotut asiat voivat pysyä mielessä vuosikymmenet.
    Ei monikaan ohita anteeksiantavalla hymyllä rikolliseksi syyttämistä, jos toinen myöhemmin sanoo, että ei tietenkään tosissaan ollut haukkunut varkaaksi ja kavaltajaksi.

    Mutta moni edellyttää, että anteeksipyynnöllä asiat selviävät ja unohdetaan kaunat.

    Äänestä

em mää sulle tarjoskaan. Osta omat viinasi...

Äänestä

Känni kärjistää!

Humalassa asioiden keskinäiset mittasuhteet helposti muuttuvat.

"Viinassa on vettä taas" pitänee osittain paikkansa.

Itse suhtaudun humalaisen puheisiin hieman nvarauksella mutta jotainhan niiden takana kuitenkin on.

Humalatila ei vapauta tippaakaan vastuusta.
Ei sanoissa eikä teoissa!

Äänestä

virke:

"Humalatila ei vapauta tippaakaan vastuusta.
Ei sanoissa eikä teoissa!"

pitää paikkansa niin autolla-ajossa kuin muissakin teoissa, myös sanoissa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Juhannusjuhla kirjoitti:

Humalainen vieras mellasti ja haukkui isännän. Hän mm. nimitteli isäntää ala-arvoisin termein ja väitti tätä rikolliseksi ja kieroksi.
Välit viilenivät, vaikka olivat olleet hyviä kavereita tähän asti.
Isäntä ei provosoitunut vieraansa käytöksestä, sai hänet rauhoittumaan ja tilanne laukesi, mutta isäntä järkyttyi, koska loukkaukset olivat raskaat.
Jälkeenpäin vieras pyyteli anteeksi.

Isäntä sanoi, että hän antaa tietenkin anteeksi huutamiset ja melskaamiset, sellaista voi sattua paremmissakin perheissä, mutta tietenkin hän katsoo, että vieras seisoo sanojensa takana. Niinpä hän ei katso, että hänellä on mitään syytä antaa anteeksi vieraan mielipiteitä, mitäpä se auttaisi.
Ei omia mielipiteitään voi pyytää anteeksi, sillä nehän säilyvät samoina joka tapauksessa.
Vieras puolustautui, että oli humalapäissään sanonut mitä sylki suuhun tuo. Ei hän tosissaan...

Onko humalainen vastuussa sanoistaan? Onko humalatila joku puolustus sille, että purkaa vanhat kaunansa toiseen ja sanoo sitten, ettei tarkoittanut?

Oletteko tällaiseen asiaan elämässänne törmänneet?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu