Vauvakuume ja masennus!?

Hei!

Miehesi on varmasti hieman huolissaan jaksamisestasi, sillä vauva mullistaa varmasti elämää -ja myös ns. positiivinen stressi saattaa olla uuvuttavaa. Sitähän ei voi etukäteen tietää nostaako masennus päätään lapsen saatuasi, ilmeisesti synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä nykyään sellaisillakin, jotka ei muuten ole masennusta kokeneet.

Vauvakuumetta poden itsekin, ja se on aika kokonaisvaltainen tila. Jos pohdit omaa jaksamistasi, mielestäni olisi hyvä miettiä esimerkiksi sitä, mikä on se perimmäinen syy miksi haluat lapsen? Kirjoitit että elämä menisi jotenkin eteenpäin lapsen saannin myötä. Vauva toisi varmaankin tiettyä vakautta elämään ja paljon iloa, mutta mieti, voisiko kyse olla siitä, että haet vauvasta jotenkin turvaa? Vauvan tulon myötä on varmaan myös paljon hankalampi keskittyä omaan itseen, ja ehkä paranemiseen?

Toisaalta jos koet olevasi paranemaan päin ja koet suurta tarvetta ja halua huolehtia toisesta ihmisestä ja olla äiti, niin voisihan se kai myös edistää paranemista? Miehesi varmaan tuntee sinut aika hyvin ja hänen mielipide varmaan kannattaa ottaa tosissaan, mutta jos olet valmis pitämään lapsesta huolta mitä ikinä eteen tuleekaan (oma tai jonkun muun sairastuminen, onnettomuus ymsymsyms..) niin eiköhän se ole tärkeintä? Äitinä olo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi olla superihminen ilman mitään omia ongelmia? :)

Hmm.. miten voi harjoitella olemaan "äiti" ennen kuin sitä todella on? No ehkä hoitamalla toisten lapsia? Vaikka onhan se tottakai ihan eri asia.. Eikä kaikki äidit varmastikaan ole mitään kotityöintoilijoita!

Voisi ehkä hyvä olla jutella asiasta psykoterapeutin kanssa, jonka luona olet käynyt, jos oma jaksaminen epäilyttää? :)

En kylläkään oo mikään asiantuntija mutta toivottavasti mun vastauksesta olis jotain apua. Voimia suuren päätöksen kanssa ja onnea yrittämiseen, jos päätätte alkaa pientä ihmettä odottelemaan:)

Hoidahan ittes kuntoon...ei niiden pentujen kanssa tunnu jaksavan terveetkään. Niin montaa parisuhdetta ja mielenterveyttä on yritetty pelastaa lapsiparkoja siittämällä, vaan vituiksi tuppaa menemään.

Hei!!

Miehesi varmaan on tosissaan huolissaan sinun ja tietenkin hänen itsensä jaksamisesta. On myös miehelle rankkaa, jos äiti on todella väsynyt. Tulevaisuudesta ja niinkin ihanasta asiasta kuin lapsesta haaveileminen on minusta hyvä merkki toipumisesta. Sinun pitää nyt itse miettiä tulevaisuutta ja tietenkin keskustella miehesi kanssa. Onko miehesi ollut sinun tukena sinun sairastaessa? Hän on varmasti nyt jo nähnyt paljon ja luulisi siis jaksavan jatkossakin. Toivottavasti...

Kenelle vaan lapsen saaminen on iso juttu ja kaikki äidit ovat joskus väsyneitä/masentuneita, mutta se ei saa jäädä jatkuvaksi. Oikeaa hetkeä lapselle ei kukaan voi sanoa. Itsekkään sitä ei ehkä tiedä, voi olla että järki sanoo ei, mutta tunteen ihan toista. Lapsi perheen arki ei välttämättä ole aina niin auvoista kuin luullaan. Sinun tilanteessa kannattaa miettiä tarkkaan jaksamista. Lapsen tultua pitäisi jättää pois kaikki liika harrastaminen eli tehdä sen verran kuin jaksaa. Olisihan mies mukana tiivisti, onko muita tukihenkilöitä isovanhempia, ystäviä yms. jotka auttavat tarvittaessa.

Minäkin kehottaisin keskustelemaan terapeutin kanssa asiasta. Hänellä saattaa asiantuntijana olla oma mielipide sinun toipumisesta ja jaksamisesta. Täytyy myös muistaa, että vauva ei välttämättä saa heti alkua, mutta voi ilmoittaa tulostaan jo vaikka enimmäisestä yrityskierrosta. Vauvan "tekemisestä" ja raskausajasta ei kannata myöskään stressata liikaa.

Paras apu miehellesi ja sinulle on nyt keskusteleminen asiasta. Puntaroikaa yhdessä ei vaihtoehtoja. Voithan yrittää näyttää miehellesi, että jaksat esim. tekemällä niitä kotitöitä yms. Niitä joutuu kuitenkin tekemään lapsen kanssa. Mutta siitäkään ei pidä stressiä ottaa. Jos joskus on keittiö sekaisin eikä jaksa välittää mitä on päällä kauppaan lähtiessä on ihan normaalia.

Jaksamista ja onnea päätöksellenne, mikä se sitten tulee olemaankin :) Tärkeintä on, että teette päätöksen yhdessä..

Sanonpa äitinä sinulle,että sulla kyl viisas mies! Lapsen tulo on niin iso asia,että oikein kun miehes pistää kapulaa rattaisiin! Lue noita kirjoituksia masentuneissta äideistä ja vauva-ajasta.En halua olla ilkeä enkä pelotella,mutta lapsen tulo pitää ottaa vakavasti! Lapsi ei ole syrjään pantava esine,kun alkaa kyllästyttämään leikkiminen! Lapsi on aina osa sinua ja sinun on jaksettava huolehti 24/7 omasta lapsestasi! Ja ainahan lapsi on elämässäsi,jopa mummona sinulla on lapsi,josta kannat huolta.
Olisi parempi,että olet oikeasti niin hyvässä kunnossa,että jaksat kotitöitä edes tehdä.Lapsi on huomattavasti vaativampi tapaus,kuin tiskivuoren selvittäminen;)