Sukulaisvierailut

Ikävä kyllä, minä en uskalla koskaan vierailla lapseni isovanhempien luona (maata en halua nyt kertoa), koska olen nähnyt heidät vain kerran ja se kerta oli hirveä. He tulivat Suomeen ollessani raskaana ja ensinnäkin, he olettivat minun ja mieheni maksavan kaiken. No, maksoimmekin, matkat ja hotellin ja ruuan ynnä muun, vaikka heillä taatusti on enemmän rahaa (ovat rikkaita kotimaassaan). Mutta se mitä sain kuulla, oli täysin uskomatonta. En edes voi ymmärtää heidän motiiviaan. He väittivät minun olevan rasisti, ja etten pidä heistä ym. täysin käsittämätöntä hölönpölyä. Tietysti suutuin, ja sanoin etten halua enää nähdä noita ilkeitä ihmisiä. Myöhemmin, he ovat monesti pyytäneet meitä tulemaan sinne koska haluavat nähdä lapsenlapsensa, mutta kokemukseni jälkeen en voi kuvitellakkaan meneväni sinne, kuulemaan lisää loukkauksia ja kenties vielä jotakin pahempaa. En tiedä, mitä tilanteelle tehdä. Mieheni on tietysti ikävä kyllä heidän puolellaan, ovathan he hänen vanhempiaan. Mutta minä en uskalla olla enää missään tekemisissään heidän kanssaan.

Meillä taas edessä kesäloma Suomessa. Ja sitä lomaa tietysti odotetaan innolla! Kuukausi kotikaupungissa, synnyinkodissa, vanhempien "nurkissa pyörimässä".
Tämä onkin aika monipiippuinen juttu; toisaalta niitä sukulaisia on aina ikävä ja heitä on ihan "pakko" nähdä, mutta toisaalta olisi taas kiva joskus tehdä lomalla jotain muutakin. No meillä nämä lomat ovat tähän mennessä aina menneet siellä kotipuolessa, muutaman päivän reissuja muualle lukuunottamatta.
Ensi kesäksi suunnitellaan koko kesäloman pituista matkaa muualle kuin Suomeen, aika jännä nähdä minkälaiset fiilikset siitä jää sitten mieleen.
Käymme harvoin muulloin kun kesälomalla Suomessa, viime joulun olimme siellä, edellisestä jouluvierailusta olikin kulunut 8 vuotta.

Meilläpä onkin aika outu tapaus. Mieheni sisko asuu Amerikassa ja hän käy siellä joka vuosi useamman viikon matkoilla , kun minä jään kotiin töitä tekemään. olisihan se kiva mukaankin päästä , jos sinne on kerran "pakko" mennä, niin luulisi minullekkin heidän upeasta kartanostaan tilaa löytyvän. Tämä sisko tulee myös joka kesä kuukaudeksi perheineen Suomeen , emmekä saa mieheni kanssa sopia mitään kaksinkeskeisiä menoja , koska siskon perhe käy täällä niin harvoin.. minusta koko sukulaisvierailut siinä vaiheessa , kun ne estävät normaalin elämän muilta , ovat ihan perseestä!!

Nyt on ollut aika tarkalleen jouluna ja kesällä.

Esikoinen syntyi muutama kuukausi sitten eikä ole vieläkään tavannut suomen isovanhempiaan. toivottavasti pian!
Olenkin miettinyt että kuinkahan usein näin tulee olemaan tulevaisuudessa, ja tietysti on tärkeää että lapset tapaa isovanhempiaan..