Aknen sosiaaliset haitat :(

Itellä kans paha akne, finnejä päänahas ja naamas. Oon ku perseelle ammuttu karhu :(

Itellä melko paha akne ja ilman seurustelua 19 vuotta... Jos näen tytön jolla on vähän akne tai sit semmonen naapurintyttö, niin jotenki se kolahtaa muhun. Ei oo semmosia pinnallisia tuijottajia ja fruittareiden vinkujia!

Vaikuttaa omaan itsetuntoon jonku verran. Itsekin olisin komea ilman akneani, mutta ei esim tyttöjä hirveesti kiinnosta, mikä periaatteessa ihan ymmärrettävää.
Itekkin huomannu, että kavereita jotenki hävettää vähän :(
Mutta muistakaa, että akne ei ole teidän vikanne, ja kannattaa sivuuttaa kaikki ilkeät kommentit. Tsemppiä täältäkin :)

Itsekin olen 15v poika ja mulla oli aivan karsee akne, joten tiedän kyllä että kippeetä käy eikä voi nukkua ees poskellaan. Ihmisetki puhuu paskaa selän takana. Jos sun akne on tosi paha, ei nää klerasiilit mitään auta. Itse pääsin aknesta kuitenkin eroon äärimmäisen vahvalla Roaccutan lääkekuurilla. Se on kuulemma niin vahvaa että keskenmeno saattaa tulla. sivuvaikutuksia on limakalvojen ja ihon kuivuminen ja on myös Mahdollista pituuskasvun loppuminen. Lääkkeitä pitää niellä aamuin ja illoin puolen vuoden ajan, mutta jo akne itsellä helpotti. Tosin mä kuivuin niin pahasti kuurin loppuvaiheilla että mä en jaksanu loppuun asti, mut hyvä silti tuli. Jotta tän kuurin saa sun pitää tehdä kaikki maholliset maksatestit sun muut et tietää et se on turvallista. Juttele vanhempies ja lääkärin kanssa, ja mieti harkiten. Ja jos sä haluut sen älä lannistu ensimmäisten kuukausien aikana jos se ei tehoo, se tarvii sen abaut puol vuotta.

oli mullakin aika paha akne.. mut ei ole enää muutakun arpia naamassa ja ei se mua estäny saamasta kumppania.. itseluottamus pelii hyvät ihmiset :)

Itselläni on akne ollut jo päälle 2 vuotta. Kynisin niitä ja jäi arvet, mutta ei kannata tehdä niin, ne tulehtuu ja tulevat takaisin ja jäävät kipeäksi ja arvet jää. Olen syönyt kerran kefexin kuurin, se ei auttanut pitkäaikaisesti (söin kesän aikana ja kesän ajaksi meni pois). Sitten söin tetrasyli kuurin, ei auttanut yhtään mitään minulla, ja sen kun pitäisi olla vahvempi kuin kefexin. Kannattaa aloittaa kevyestä kuurista, koska vahvemmat eivät sovi kaikille/eivät välttämättä edes tuota tulosta/muuten sekoittavat hormonit... niiden ohessa käyttää jotain puhdistusjuttuja. (Käytän normaalille tarkoitettuja puhdistustuotteita, koska ne tehoavat paremmin ja 'normalisoivat' ihoani...) Onhan niitä ihan finni-iholle tarkoitettuja tuotteita, mutta mulle sopii ihan hellät ja normaali-iholle tarkoitetut tuotteetkin.

Olen siis tyttö 16v, akne alkoi 14vuotiaana. Olen yleisesti ottaen ihan hyvännäköinen, en ruma, enkä mikään huippumalli. Iho-ongelma oli suuri vaiva minulle vielä yli vuosi sitten, mutta päätin unohtaa sen sosiaalisissa tilanteissa. Tiedän että osaan olla karismaattinen, aknen kanssa tai ilman. Iho-ongelmani ei ole vaikuttanut ihmissuhteisiin/seurusteluun ym, sillä käyttäydyn muuten hyvin ja pukeudun ihan normaalisti. Käytän meikkivoidetta peittämällä pahimmat jäljet ja näin.

Anna itestäs muuten hyvä kuva ja tuo karismaattisuutta esiin ilmeillä ja puhumalla ja käyttäytymisellä.... Ja kun olet poika, niin voit ihan hyvin pistää esim. Akneen tarkoitettua peitevoidetta (ei siis mitään perusmeikkivoidetta), sellasta saa ihan kaupasta ja apteekistakin löytyy ihan jotain kunnon merkkituotteita. Ja kun edes pahimmat jäljet peität (punoittavimmat) niin muutos on suuri. Kunhan et laita näkyvästi sitä:D

Pakko vastata tähän teidän keskusteluun aknesta. Olen 25-v nainen ja kärsin uudestaan aknesta. Söin 15-vuotiaana roaccutanin ja finnit lähti melkein kokonaan, lääkärin suosittelemana jatkoin hoitoa e-pillerillä mikä pitäisi auttaa. no sehän auttoikin. Olin finni vapaa 10 vuotta. ja siis söin kokoajan niitä e-pillereitä. sitten päätin että 10-vuotta saa riittää, mikreeneineen päivineen. lopetin e-pillerit, puolivuotta myöhemmin. naamani, selkäni, rintakehäni näyttää samalta kuin 10 vuotta sitten ennen Roaccutania. Kävin ihotautilääkärillä, kuka sanoi minulle, etten saa toista kertaa syödä roaccutania koska olen sen kerran syönyt. ainut vaihtoehto on aloittaa e-pillerit uudestaan ja piiloittaa ongelma, niinkuin aikaisemminkin. Eli lähinnä tytöille, älkää uskoko kun joku sanoo että e-pillereillä, pääsee aknesta eroon.. Ei pääse se vaan piiloittaa ongelman. Ja roaccutan kuulemman toimii pojilla muutenkin paremmin. Sen mitä voin sanoa mikä on tässä vaiheessa parempi kärsiä aknesta on se, että on sinut itsensä kanssa, eikä tarvitse kulkea huppu päässä. Tsemppiä kaikille. Toivottovasti teillä menee lääkkeillä pois (perinnöllinen akne)... Onneksi edes aurinko paistaa =)

No, olen 16 vuotias tyttö, ja itselläni oli aika paha akne myös - sekä kasvoissa että selässä, ja niitä finnejä sitten oli käsivarsissakin ja jaloissa. Selässä ja kasvoissa saattoi olla oikeasti todella isoja ja kipeitä, mutta ei muualla. Hartioiden alueella oli usein sellaisia "ihonalaisia" suuria talikertymiä, jotka särki jatkuvasti ja saivat mut voimaan pahoin. Ne ajat on suurimmaksi osaksi historiaa, koska kasvot on nyt huomattavasti paremmassa kunnossa, samoin selkä.
Itsetunto ei ole ikinä ollu mitenkään kamalan korkealla, mutta mun kikkani on se, etten välitä. Mulle on yksi p*skan maku mitä ne musta ajattalee... Okei, en ole koskaan seurustellut, mutta kavereita, tai ainakin puolituttuja on riittänyt, koska olen niin avoin ja huoleton. Korvasin ystävällisyydellä sen, minkä hävisin ulkonäössä. Se oli vaikeaa toisinaan, mutta en näyttänyt sitä muille.
Omaksi onnekseni voin sanoa, etten ole enää "pahan näköinen", mutta kuitenkin, ymmärrän tuskasi. Se oli hirveää, kun itse sitä ajatteli ja tuskaili.

Jos lainkaan lohduttaa, minä en katso ulkonäköä niin paljon kuin jotkut muut. Tämä "en välitä" on oikeastaan kai vaikuttaa siihenkin, koska haluan ensin tutustua ihmisiin, ihan oikeasti haluan, enkä ensimmäisenä katso ulkonäköä. Hyvä on, jos kaveri, tyttö tai poika, on leuhkan näköinen ja p*skaa aamupalakseen syönyt, ei kamalasti innosta... Mutta yleensä olen ekana juttelemassa kaikille mahdollisille. :)
Eikä finnit vaikuta kyllä minnulla pahemmin siihenkään, pidänkö miehenalkua hyvännäköisenä vai en. Saattaa toki olla, että olen "immuuni" aknelle, koska itse olen kärsinyt sen myös.
Mutta voinpa sanoa, että tunnen yhden jos toisenkin ikäiseni pojan, jolla on akne, mutta oikeastaan en edes huomaa sitä. Yksikin siitä kai itse murehtii, mutta minusta ei ole aihetta huoleen. Hyvännäköinen kaveri on ja hauskakin vielä. :)

Jos minä olisin sinuun ja kavereihisi törmännyt, luultavasti olisin tullut juttelemaan juuri sulle. En siksi, että "säälisin aknesta kärsiviä", vaan siksi, että syrjässä olevilla saattaisi olla sanottavaa, paljonkin, ja mielenkiintoista sellaista, mutta jos kukaan ei kuuntele tai kysy, syrjässä olevat eivät varmaan koskaan kerro suuria viisauksiaan...

Joten älä murehdi. Kaikki ei ajattele, että olet kakkosluokan kansalainen, vaikka sulla on iho-ongelma. Monella muullakin on, enkä usko että yksikään on vapaaehtoisesti aknen itselleen ottanut, saatika sitten tahallaan sen itselleen aiheuttanut. Kukapa nyt kipeitä ja ärsyttäviä finnejä haluaisikaan. Sitäpaitsi eihän tuollaiset pikkuasiat vaikuta siihen, millainen ihminen on. Se on vain osa ulkonäköä, hyvin pieni osa, kaikenlisäksi, eikä minun mielestäni se saisi vaikuttaa siihen, haluaako tutustua ihmiseen vai ei. Minä en ainakaan anna sen vaikuttaa. Joten onneksi minun ei tarvitse sitä edes ajatella, koska en huomioi tuollaisia asioita yleensä.

Tsemppiä vaan ja muista, että maailmassa on monia muita saman ongelman kanssa painiskelevia ja monia sellaisia ihmisiä, joille on se ja sama onko sinulla finnejä vai ei! :)