Millainen oli lapsuusaikanne?

Haluaisin tietää

Olen melkein 60-vuotias. Molemmat vanhempani ovat kuolleet. Isä kuoli jo melko nuorena, äiti kuoli 75-vuotiaana.

Minua harmittaa, kun en kysellyt isältäni hänen lapsuuden aikaisesta elämästään. Sen tiesin, että mummo jäi leskeksi melko nuorena ja sisaruksia oli yhteensä 9. Isälläni oli pitkä koulumatka, jonka varrella oli pitkospuut ja synkkä korpi. Liekö ollut kunnon kenkiäkään kaikille? Isän nuoruusaika meni sodassa, siitä hän kertoili, mutta vain joitakin asioita. Kovaa työtä hänen oli pitänyt tehdä jo lapsesta asti niin kuin muittenkin sisarustensa. Nämä asiat äiti minulle kertoi.

Äiti oli isohkon maalaistalon tyär. Kun enot olivat sodassa, äiti raatoi maatalon töissä ukin kanssa, joten leivästä heillä ei ollut koskaan puutetta.

He olivat sodan uhreja ja minusta tuntuu, että minäkin olen tavallaan vielä jonkinlainen sodan uhri. Äiti ei varsinkaan osannut näyttää nuorempana tunteitaan muutoin kuin tekemällä hyvää ruokaa ja pitämällä kodin siistinä. Hän huolehti myös siitä, että kotona ei kukaan koskaan korottanut ääntään, eivätkä vanhempani riidelleet ikinä meidän lasten kuullen.

Isä hankki jauhot (siis rahat) perheelleen ja äiti leipoi leivät eikä meillä ollut koskaan puutetta mistään, mutta emme me rikkaitakaan olleet, emme sen kummempia kuin muutkaan naapurimme.

12

121

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jan-Erik,.-

      Kyllähän se isäukko töitä teki. Mutta sairas mies henkisesti. Ajeli minua pistoolin kanssa.

    • 0ree

      Haluan kertoa miltä tuntuu ihmisestä,
      joka ei ole tehnyt mitään pahaa, ei edes
      suunnitellut tekevänsä. Silti saa kuulla
      päivittäin syytöksiä ja epäilyjä.
      Jouduimme siirtolaisina Pohjanmaalle.
      Ilmajoen Tuomikylään.
      Voisin kertoa teille, miltä tuntuu ihmisestä,
      joka kohtaa päivittäin pelkkää vihaa.
      Aikuiset miehet kysyivät, että mitä kuu-
      luu pikkuryssälle.
      Se siitä, mutta tiedän, miten sen kokevat
      esimerkiksi somalit. Perusteetonta
      vihaa. Mutta niinhän se oli suomalaisillakin
      70-luvun alkupuolrlla Ruotsissa.

    • se on moro

      voi voi mitä muistamista siinä on kun lapsena ei saanut vaatteita ,ei tarpeeksi ruokaa ja köyhää oli . Kaupunkilais lapsen elämä oli tosi köyhää,toisin kuin maalla elävillä, ei heilläollut ilmahälytyksi,mommisuojaan juostiin harvase yö. Ja lapsena se oli pelottavaa, ei niitä viitsi muistella.

    • Se on moro

      Niin se vaan oli ,äiteet oli mukuloirenkanssa kotorintamalla,teki kaiki työt yksin . Nymme --senajan kalkarat ollaan "kai" jo unohrettu mitäse oli. Noo monihan rikastu toisten nälällä . Sellaista se oli sillon aivan kun nykki . Älkää vaan sanoko että ny ei olis köyhiä .ja joku viä riistää heitäkin että saa ittelleen paremmat olot ja rahaa ,ja manmmmonaa jota ei ikunapäivinä eres kerkee kuluttaan . koittakaa ny sitten aatella ihmisen kurjuutta siltäkin kantilta.

    • siltä näyttää

      Nykyisin Katainen ( lue käteinen) antaa kaikki rahat Kreikalle jne...
      Niitä maita tulee yksi toisensa jälkeen. Kerrankin köyhät keksi keinon,
      millä voi kupata rikkaita. EU se on se keino.

    • Valkea neito

      Kultaista 70-lukua:) Aku Ankkojenki kieli ja jutut oli tyystin erilaisia. Mutta kyllä mä silti oon jo 'mummo', ollu jo pitkään henkisesti...

    • ukkomies 68.v

      kyllä nykynuoret ovat viisaampia kuin ennen! nykyään pelaavat kaikenmaailman opettavaisia pelejä, kertoo pojanpoikani! kuulin puhuttavan jostain urheilupelistä nimeltä MW2. Hienoa että on keksitty Playstation,sekä XBOX! En ole ihan varma kirjoitinko nuo kyseiset pelit ja -konsolit oikein mytta pojanpoikani avustuksella luulisin niin!

    • se on moro

      Vammasia nuorisosta nykymenolla tulee
      Ei tosielämästä tietookaan ,jos on pelihullu.
      Ja heidän vanhempansahan ovat antaneet kaikki periksi.
      Jotkut säännöt olisi opittava yhteiskunnassa jo nuorena. Ei niillä pelisäännöillä todellisuudessa pärjää.

      Koittavat sitten niitä tosielämässä ja ei se oikeen vetele ,että näitä katuhulikaania on sitten kohta jokaisessa isommassa kaupungissa ,.tappeluun ei paljon tarvitse usuttaa, kun jo tulee ruumiita.

    • ullamirjami

      Ihmiset tällä palstalla ovat jo senverran ikäihmisiä.
      Että aika kultaa muistot.

      Ja olisihan se helpotus jos voisi kertoa niistä sotaajoista jollekkulle, Jolta sais myötä tuntoa.

      Mutta kumma kyllä ,Ihmiset jotenkin karaistuu,on haettava jotain parempaa .
      Ja monet ovat siihen pystyneetkin.

      Harvoin tapaan tosi katkeroitunutta ikäihmistä.

      • mejoke

        Olen ajatellut, olikohan se lapsuusaika niin onnellista tai surkeaa, mitä näin vanhemmiten muistamme.

        Olin 9v kun talvisota alkoi, ja muistelen nykyisin että siihen asti olin elänyt elämäni ihaninta aikaa .

        Asuin ison työv.talon ylähuoneissa isäni oli siellä vahtimestarina, vaikka, koska siellä ei koskaan ollut mitään toimintaa, hän harjoitti maalari-muurari ammattia ja elätti sillä perheen.
        Me. äiti ja kolme tyttöä kävimme kesäisin kaiket päivät marjassa metsällä ja siitä tuli lisä tuloa.

        Kun ajattelen nyt, oliko tuo sitä ihaninta....... miettityttää.

        Sitten tuli talvisota ja jouduimme evakkoon.Asuimme milloin missäkin, kerran jopa sikahoitajien huoneissa. Itse sikala oli noin metrin leveän käytävän vastakkaisella puolella.
        Tuo ei ainakaan ollut ihanaa.

        Mutta koulua kävin siellä peräti kolme vuotta ja sain paljon mukavia kavereita, se oli parasta.

        Tuli välirauha ja palasimme takaisin kotiin, jos sitä sellaiseksi voisi nimittää.
        Kaikki talot oli poltettu ja raunioita siellä täällä.
        Isä ehti aloittaa jo uuden kodin rakentamista, kun taas alkoivat pommit putoilemaan joka ajoi uudestaan karkuteille.

        Lapsuus ja nuoruusaika kului minun kohdallani pommien ja asuntopuutteitten varjossa.

        Jotenkin siitä kuitenkin selvittiin, ja kun nyt muistelen , paljon oli kurjuutta ja pelkoa mutta oli lapsuudessa sekä nuoruudessa hyviäkin hetkiä.

        Ihmis suhteet kärsivät vain ja johtuukohan siitä etten nykyisinkään enää saa tuttavuuksia syntymään.


      • ullamirjami*
        mejoke kirjoitti:

        Olen ajatellut, olikohan se lapsuusaika niin onnellista tai surkeaa, mitä näin vanhemmiten muistamme.

        Olin 9v kun talvisota alkoi, ja muistelen nykyisin että siihen asti olin elänyt elämäni ihaninta aikaa .

        Asuin ison työv.talon ylähuoneissa isäni oli siellä vahtimestarina, vaikka, koska siellä ei koskaan ollut mitään toimintaa, hän harjoitti maalari-muurari ammattia ja elätti sillä perheen.
        Me. äiti ja kolme tyttöä kävimme kesäisin kaiket päivät marjassa metsällä ja siitä tuli lisä tuloa.

        Kun ajattelen nyt, oliko tuo sitä ihaninta....... miettityttää.

        Sitten tuli talvisota ja jouduimme evakkoon.Asuimme milloin missäkin, kerran jopa sikahoitajien huoneissa. Itse sikala oli noin metrin leveän käytävän vastakkaisella puolella.
        Tuo ei ainakaan ollut ihanaa.

        Mutta koulua kävin siellä peräti kolme vuotta ja sain paljon mukavia kavereita, se oli parasta.

        Tuli välirauha ja palasimme takaisin kotiin, jos sitä sellaiseksi voisi nimittää.
        Kaikki talot oli poltettu ja raunioita siellä täällä.
        Isä ehti aloittaa jo uuden kodin rakentamista, kun taas alkoivat pommit putoilemaan joka ajoi uudestaan karkuteille.

        Lapsuus ja nuoruusaika kului minun kohdallani pommien ja asuntopuutteitten varjossa.

        Jotenkin siitä kuitenkin selvittiin, ja kun nyt muistelen , paljon oli kurjuutta ja pelkoa mutta oli lapsuudessa sekä nuoruudessa hyviäkin hetkiä.

        Ihmis suhteet kärsivät vain ja johtuukohan siitä etten nykyisinkään enää saa tuttavuuksia syntymään.

        Ihanasti kirjoitit -
        Ollaan niitä sotaajanlapsia.
        Ei kannata muistella jos on ollut joskus vähän" kurjaakin" , ollanhan selvitty ja saatu kokemuksia.

        Näiden pitäis kasvattaman" luonnetta" .
        Ja ehkä nämä lapsuusajat ovatkin tehneet meistä vahvoja-- en ole katkera vaikka en syntynytkään "hopealusikkasuussa." .


    • Halusin tietää

      Kiitos paljon viesteistänne. Olen itse kertonut lapsuusaikojeni tarinoita lapsenlapsilleni, koska eihän sitä tiedä, millaiseksi maailma muuttuu heidän, mahdollisten lastensa aikana.

      Kunnioitan Teitä ja elämäntyötänne.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      265
      17199
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5536
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2595
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      16
      2087
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1778
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1013
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      961
    8. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      45
      909
    9. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      904
    Aihe