Maantien laidassa pienoinen tupa .
Portti on raollaan, syreenipensas valkein kukin polkua varjostaa.
Tupa ollut tyhjillään on jo ollut viisitoista kesää .
Poissa on jo mummo tuo koukkuselkäinen .
Lapsena mummon pihalla minä leikin naapurin valkotukkaisten
tyttöjen kanssa .
Kesät olivat kauniita ja pilvet kulkivat taivaalla liian nopeaan .
Aika meille kullekkin on vaan hetki täällä .
Linnunlailla tämä tyttö kotiansa kaipailee .
Lentäisin mutta siipirikko olen .
Kaukana on se Suomenmaa sinne kaipailen.
Portti on raollaan, syreenipensas valkein kukin polkua varjostaa.
Tupa ollut tyhjillään on jo ollut viisitoista kesää .
Poissa on jo mummo tuo koukkuselkäinen .
Lapsena mummon pihalla minä leikin naapurin valkotukkaisten
tyttöjen kanssa .
Kesät olivat kauniita ja pilvet kulkivat taivaalla liian nopeaan .
Aika meille kullekkin on vaan hetki täällä .
Linnunlailla tämä tyttö kotiansa kaipailee .
Lentäisin mutta siipirikko olen .
Kaukana on se Suomenmaa sinne kaipailen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ja koulun pihalla kerran
minä ja mustasilmäinen tyttö
leikimme yhdessä
muut ei tahtoneet leikkiimme tulla
yhteinen leikki
ja molemmilla sama rooli
sopi hyvin
olla jotakin enemmän
kuin pieni rimppakinttu
elämä erotti
eri askeleet
eri tiet
lie rimppakintusta tullut
jotain vähän enemmän
mutta muistoissa säilyy
se kivinen koulutie
ja kaksi tummaa silmää
jotka leikkii leikkii niin.